Ero sivun ”Peder Svart” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Päällekkäinen luokitus |
p typo |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Hänestä tuli vuonna 1556 [[Västerås]]in piispa; häntä kutsuttiin myös nimellä ''Peder Andræ'', lisänimi oli ''"Svart"'' (musta). Peder Svart laati vastineen [[tanska]]laiselle riimikronikalle ja kirjoitti historian Kustaa Vaasan hallituskaudesta vuoteen 1534.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka |Sivu = 507| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> |
Hänestä tuli vuonna 1556 [[Västerås]]in piispa; häntä kutsuttiin myös nimellä ''Peder Andræ'', lisänimi oli ''"Svart"'' (musta). Peder Svart laati vastineen [[tanska]]laiselle riimikronikalle ja kirjoitti historian Kustaa Vaasan hallituskaudesta vuoteen 1534.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka |Sivu = 507| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> |
||
Hän kirjoitti hallituskauden kronikan ''Götstaff Vasa''sta kuninkaan sanelun mukaan. Siinä kuvataan muun muassa valtiopäivät Västeråsissa [[1527]] sekä seikkailut [[Taalainmaa]]lla. Seikkailutarinoilla kuningas [[Kustaa Vaasa]] pyrki kasvattamaan mainettaan. Tarinat tulivat ruosalaisille niin tutuiksi, etä niitä alettiin pitää tosina. Yksi tarina kertoi [[Vaasahiihto|Vaasahiihdosta]]. Sen mukaan Kustaa pakeni |
Hän kirjoitti hallituskauden kronikan ''Götstaff Vasa''sta kuninkaan sanelun mukaan. Siinä kuvataan muun muassa valtiopäivät Västeråsissa [[1527]] sekä seikkailut [[Taalainmaa]]lla. Seikkailutarinoilla kuningas [[Kustaa Vaasa]] pyrki kasvattamaan mainettaan. Tarinat tulivat ruosalaisille niin tutuiksi, etä niitä alettiin pitää tosina. Yksi tarina kertoi [[Vaasahiihto|Vaasahiihdosta]]. Sen mukaan Kustaa pakeni vuodenvaihteessa 1521 hiihtäen kohti Norjan rajaa, koska taalainmaalaiset eivät uskoneet hänen tarinaansa [[Tukholman verilöyly]]stä eivätkä halunneet liittyä hänen kapinahankkeeseensa. Kun [[Mora]]n kaupungin asukkaat kuulivat asiasta tietoja muualtakin, he nolostuivat ja lähettivät kaksi nopeaa hiihtäjää Kustaan perään, saivat tämän kiinni 90 km:n päässä [[Sälen]]issä ja toivat hänet sankarina takaisin Moraan.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Christensen, Else & Koll, Boris| Otsikko = Pohjolan valtias| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 4| Sivut = 34-39| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209}}</ref> |
||
Peder Svart on haudattu [[Västeråsin tuomiokirkko]]on.<ref>Göran Åstrand, ''Här vilar berömda svenskar''. 1999, s. 102</ref> |
Peder Svart on haudattu [[Västeråsin tuomiokirkko]]on.<ref>Göran Åstrand, ''Här vilar berömda svenskar''. 1999, s. 102</ref> |
||
Versio 2. lokakuuta 2013 kello 18.07
Peder Svart, (k. 1562), oli ruotsalainen piispa ja historiankirjoittaja.
Hänestä tuli vuonna 1556 Västeråsin piispa; häntä kutsuttiin myös nimellä Peder Andræ, lisänimi oli "Svart" (musta). Peder Svart laati vastineen tanskalaiselle riimikronikalle ja kirjoitti historian Kustaa Vaasan hallituskaudesta vuoteen 1534.[1]
Hän kirjoitti hallituskauden kronikan Götstaff Vasasta kuninkaan sanelun mukaan. Siinä kuvataan muun muassa valtiopäivät Västeråsissa 1527 sekä seikkailut Taalainmaalla. Seikkailutarinoilla kuningas Kustaa Vaasa pyrki kasvattamaan mainettaan. Tarinat tulivat ruosalaisille niin tutuiksi, etä niitä alettiin pitää tosina. Yksi tarina kertoi Vaasahiihdosta. Sen mukaan Kustaa pakeni vuodenvaihteessa 1521 hiihtäen kohti Norjan rajaa, koska taalainmaalaiset eivät uskoneet hänen tarinaansa Tukholman verilöylystä eivätkä halunneet liittyä hänen kapinahankkeeseensa. Kun Moran kaupungin asukkaat kuulivat asiasta tietoja muualtakin, he nolostuivat ja lähettivät kaksi nopeaa hiihtäjää Kustaan perään, saivat tämän kiinni 90 km:n päässä Sälenissä ja toivat hänet sankarina takaisin Moraan.[2]
Peder Svart on haudattu Västeråsin tuomiokirkkoon.[3]
Lähteet
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 507. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Christensen, Else & Koll, Boris: Pohjolan valtias. Tieteen Kuvalehti Historia, 2011, nro 4, s. 34-39. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
- ↑ Göran Åstrand, Här vilar berömda svenskar. 1999, s. 102