Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
4 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
ohjaus
(Kumottu muokkaus 13302679, jonka teki 87.93.79.138 (keskustelu))
p (ohjaus)
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin [[Suomi|Suomen]] tai [[Karjala]]n suunnalla asuneita väestöryhmittymiä. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita.<ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref> Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.
 
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat erikseen ''sum'' ja ''jem'' eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset.<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[ÄänisjärviÄäninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
21 260

muokkausta

Navigointivalikko