Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Apinakin osaa neuvotella, sanoo Tiede-lehti
MAsa (keskustelu | muokkaukset)
Joukko erilaisia näkemyksiä. Herbert Spencer
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]]
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]]
'''Sosiaalidarvinismi''' on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref>
'''Sosiaalidarvinismi''' on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>

[[Klassinen liberalismi|Klassinen liberaali]] [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä [[Vapaus|vapautta]] ja [[Spontaani järjestys|spontaania järjestystä]], väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti [[Kollektivismi|kollektivististen]] sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref>


[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>

Versio 30. syyskuuta 2013 kello 21.33

Herbert Spencer.

Sosiaalidarvinismi on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1]

Klassinen liberaali Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.[2] Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä vapautta ja spontaania järjestystä, väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti kollektivististen sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.[3]

Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4]

Max Planck-instituutin tutkijan psykologi Alicia Melisin mukaan apinakin osaa neuvotella. Melis on sitä mieltä että kyky neuvotella on ollut jo simpanssin ja ihmisen viimeisimmällä yhteisellä sukulaisella[5].

Katso myös

Lähteet

  1. a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  2. Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
  3. Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm
  4. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  5. Apinakin osaa neuvotella Tiede-lehden sivusto. 22.08.2009.

Kirjallisuutta

  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.

Malline:Link GA