Ero sivun ”Kansalaisliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
| Johtaja 4 = Jarmo Nevalainen (vpj.)
| Johtaja 4 = Jarmo Nevalainen (vpj.)
| Johtaja 5 = Martti Pohjolainen ([[puoluesihteeri]])
| Johtaja 5 = Martti Pohjolainen ([[puoluesihteeri]])
| Ideologia = [[Euroskeptisismi|euroskeptismi]] [[Puolueettomuus|puolueettomuuspolitiikka]] [[Suora demokratia|suora demokratia]] sosiaalinen oikeudenmukaisuus
| Ideologia = [[Euroskeptisismi|euroskeptismi]] [[Puolueettomuus|puolueettomuuspolitiikka]] [[Suora demokratia|suora demokratia]] sosiaalinen oikeudenmukaisuus [[Talousdemokratia]]
| Toimisto = 3. linja 7 B 33<br />00530 Helsinki
| Toimisto = 3. linja 7 B 33<br />00530 Helsinki
| Äänenkannattaja = ''[[IPU|IPU]]''
| Äänenkannattaja = ''[[IPU|IPU]]''

Versio 26. syyskuuta 2013 kello 17.20

Kansalaisliitto

Itsenäisyyspuolue on suomalainen puolue, jonka politiikassa keskeisellä sijalla on skeptinen suhtautuminen Euroopan unioniin. Itsenäisyyspuolue ei ole koskaan saanut kansanedustajia, mutta sillä on ollut edustajia muutamissa kunnanvaltuustoissa.

Puolueen äänenkannattaja on vuodesta 1997 alkaen ilmestynyt IPU (ISSN 1455-6049), joka syksyyn 2010 asti tunnettiin nimellä Vapaa Suomi[1]. Lehden päätoimittaja on puheenjohtaja Antti Pesonen.

Puolue perustettiin vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL), ja se merkittiin puoluerekisteriin marraskuussa 1994. Vuonna 2004 nimeksi vaihdettiin Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto ja 2006 se lyhennettiin nykymuotoon. Järjestö on poistettu puoluerekisteristä kahdesti (1999 ja 2007), mutta se on palannut takaisin kerättyään uudet kannattajakortit.[2]

Ihmisyydenpuolue (IPU) liittyi tammikuussa 1995 VSL:n kannatusjäseneksi eikä IPU asettanut omia listojaan vuoden 1995 eduskuntavaaleihin.[3] Puheenjohtaja Lauri Kojo oli VSL:n ehdokkaana Uudellamaalla.[4] Puolueita yhdisti vaatimus Suomen EU-jäsenyyden mitätöimisestä.[3] Suomen Senioripuolue liittyi Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi heinäkuussa 2012[5][6], mutta erosi vuotta myöhemmin emopuolueesta huomattuaan että eläkeläisten asioita ei ole saatu tuotua riitävästi esille.[7]

Syyskuussa 2012 perustettiin puolueen nuorisojärjestö Itsenäisyysnuoret, jonka jäsenyys ei edellytä puolueen jäsenyyttä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Linda Lilja.[8]

Keväällä 1995 VSL:ssä on arvioitu olleen noin 1 000 jäsentä.[9]

Puoluejohto

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja on alajärveläinen yrittäjä Antti Pesonen, varapuheenjohtajina toimivat Marjatta Herrala Satakunnasta, Mauri Nygård Kokkolasta ja Jarmo NevalainenTurusta . Puoluesihteerinä toimii yrittäjä Martti Pohjolainen Juankoskelta.

Puheenjohtajat

Pää-/Puoluesihteerit

  • Martti Pohjolainen 2012–
  • Saku Mättö 2010–2012
  • Lena Wiksten 2009–2010
  • Risto Kangas 2008
  • Veli Karhu 2004–2008
  • Kauko Laihanen 2004
  • Kari Alhonen ?–2004

Varapuheenjohtajat

  • Martti Pohjolainen 2011–2012
  • Jarmo Nevalainen 2013-
  • Lea Launokari 2008–2013
  • Marjatta Herrala 2008–
  • Mirjaleena Isoaho 2009–2011
  • Jaakko Jukkola ?–2009
  • Pirkko Karhu ?–2008
  • Mauri Nygård 2008–
  • Ilkka Hakalehto 2004–2008[10]
  • Antti Pesonen ?–2004
  • Kauko Laihanen 1990-luvulla

Tavoitteet

Itsenäisyyspuolue ajaa Suomen irrottamista EU:sta ja vastustaa EU:n perustuslakisopimusta. Puolueen vaihtoehto EU-jäsenyydelle on ETA-sopimus, joka takaisi suomalaisille vapaan liikkuvuuden ja muita EU:n kanssa yhteneviä etuja. Tämä vastaa Islannin, Liechtensteinin, Norjan eli EFTA-maiden ETA-järjestelyä tai Sveitsin mallia, jossa kieltäydytään suorasta ETA:sta, mutta tehdään Euroopan unionin kanssa erillisiä sopimuksia tarpeen mukaan.

Puolueen muita tavoitteita ovat mm. estää pääoman virtaaminen pois Suomesta, puolustaa kotimaista ruoan tuotantoa, kehittää energiaomavaraisuutta ja edistää uusiutuvaan energiaan siirtymistä, torjua Nato-jäsenyys ja turvata Suomen asema puolueettomana maana, varmistaa eri alueiden tasapuolinen kehittäminen ja torjua kuntien pakkoliitokset, perustaa Suomeen riippumaton perustuslakituomioistuin sekä edistää suoran demokratian käyttöönottoa.[11]

Vapaan Suomen Liiton aikoihin puolue kannatti Karjalan palauttamista.[12]

Vaalit

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1995 -- 28 067 1,01%
1999 -- 10 104 0,38%
2007 -- 5 541 0,20%
2011 -- 3 236 0,11%
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1996 6 1 364 0,06%
2000 3 665 0,03%
2004 2 1 228 0,05%
2008 2 1 482 0,06%
2012 0 1 303 0,05%
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
1996 -- 13 746 0,61%
2009 -- 3 563 0,21%

Itsenäisyyspuolue on osallistunut omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin.

VSL:n puheenjohtaja Ilkka Hakalehto osallistui presidentinvaaliin vuonna 2000 saaden noin prosentin äänistä. Hakalehto oli virallisesti Perussuomalaisten ehdokkaana, koska VSL:llä ei ollut ehdokasasetteluun oikeuttavaa edustusta eduskunnassa. Ehdokkaan tukena toimi Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike. PS:n ja VSL:n lisäksi Hakalehdolle antoi tukensa mm. Suomi Ei-EU -yhdistys[13].

VSL osallistui vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaaleihin kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Molemmilla kerroilla puolueen kannatus oli korkeinta Oulun vaalipiirissä.[14][15] Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin VSL osallistui 147 ehdokasta asettaneen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueen riveissä. Eduskuntavaaleissa 2007 Itsenäisyyspuolue solmi vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa Oulun, Uudenmaan ja Pirkanmaan ja Vaasan vaalipiireissä. Satakunnan vaalipiirissä vaaliliittoon kuului lisäksi kristillisdemokraatit.

Kunnallisvaaleihin 2008 IPU osallistui omalla listalla 28 kunnassa ja se sai läpi edustajansa Alajärven (2,5% äänistä) ja Pyhäjoen (5,5%) valtuustoihin. Vuonna 2004 VSL:llä oli ehdokkaita 11 kunnassa. Puolue sai tuolloin molemmat valtuutettunsa Pyhäjoella (9,8%), jonka valtuustossa se on ollut edustettuna vaaleista 1996 lähtien. Aiemmin VSL:llä oli valtuutettuja myös Halikossa (1996–2000), Hyrynsalmella (1996–2000), Kaavilla (1996–2000), Kiikoisilla (2000–2004) ja Siilinjärvellä (1996–2004).[16] Puolueen puheenjohtaja Hakalehto oli Helsingin kaupunginvaltuutettu vuoteen 2004 asti, mutta hänet valittiin Pääkaupunkiseudun sitoutumattomien listalta.

Itsenäisyypuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Marraskuussa 2008 puolue piti Tampereella ylimääräisen puoluekokouksen, jossa se päätti osallistua kesän 2009 eurovaaleihin. Osa puolueesta vastusti päätöstä ja vaati sen perumista uudessa ylimääräisessä kokouksessa. Puoluejohdon mielestä aloitteen takana ei kuitenkaan ollut vaadittua 10 prosenttia jäsenistöstä.[17] Selkkauksen seurauksena puolueesta erkani Nivalalaisen Erkki Surakan johtama ryhmä, joka järjestäytyi syksyllä 2009 nimellä Suomalainen Puolue ja pyrkii puoluerekisteriin. Uuden puolueen varapuheenjohtajaksi nousi Itsenäisyyspuolueessa aiemmin vastaavaa tehtävää hoitanut Jaakko Jukkola[18]. Suomalaiseen Puolueeseen siirtyivät myös IPU:n entinen puoluesihteeri Risto Kangas sekä taloudenhoitaja Mikko Lahtiluoma.[19]

Kunnallisvaaleissa 2012 puolue ei saanut valtuutettuja, mutta yksi pääsi varasijalle Juankoskella. Puolueen listoilla oli 89 ehdokasta 29:ssä kunnassa. Yhteensä he keräsivät 1 303 ääntä.[20][21][22]

Viitteet

  1. ↑ Itsenäisyyspuolueen lehti on nyt IPU IPU 6/2010, s. 2.
  2. ↑ Puoluerekisteriin merkityt ja siitä poistetut puolueet (Oikeusministeriö 13.8.2009)
  3. ↑ a b Ipu liittyy Vapaan Suomen liittoon (Helsingin Sanomat 23.1.1995)
  4. ↑ Pekka Väisänen: Poliitikot ja julkkikset käyvät kilpaan edustajanpaikoista (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  5. ↑ Suomen Senioripuolue (SSP) ja Itsenäisyyspuolue (IPU) ovat päättäneet yhdistää voimansa (ipu.fi 9.7.2012)
  6. ↑ Tiedotus Suomen Senioripuolue ry:n jäsenille ja kaikille suomalaisille Suomen Senioripuolue 7.6.2012
  7. ↑ Seniorit puuhaavat paluuta puoluekentälle Yle 25.7.2013
  8. ↑ Tiedote Itsenäisyyspuolue 18.10.2012
  9. ↑ Kyösti Pekonen, Pertti Hynynen & Mari Kalliala: The New Radical Right Taking Shape in Finland (Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos)
  10. ↑ Helsingin Sanomat: Ilkka Hakalehto on kuollut
  11. ↑ Ipun-tavoiteohjelma 2011
  12. ↑ Kyösti Pekonen, Pertti Hynynen & Mari Kalliala: The New Radical Right Taking Shape in Finland (Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos)
  13. ↑ Ei-EU ry. tukee Hakalehtoa (Vapaa Suomi 10/1999)
  14. ↑ Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1995 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  15. ↑ Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1999 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  16. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2008 (Tilastokeskus)
  17. ↑ Väärinkäsityksestä harmia ja opittavaa (Vapaa Suomi 3/2009), s. 7.
  18. ↑ Suomalainen Puolue pyrkii puoluerekisteriin (Helsingin Sanomat 14.9.2009)
  19. ↑ Jukkola rakentaa uutta puoluetta (Raahen Seutu 27.8.2009)
  20. ↑ Kunnallisvaalit 28.10.2012 - Tulos - Koko maa Oikeusministeriö 1.11.2012, Viitattu 1.11.2012
  21. ↑ Ehdokastilasto 3.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.
  22. ↑ Puoluetilasto 27.9.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansalaisliitto&oldid=13553813”