Ero sivun ”Elektrometallurgiska Aktiebolaget” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Aiheesta muualla: => Kirjallisuutta
Rivi 12: Rivi 12:
* [http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/suomenruhr/imatranrauta2.html VirtuaaliVuoksi : Imatran rauta- ja terästehdas]
* [http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/suomenruhr/imatranrauta2.html VirtuaaliVuoksi : Imatran rauta- ja terästehdas]


==Kirjallisuutta==
==Aiheesta muualla==
*Laakasuo, Risto: ''Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä.'' Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
*Laakasuo, Risto: ''Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä.'' Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
*Blomgren, Christer: ''Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä.'' Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.
*Blomgren, Christer: ''Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä.'' Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.

Versio 25. syyskuuta 2013 kello 20.33

Elektrometallurgiska Aktiebolaget oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiöt perustivat 1915 diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff. Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun harkkoraudan, piiraudan ja karbidin valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 Ruokolahden Vuoksenniskan kylässä ja 1916–1920 Nokialla. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö Tornatorin Tainionkosken voimalasta, mutta ensimmäinen maailmansota viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 volframirautaa (FeW).

Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolagin, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen puuhiomon. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 Imatralle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen Outokumpu Oy:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n sähkömasuuni ja kaksi 25 tonnin valokaariuunia. Imatralla valmistettiin kobolttia, kromi- ja molybdeenirautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.

Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun sotakorvausteollisuus tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa ruostumattoman teräksen valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös Turussa 1943–1978 sekä molybdeenikaivos Mätäsvaarassa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos Jussarössa.

Vuonna 1969 Vuoksenniskan ja Fiskarsin omistamien Koverharin ja Åminneforsin terästuotanto yhdistettiin uuden Ovako Steel Groupin alaisuuteen. Fiskars myi koko teräksenvalmistuksensa Ovakolle 1979. 1980-luvulla Ovako ja ruotsalainen SKF Steel fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden Imatra Steel -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Laakasuo, Risto: Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
  • Blomgren, Christer: Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä. Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.