Ero sivun ”Troijan puuhevonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Illalla iloiset troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista. Pappi [[Laokoon]] kuitenkin epäili jotain, mutta merestä nousi kaksi käärmettä, jotka tappoivat hänet ja hänen poikansa, koska jumalat olivat päättäneet Troijan tuhosta. Keskellä yötä sotilaat ja Odysseus tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat kaupungin portit muille sotilaille, jotka olivat purjehtineet huomaamatta takaisin Troijan lähelle. Kreikkalaiset kävivät yhdessä troijalaisten kimppuun, ja juhlimisesta väsyneet Troijan asukkaat tapettiin nopeasti. |
Illalla iloiset troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista. Pappi [[Laokoon]] kuitenkin epäili jotain, mutta merestä nousi kaksi käärmettä, jotka tappoivat hänet ja hänen poikansa, koska jumalat olivat päättäneet Troijan tuhosta. Keskellä yötä sotilaat ja Odysseus tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat kaupungin portit muille sotilaille, jotka olivat purjehtineet huomaamatta takaisin Troijan lähelle. Kreikkalaiset kävivät yhdessä troijalaisten kimppuun, ja juhlimisesta väsyneet Troijan asukkaat tapettiin nopeasti. |
||
Sanontana ''Troijan hevonen'' tarkoittaa vertauskuvallisesti mitä tahansa juonta, jossa uhri houkutellaan vapaaehtoisesti päästämään vihollinen luokseen. Sen mukaan on nimetty myös [[Troijalainen (tietotekniikka)|Troijalainen]], |
Sanontana ''Troijan hevonen'' tarkoittaa vertauskuvallisesti mitä tahansa juonta, jossa uhri houkutellaan vapaaehtoisesti päästämään vihollinen luokseen. Sen mukaan on nimetty myös [[Troijalainen (tietotekniikka)|Troijalainen]], viattomaksi naamioitu tietokoneen haittaohjelma. |
||
{{Commons|Trojan horse|Troijan puuhevonen}} |
{{Commons|Trojan horse|Troijan puuhevonen}} |
||
Versio 24. syyskuuta 2013 kello 16.07
Troijan puuhevonen on kreikkalaisessa mytologiassa Troijan sodassa käytetty sotajuoni. Kreikkalaiset onnistuivat tunkeutumaan piirittämäänsä Troijaan kätkeytymällä onton hevosen sisään, jonka troijalaiset itse veivät kaupunginmuurien sisäpuolelle luullen sitä lahjaksi. Tunnetuin kuvaus puuhevosesta on Vergiliuksen Aeneis-eepoksen 2. laulussa, minkä lisäksi se mainitaan myös esimerkiksi Homeroksen Odysseiassa (VIII 493-).
Kreikkalaiset olivat hyökänneet Troijaan pelastaakseen troijalaisten kaappaaman Helenan, joka oli Menelaoksen, kreikkalaisten johtajan vaimo. Piiritys oli jatkunut jo kauan, ja kreikkalaiset olivat häviämässä. Jopa eräs heidän puolikuolematon sankarinsa, Akhilleus, oli surmattu, ja kreikkalaiset olivat epätoivoisia.
Lopulta Odysseus keksi rakentaa puusta mahtavan onton hevosen, jonka sisään osa sotilaista, muiden muassa Odysseus itse, voisivat piiloutua. Tehtävä annettiin Epeiokselle, ja hevosen valmistuttua se jätettiin Troijan edustalle samalla kun muut kreikkalaiset purjehtivat läheisen saaren taakse piiloon, niin että troijalaiset luulivat heidän luovuttaneen ja purjehtineen pois. Troijalaiset pitivät hevosta lahjana ja voitonmerkkinä ja päättivät viedä hevosen kaupunkiin Troijan torille, vaikka he joutuivat tuhoamaan osan muurista, koska hevonen oli niin suuri, ettei se mahtunut portista.
Illalla iloiset troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista. Pappi Laokoon kuitenkin epäili jotain, mutta merestä nousi kaksi käärmettä, jotka tappoivat hänet ja hänen poikansa, koska jumalat olivat päättäneet Troijan tuhosta. Keskellä yötä sotilaat ja Odysseus tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat kaupungin portit muille sotilaille, jotka olivat purjehtineet huomaamatta takaisin Troijan lähelle. Kreikkalaiset kävivät yhdessä troijalaisten kimppuun, ja juhlimisesta väsyneet Troijan asukkaat tapettiin nopeasti.
Sanontana Troijan hevonen tarkoittaa vertauskuvallisesti mitä tahansa juonta, jossa uhri houkutellaan vapaaehtoisesti päästämään vihollinen luokseen. Sen mukaan on nimetty myös Troijalainen, viattomaksi naamioitu tietokoneen haittaohjelma.
