Ero sivun ”Boeing B-17 Flying Fortress” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
mallineen tiedot, viite |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
== Historia ja tuotekehitys == |
== Historia ja tuotekehitys == |
||
Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena. |
Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena. |
||
B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta [[1935]] [[Boeing]] Model 299 |
B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta [[1935]] [[Boeing]] Model 299 nimellä. Vuonna [[1936]] Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin. |
||
== Palveluskäyttö == |
== Palveluskäyttö == |
||
Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön [[1938]]. [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen [[1941]] koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa [[1945]] 12 700 koneen jälkeen. |
Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön [[1938]]. [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen [[1941]] koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa [[1945]] 12 700 koneen jälkeen. |
||
Parasta B- |
Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena. |
||
Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana |
Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia torjuntahävittäjiä vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13. |
||
== Mallit ja aseistus == |
== Mallit ja aseistus == |
||
| Rivi 49: | Rivi 49: | ||
=== B-17E === |
=== B-17E === |
||
E-mallissa koneen perään sekä rungon yläpuolelle lisättiin konekivääritornit ja rungon alapuolen vain taaksepäin ampuva gondoli vaihdettiin kääntyvään konekivääritorniin. Kaikki uudet konekivääritornit sisälsivät raskaammat .50 kaliiperin (12,7 mm) konekiväärit. Lisäksi nokan molemmille puolille lisättiin ikkunat joihin voitiin asentaa raskaat konekiväärit. Tulivoiman lisäys oli huomattava sekä määrällisesti että ampumasektorillisesti. Ilmeisesti myös toinen rungon yläpuolen konekivääreistä poistettiin. Tyynenmeren rintamalla E-malli oli erittäin ikävä yllätys panssaroimattomille |
E-mallissa koneen perään sekä rungon yläpuolelle lisättiin konekivääritornit ja rungon alapuolen vain taaksepäin ampuva gondoli vaihdettiin kääntyvään konekivääritorniin. Kaikki uudet konekivääritornit sisälsivät raskaammat .50 kaliiperin (12,7 mm) konekiväärit. Lisäksi nokan molemmille puolille lisättiin ikkunat, joihin voitiin asentaa raskaat konekiväärit. Tulivoiman lisäys oli huomattava sekä määrällisesti että ampumasektorillisesti. Ilmeisesti myös toinen rungon yläpuolen konekivääreistä poistettiin. Tyynenmeren rintamalla E-malli oli erittäin ikävä yllätys panssaroimattomille japanilaishävittäjille, Euroopan rintamalla E-malli lähinnä teki koneesta kelvollisen suojelemaan itseään kohtuullisesti. |
||
=== B-17F === |
=== B-17F === |
||
F-mallissa aseistus oli melkein sama kuin E |
F-mallissa aseistus oli melkein sama kuin E:ssä, ainoana erona oli, että nokan sivujen konekiväärit olivat vakiovaruste. Sen sijaan koneessa oli lukuisia muita muutoksia; muun muassa suuremmat polttoainesäiliöt, parempi panssarointi sekä mahdollisuus kuljettaa suurempaa pommikuormaa. |
||
=== B-17G === |
=== B-17G === |
||
Ennen G-mallia koneen puolustusaseistuksen suurin heikkous oli tulivoima suoraan eteenpäin; G-mallissa nokan alapuolelle lisättiin konekivääritorni, jossa oli kaksi raskasta konekivääriä. Lisäksi perän konekivääritornia paranneltiin ja rungon yläpuolen yksittäinen konekivääri poistettiin; se oli osoittautunut turhaksi rajallisen ampumasektorinsa vuoksi. Tämä malli sai lisänimen ”siili” joka suuntaan ampuvien |
Ennen G-mallia koneen puolustusaseistuksen suurin heikkous oli tulivoima suoraan eteenpäin; G-mallissa nokan alapuolelle lisättiin konekivääritorni, jossa oli kaksi raskasta konekivääriä. Lisäksi perän konekivääritornia paranneltiin ja rungon yläpuolen yksittäinen konekivääri poistettiin; se oli osoittautunut turhaksi rajallisen ampumasektorinsa vuoksi. Tämä malli sai lisänimen ”siili” joka suuntaan ampuvien konekivääriensä takia. Myöhemmin se muuttui myös ”lentäväksi linnoitukseksi”, joka on säilynyt tähän päivään asti. |
||
==Tekniset tiedot (B-17G)== |
==Tekniset tiedot (B-17G)== |
||
Versio 17. syyskuuta 2013 kello 13.27
| B-17 Flying Fortress | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | pommikone |
| Valmistaja | Boeing |
| Ensilento | 28. heinäkuuta 1935[1] |
| Valmistus lopetettu | 1945 |
| Valmistusmäärä | 12 731 |
| Mitat | |
| Pituus | 22,66 m |
| Kärkiväli | 31,62 m |
| Korkeus | 5,82 m |
| Siipipinta-ala | 131,92 m² |
| Tyhjäpaino | 16 391 kg |
| Aseistus | |
| Aseistus | 2 000–3 600 kg pommeja |
Boeing B-17 Flying Fortress (Lentävä linnoitus) oli ensimmäinen sarjatuotettu nelimoottorinen raskas pommikone. Sitä käytettiin pääasiassa Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen USAAF:in (United States Army Air Forces) suorittamiin Saksan teollisuuskohteiden päiväpommituksiin toisen maailmansodan aikana. B-17 osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan parhaista lentokoneista, vaikka ensimmäiset mallit ilmestyivät jo 30-luvulla. Sitä valmistettiin muun muassa General Motorsin tehtailla henkilöautotuotannon loputtua 1942.
Nelimoottoristen pommikoneitten massakäyttö asetti saksalaisten ilmapuolustukselle kovia paineita ja pakotti nämä siirtämään hävittäjätoiminnan painopistettä itärintamalta valtakunnan ydinalueitten puolustukseen.
Historia ja tuotekehitys
Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena.
B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta 1935 Boeing Model 299 nimellä. Vuonna 1936 Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin.
Palveluskäyttö
Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön 1938. Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen 1941 koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa 1945 12 700 koneen jälkeen.
Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena.
Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia torjuntahävittäjiä vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13.
Mallit ja aseistus
B-17C
C-mallissa konekiväärejä oli viisi kappaletta, raskaat konekiväärit rungon ylä- ja alapuolilla sekä kyljissä, ja kevyt konekivääri nokassa. Koska yksikään näistä ei ollut pyrstössä ja peräsin esti rungon yläpuolen konekivääriä ampumasta suoraan taaksepäin, kone oli haavoittuvainen suoraan takaa tulevia hyökkäyksiä vastaan.
B-17D
D-mallissa rungon ylä- ja alapuolelle vaihdettiin yksittäisten konekiväärien tilalle konekivääripari ja panssarointia paranneltiin.
B-17E
E-mallissa koneen perään sekä rungon yläpuolelle lisättiin konekivääritornit ja rungon alapuolen vain taaksepäin ampuva gondoli vaihdettiin kääntyvään konekivääritorniin. Kaikki uudet konekivääritornit sisälsivät raskaammat .50 kaliiperin (12,7 mm) konekiväärit. Lisäksi nokan molemmille puolille lisättiin ikkunat, joihin voitiin asentaa raskaat konekiväärit. Tulivoiman lisäys oli huomattava sekä määrällisesti että ampumasektorillisesti. Ilmeisesti myös toinen rungon yläpuolen konekivääreistä poistettiin. Tyynenmeren rintamalla E-malli oli erittäin ikävä yllätys panssaroimattomille japanilaishävittäjille, Euroopan rintamalla E-malli lähinnä teki koneesta kelvollisen suojelemaan itseään kohtuullisesti.
B-17F
F-mallissa aseistus oli melkein sama kuin E:ssä, ainoana erona oli, että nokan sivujen konekiväärit olivat vakiovaruste. Sen sijaan koneessa oli lukuisia muita muutoksia; muun muassa suuremmat polttoainesäiliöt, parempi panssarointi sekä mahdollisuus kuljettaa suurempaa pommikuormaa.
B-17G
Ennen G-mallia koneen puolustusaseistuksen suurin heikkous oli tulivoima suoraan eteenpäin; G-mallissa nokan alapuolelle lisättiin konekivääritorni, jossa oli kaksi raskasta konekivääriä. Lisäksi perän konekivääritornia paranneltiin ja rungon yläpuolen yksittäinen konekivääri poistettiin; se oli osoittautunut turhaksi rajallisen ampumasektorinsa vuoksi. Tämä malli sai lisänimen ”siili” joka suuntaan ampuvien konekivääriensä takia. Myöhemmin se muuttui myös ”lentäväksi linnoitukseksi”, joka on säilynyt tähän päivään asti.
Tekniset tiedot (B-17G)
- Miehistö: 10
- Pituus: 22,7 m
- Siipien kärkiväli: 31,6 m
- Korkeus: 5,8 m
- Siiven pinta-ala: 141,9 m²
- Tyhjäpaino: 24 900 kg
- Lastattuna: 32 720 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 34 000 kg
- Moottorit: 4 × Wright R-1820-97 ahdettu tähtimoottori, 1 200 hv (895 kW)
Suorituskyky
- Suurin nopeus: 462 km/h
- Lentomatka: 3 219 km 2 722 kg pommilastilla (B-17G)
- Lakikorkeus: 10 900 m
- Siipikuorma: 231 kg/m²
- Teho/painosuhde: 110 W/kg
Aseistus
- 13 × .50-kaliiperinen (12,7 mm) Browning M-2 -konekivääri
- 3 600 kg pommeja
Lähteet
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 154−155. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X.
Viitteet
- ↑ History: B-17 Flying Fortress. Boeing. Viitattu 23.7.2013. (englanniksi)
