Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 44 Wikidatan sivulle d:Q8368 siirrettyä kielilinkkiä
→‎Helsingin kisat: Päivitystä
Rivi 9: Rivi 9:
== Helsingin kisat ==
== Helsingin kisat ==


Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksa]]n hyökättyä [[Tanska]]an ja [[Norja]]an.
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|Talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksa]]n hyökättyä [[Tanska]]an ja [[Norja]]an.

[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urhileuliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avaijaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset ''Kaatuneiden muistokisat'', joissa haluttiin muistaa niitä [[Talvisota|Talvisodassa]] kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympaiosanottajia. Syyskuussa 1940 järjestettiin [[Helsingin olympiastadion]]illa yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi".





Versio 14. syyskuuta 2013 kello 14.34

XII olympiadin kisat oli alunperin tarkoitus pitää Tokiossa, Japanissa, mutta järjestäjät joutuivat perumaan ne Kiinan-Japanin sodan takia ja Kansainvälinen olympiakomitea myönsi olympiakisat Helsingille, Suomeen. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää toisen maailmansodan takia.

Tokion kisat

Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940. Kisojen siirtämistä muualle ehdotettiin jo vuonna 1938 sodan takia, mutta japanilaisjärjestäjät vakuuttivat pystyvänsä pitämään kisat normaalisti. Myöhemmin samana vuonna järjestäjät ilmoittivat luopuvansa kisoista. Syynä oli kansainvälisen painostuksen lisäksi myös Japanin armeijan vastustus, sillä se piti kisojen myötä maahan tulevia ulkomaisia vaikutteita haitallisina japanilaisellle kulttuurille.

Neljä päivää Japanin luopumisen jälkeen KOK antoi kisat Helsingille, joka oli ollut halukas järjestämään olympialaiset jo ennen niiden myöntämistä Tokiolle.

Helsingin kisat

Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös Talvisodan johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin Suomen Olympiakomitean kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut Saksan hyökättyä Tanskaan ja Norjaan.

Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun Helsingin olympiastadionilla, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta Suomen Urhileuliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen, sotamarsalkka Mannerheim, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf, pääministeri Risto Ryti ja Saksa urheilujohtaja Hans Tschammer und Osten.

Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avaijaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset Kaatuneiden muistokisat, joissa haluttiin muistaa niitä Talvisodassa kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympaiosanottajia. Syyskuussa 1940 järjestettiin Helsingin olympiastadionilla yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi".