Ero sivun ”Ilkivalta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vaihdettu "ohjaa tänne"
sanaa vandalismi ei käytettäne sellaisesta ilkivallasta, jota Suomen rikoslaissa tarkoitetaan ilkivallalla, toisessa kappaleessa tarkoitetusta vahingonteosta kylläkin.
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Wall smudged with spray paint.jpg|thumb|250px|Rakennusten seinien luvatonta töhrimistä pidetään Suomessa vandalismina.]]
[[Tiedosto:Wall smudged with spray paint.jpg|thumb|250px|Rakennusten seinien luvatonta töhrimistä pidetään Suomessa vandalismina.]]
[[Tiedosto:Ilkivaltaa bussin selkänojassa.jpg|thumb|250px|Ilkivaltaa joukkoliikennevälineessä.]]
[[Tiedosto:Ilkivaltaa bussin selkänojassa.jpg|thumb|250px|Ilkivaltaa joukkoliikennevälineessä.]]
'''Ilkivalta''' tai myös '''vandalismi''' on tahallista häiriön aiheuttamista esimerkiksi meluamalla muualla kuin yleisellä paikalla tai yleisöltä suljetussa [[virasto]]ssa, [[toimisto]]ssa, liikkeessä tai [[tehdas|tehtaassa]] tai muussa vastaavassa paikassa. Ilkivaltaa on myös häiriön aiheuttaminen tarpeettomilla puhelinsoitoilla virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan, samoin kuin väärän [[hälytys|hälytyksen]] aiheuttaminen käyttämällä [[julkinen liikenne|julkisen kulkuneuvon]] [[hätäjarru]]a tai hälytintä muutoin kuin hätätilanteessa. Suomessa ilkivallasta seuraa [[sakko]]rangaistus.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki, 17 luvun 13 §]</ref> Yleisellä paikalla tapahtuvasta ilkivallasta eli häiriön aiheuttamisesta esimerkiksi meluamalla julkisella paikalla rangaistaan [[järjestyslaki|järjestyslain]] perusteella järjestysrikkomuksena.
'''Ilkivalta''' siinä merkityksessä, jossa sanaa käytetään [[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslaissa]], on tahallista häiriön aiheuttamista esimerkiksi meluamalla muualla kuin yleisellä paikalla tai yleisöltä suljetussa [[virasto]]ssa, [[toimisto]]ssa, liikkeessä tai [[tehdas|tehtaassa]] tai muussa vastaavassa paikassa. Ilkivaltaa on myös häiriön aiheuttaminen tarpeettomilla puhelinsoitoilla virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan, samoin kuin väärän [[hälytys|hälytyksen]] aiheuttaminen käyttämällä [[julkinen liikenne|julkisen kulkuneuvon]] [[hätäjarru]]a tai hälytintä muutoin kuin hätätilanteessa. Suomessa ilkivallasta seuraa [[sakko]]rangaistus.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki, 17 luvun 13 §]</ref> Yleisellä paikalla tapahtuvasta ilkivallasta eli häiriön aiheuttamisesta esimerkiksi meluamalla julkisella paikalla rangaistaan [[järjestyslaki|järjestyslain]] perusteella järjestysrikkomuksena.


Yleisessä kielenkäytössä ilkivallaksi nimitetään myös toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista. Tällaisesta teosta käytetään yleisesti myös nimitystä ''vandalismi'', mikä juontuu alun perin kansainvaellusten aikaisesta [[vandaalit|vandaalien heimosta]].
Yleisessä kielenkäytössä ilkivallaksi nimitetään myös toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista. Tällaisesta teosta käytetään yleisesti myös nimitystä '''vandalismi''', mikä juontuu alun perin kansainvaellusten aikaisesta [[vandaalit|vandaalien heimosta]].
[[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslain]] 35. luvussa siitä käytetään nimitystä ''vahingonteko''. Siitä rangaistaan sakolla tai [[vankeusrangaistus|vankeudella]] enintään yhdeksi vuodeksi, törkeissä tapauksissa ankaramminkin.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki, 35 luku]</ref> Paljon vaaraa aiheuttava ilkivaltateko voi tuoda tekijälleen syytteen myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai tapon yrityksestä.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/alyton_ilkivalta_voi_tuoda_paljastuneelle_tekijalle_ankaran_syytteen/6235586 | Nimeke = Älytön ilkivalta voi tuoda paljastuneelle tekijälle ankaran syytteen | Julkaisija = YLE | Viitattu = 26.12.2012}}</ref> Eräissä tapauksissa kyseessä voi olla myös [[hautarauhan rikkominen|hautarauhan]] tai [[kotirauha]]n rikkomisen muoto.
[[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslain]] 35. luvussa siitä käytetään nimitystä ''vahingonteko''. Siitä rangaistaan sakolla tai [[vankeusrangaistus|vankeudella]] enintään yhdeksi vuodeksi, törkeissä tapauksissa ankaramminkin.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki, 35 luku]</ref> Paljon vaaraa aiheuttava ilkivaltateko voi tuoda tekijälleen syytteen myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai tapon yrityksestä.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/alyton_ilkivalta_voi_tuoda_paljastuneelle_tekijalle_ankaran_syytteen/6235586 | Nimeke = Älytön ilkivalta voi tuoda paljastuneelle tekijälle ankaran syytteen | Julkaisija = YLE | Viitattu = 26.12.2012}}</ref> Eräissä tapauksissa kyseessä voi olla myös [[hautarauhan rikkominen|hautarauhan]] tai [[kotirauha]]n rikkomisen muoto.
__notoc__
__notoc__

Versio 12. syyskuuta 2013 kello 14.43

Hakusana ”Vandalismi” ohjaa tänne. Vandalismi voi myös tarkoittaa Wikipedian sotkemista ja tyhjentelyä.
Rakennusten seinien luvatonta töhrimistä pidetään Suomessa vandalismina.
Ilkivaltaa joukkoliikennevälineessä.

Ilkivalta siinä merkityksessä, jossa sanaa käytetään Suomen rikoslaissa, on tahallista häiriön aiheuttamista esimerkiksi meluamalla muualla kuin yleisellä paikalla tai yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa. Ilkivaltaa on myös häiriön aiheuttaminen tarpeettomilla puhelinsoitoilla virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan, samoin kuin väärän hälytyksen aiheuttaminen käyttämällä julkisen kulkuneuvon hätäjarrua tai hälytintä muutoin kuin hätätilanteessa. Suomessa ilkivallasta seuraa sakkorangaistus.[1] Yleisellä paikalla tapahtuvasta ilkivallasta eli häiriön aiheuttamisesta esimerkiksi meluamalla julkisella paikalla rangaistaan järjestyslain perusteella järjestysrikkomuksena.

Yleisessä kielenkäytössä ilkivallaksi nimitetään myös toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista. Tällaisesta teosta käytetään yleisesti myös nimitystä vandalismi, mikä juontuu alun perin kansainvaellusten aikaisesta vandaalien heimosta. Suomen rikoslain 35. luvussa siitä käytetään nimitystä vahingonteko. Siitä rangaistaan sakolla tai vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi, törkeissä tapauksissa ankaramminkin.[2] Paljon vaaraa aiheuttava ilkivaltateko voi tuoda tekijälleen syytteen myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai tapon yrityksestä.[3] Eräissä tapauksissa kyseessä voi olla myös hautarauhan tai kotirauhan rikkomisen muoto.

Lähteet

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Koski, Sami & Rissanen, Mika & Tahvanainen, Juha: Hävityksen historiaa: Eurooppalaisen vandalismin vuosisadat. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-490-6.

Aiheesta muualla

 

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.