Ero sivun ”Fredrik August Ehrström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p wfix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref> |
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref> |
||
F. A. Ehrströmin pojanpoika oli säveltäjä ja musiikkikriitikko [[Otto J. S. Ehrström]]. |
|||
==Julkaistuja teoksia== |
==Julkaistuja teoksia== |
||
Versio 5. syyskuuta 2013 kello 23.17
Fredrik August Ehrström (12. tammikuuta 1801 Luoto – 19. maaliskuuta 1850 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti perämiestutkinnon Vaasassa 1818 ja aloitti 1824 lakitieteen opinnot Turun yliopistossa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, Mynämäen kihlakunnan kruununvoudin Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.[2]
Pian Ehrström muutti Pietariin, missä hänen toinen veljensä Eric Gustaf Ehrström toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen Akateemisen Musiikkiseuran kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.[1][2]
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä Runebergin runoihin, kuten "Lähteellä" ja "Joutsen".[1][3]
F. A. Ehrströmin pojanpoika oli säveltäjä ja musiikkikriitikko Otto J. S. Ehrström.
Julkaistuja teoksia
- Suomalainen messu 1837
- Första elementerna i sånglära, oppikirja 1846
- Fyrstämmiga sånger för mansröster, mieskuorolauluja 1846
- Tio sånger vid pianoforte, yksinlauluja 1850