Ero sivun ”Kevättä ja syksyä -kausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Yhteiskuntakehitys: kuva |
|||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön. |
Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön. |
||
[[Tiedosto:Zhong Bell from Spring and autumn period.jpg|thumb|left|200px|Pronssinen Zhong-kello, jota käytettiin rituaalitarkoituksiin. Siinä ei ole kieltä, vaan ääni tulee kun sitä kumautetaan kylkeen.]] |
|||
Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita. |
Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita. |
||
Versio 23. elokuuta 2013 kello 18.33
Kevättä ja syksyä -kausi (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi Kiinassa 770 eaa.– 476 eaa. Tällöin Zhou-dynastian valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi, Jin ja Chu. Kungfutse ja monia muita ajattelijoita eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvien virkapaikkojen sijaan, ja rauta yleistyä. Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden välisten sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi taistelevien valtioiden kausi.
Kevättä ja syksyä
Kausi alkoi, kun Zhou-dynastian hallitsijoiden oli paettava läntisiltä mailtaan ja siirrettävä pääkaupunkinsa Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen Luoyang) Keltaisenjoen altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan. (Nimet on tällä sivulla kirjoitettu pinyin-latinisaatiolla, perinteisillä merkeillä ja sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös Ohje:Tyyliopas/Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.)
Kevättä ja syksyä -kausi on saanut nimensä Lu-valtion (魯 [lǔ] (鲁)) aikakirjojen mukaan. Näissä aikakirjoissa kuvataan varsin tarkasti poliittiset tapahtumat Lu, Qi (齊 |qí] (齐)), Jin (晉 [jìn] (晋)), Qin (秦 [qín]) ja Chu (楚 [chǔ]) -valtioissa ajalta 722 eaa. - 481 eaa., siten että mainitaan paitsi tapahtumavuodet myös vuodenajat.
Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon. Kevään ja syksyn aikakausi vastaa itäisen Zhou-dynastian ensimmäistä puoliskoa.
Yhteiskuntakehitys
Zhou-kuninkaiden feodaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli 645 eaa.) ohjeistuksella. "Mestari Guanzi" 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä, esimerkiksi sodassa ja julkisissa töissä. Guanzi oli ensimmäinen legalisti. Tämä oli ajatussuunta, josta myöhemmin tuli keskeinen kiinalaisessa keisarikunnassa. Muut valtiot kopioivat tätä järjestelmää yksi kerrallaan, luopuen sukulaisuuksiin pohjautuvasta virkamiesjärjestelmästä. Lääninherralle sukua olevien ministerien (qing 卿) ja sihteerien (dafu 大夫) sijaan palveluun astuivat ammattilaisvirkamiehet nimikkeellä shi 士. Heillä oli myös erityistietoa sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta.
Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓).
Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön.
Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita.
Kungfutselaisuus
Kungfutse (Kong Zi 孔子) (551 eaa.-479 eaa.) kaipasi kovasti vanhaa eliittiä riitteineen, jotka nyt osin hylättiin. Pääministerit (xiang 相) saattoivat hallita koko valtiota, niin että varsinainen hallitsija jäi vain nimelliseksi keulakuvaksi. Hänestä hallitsijoiden piti olla hallitsijoita ja alaisten alaisia. Tarkemmin sivuilla Kungfutse ja kungfutselaisuus.
Suurimmat valtiot
- Qi (valtio) 齐 - Linzi 臨淄 临淄
- Chu (valtio) 楚 - Ying 郢 郢
- Qin (valtio) 秦 - Xianyang 咸陽 咸阳
- Jin (valtio) 晉
- Lu (valtio) 鲁 - Qufu 曲阜 曲阜
- Chen (valtio) 陈; - Wanqiu 宛丘; 宛丘
- Cai (valtio) 蔡 - Shangcai 上蔡 上蔡
- Cao (valtio) 曹
- Song (valtio) 宋 - Shangqiu 商丘 商丘
- Wei (Kevään ja Syksyn valtio) 卫
- Wu (valtio) 吴 - Gusu 姑蘇 姑苏
- Yue (valtio) 越 - Kuaiji 會稽 会稽
- Hua (valtio) 滑
- Zheng (valtio) 郑 - Xinzheng 新鄭
- Yan (valtio) 燕
Hallitsijat
Zhou-kuninkaista oli vanhasta pääkaupungista pakenemisen yhteydessä tullut vain nimellisiä valtion päämiehiä; käytännön valtaa pitivät paikalliset lääninherrat. Kauden Zhou-kuninkaat olivat:
- Zhou Pingwang 周平王, 770 eaa.-720 eaa.
- Zhou Huanwang 周桓王, 719 eaa.-697 eaa.
- Zhou Zhuangwang 周莊王, 696 eaa.-682 eaa. (周庄王)
- Zhou Xiwang 周釐王, 681 eaa.-677 eaa. (周厘王)
- Zhou Huiwang 周惠王, 676 eaa.-652 eaa.
- Zhou Xiangwang 周襄王, 651 eaa.-619 eaa.
- Zhou Qingwang 周頃王, 618 eaa.-611 eaa. (周顷王)
- Zhou Kuangwang 周匡王, 612 eaa.-607 eaa.
- Zhou Dingwang 周定王, 606 eaa.-586 eaa.
- Zhou Jianwang 周簡王, 585 eaa.-572 eaa. (周简王)
- Zhou Lingwang 周靈王, 571 eaa.-545 eaa. (周灵王)
- Zhou Jingwang 周景王, 544 eaa.-521 eaa.
- Zhou Daowang 周悼王, 520 eaa.
- Zhou Jingwang 周敬王, 519 eaa.-476 eaa.
Katso myös
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Läntinen Zhou
- vallitseva suurempi jakso: Zhou-dynastia ja siitä osana Itäinen Zhou
- seuraava kausi: Taistelevat läänitysvaltiot
- 700-luku eaa.
- 600-luku eaa.
- 500-luku eaa.
- 400-luku eaa.