Ero sivun ”Terrakotta-armeija” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Taustat: Typo korjattu.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Coor title dms|34|23|5.71|N|109|16|23.19|E|type:landmark}}
{{Coor title dms|34|23|5.71|N|109|16|23.19|E|type:landmark}}
[[Tiedosto:Head of a terracotta soldier, Sotilaan pää.jpg|thumb|230px|Terrakotta-sotilas Vapriikki-museossa.]]

[[Tiedosto:Xian museum.jpg|thumb|thumb|230px|Terrakotta-armeija]]
[[Tiedosto:Xian museum.jpg|thumb|thumb|230px|Terrakotta-armeija]]
[[Tiedosto:Terracotta_warriors_pit1.jpg|thumb|230px|Ryhmä terrakottasotilaita.]]
[[Tiedosto:Terracotta_warriors_pit1.jpg|thumb|230px|Ryhmä terrakottasotilaita.]]

Versio 23. elokuuta 2013 kello 16.56

Terrakotta-sotilas Vapriikki-museossa.
Terrakotta-armeija
Ryhmä terrakottasotilaita.

Terrakotta-armeija on Kiinan itäisessä Shaanxin maakunnassa sijaitseva yhdistyneen Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioimaan rakennettu lähes 8 000 yksilöllisen sotilaspatsaan ja satojen hevosten armeija.[1][2] Se löytyi vuonna 1974 Xi'anin kaupungin ulkopuolelta[3] maanviljelijöiden etsiessä kaivonpaikkaa.[1]

Armeija on Unescon maailmanperintökohde.[3]

Historia

Taustat

Kiinassa eli 500-luvulta eaa. seitsemän heimoa, jotka alkoivat taistella keskenään. Tätä kesti Qin Shi Huangdin hallituskauteen asti. Hän oli ensimmäinen Kiinan keisari.[1] Qin syntyi 259 eaa ja kuoli 210 eaa.[2] Hän saavutti Qin-valtion johdon 13-vuotiaana ja 38-vuotiaana hän oli saanut koko Kiinan haltuunsa.[1] Qin otti nimekseen Qin Shi Huangdi, suom. Qinin ensimmäinen keisari. Qin pani terrakotta-armeijan rakennustyöt alulle 221. Aiemmissa hautalöydöissä oli ollut ihmisuhreja, mutta Qin ei voinut käyttää niitä, koska sodat olivat verottaneet väestöä liikaa. Siksi päätettiin rakentaa terrakotta-armeija pääasiassa luonnollisen kokoisista savipatsaista. Qin oli merkittävä valtiollinen uudistaja: hän rakennutti terrakotta-armeijan lisäksi Kiinan muuria, yhtenäisti valuutan, mittayksiköt ja kirjoitusmerkit.[1][3]

Löytyminen

” Ensimmäisen keisarin haudan ympäristössä tehdyt kaivaukset ovat viime vuosisadan merkittävimmät arkeologiset löydöt ”

– Jessica Rawson. [1]

Vuosi 1974 oli poikkeuksellisen kuiva kesä Kiinassa. Yang-niminen maanviljelijä oli kaivamassa kaivoa mailleen, kun hän törmäsi savipäähän. Löytö aiheutti kohun, ja asiaa lähetettiin tutkimaan tutkimusryhmä, joka kaivoi esiin lähes 8 000 terrakottasotilasta.[1] Kaivaminen jatkuu edelleen.

Hautapaikka sijaitsee noin 35 kilometriä Xi'anin kaupungin ulkopuolella Huashan ja Lishan vuorten välissä.[3]


Hahmot

Rakentaminen

Vaikka sodat olivat verottaneet Kiinan väestöä, Qin käytti silti joitakin ihmisuhreja. Hautaan laskettiin kenraaleja, jalkavaimoja ja palvelusväkeä huolehtimaan elämänjälkeisistä asioista. Savipatsaita puolestaan oli lähes 8 000. Pääosa niistä oli sotilaita, mutta joukossa oli myös byrokraatteja, viihdyttäjiä ja muusikkoja. Haudoissa oli jo aiemmin käytetty pieniä figuureja, mutta lähes kaksimetristen patsaiden valmistukseen tarvittiin juuri tietynlaista savea. Sitä tuotiin kilometrien päästä Lishan vuorelta.[3] Itse savipatsaat rakennettiin niin sanotulla makkaratekniikalla. Savesta tehtiin noin kahden senttimetrin levyisiä pötköjä, jotka muotoiltiin renkaiksi ja pinottiin päällekkäin. Näin kustakin patsaasta saatiin yksilöllisempiä kuin tekemällä ne muoteilla. Tämä rakennustapa vei tosin enemmän aikaa, jota oli vain 8 vuotta. Ajan puute korvattiin rakennustyössä työmiesten määrällä. Arviot liikkuvatkin 700 000:sta aina 750 000:en työntekijään asti.

Nykyään uskotaan, että sotilaat rakennettiin ja poltettiin luolissa. Niissä lämpötila pysyi vuoden ympäri lähes samana, joten patsaat eivät kärsineet lämpötilanvaihteluista. Teoriaa tukee myös se, että luolat voitiin helposti muuttaa uuneiksi. Uunien ihanteellinen polttolämpötila on 800–900 astetta.[3]

Hahmojen muodot ja varustelut

Hahmot ovat aidonnäköisiä ja alunperin ne olivat myös kirkkaasti maalattuja. Vasta 2010-luvun alussa kasvontunnistusmenetelmät kehitettiin niin hyviksi, että kasvot pystyttiin skannaamaan ja vertaamaan toisiinsa. Terrakottasotilaista saatiin makkaramenetelmällä yksilöllisiä. Yksikään sotilas ei ole kasvoista samannäköinen kuin joku toinen.

Armeija on varustettu pronssiasein. Kaivausalueelta on lyödetty yli 10 000 pronssiasetta, jotka todistavat, että kiinalaiset tunsivat metallurgiaopit hyvin.[3] Nuolissa oli paljon lyijyä, joka lisäsi tappavuutta.[3] Aseet taas oli päällystetty ruosteenkestäviksi tavalla, joka opittiin Euroopassa vasta vuosisatoja myöhemmin.[3]

Asettelu

Terrakottasotilaat on jaettu kolmeen ryhmään.[3] Ensimmäinen alue on isoin ja tutkituin. Se on 230 metriä pitkä ja 62 metriä leveä sisältäen yli 6 000 soturia ja hevosia.[3] Armeija oli järjestetty kolumneihin.

Toinen alue sijaitsee 20 metrin päässä ensimmäisestä. Siihen kuuluu 1 000 soturia, 500 hevosta ja 89 puista vaunua.[3]

Kolmas alue sijaitsee 25 metrin päässä ensimmäisestä. Siinä on 68 soturia, 4 hevosta ja vaunut.[3]

Ensimmäisessä ja toisessa muodostelmassa sotilaat oli jaettu taistelumuodostelmiin, jotka noudattivat tarkkaan ajan sodankäynnin oppeja.[3] Muodostelmat olisivat toimineet niin, että joukko-osastot olisivat tarpeen vaatiessa kyenneet toimimaan tehokkaina ryhminä tai voimakkaana isona joukkona.[3]

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Unescon maailmanperintökohteet Kiinassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terrakotta-armeija&oldid=13479722”