Ero sivun ”Biologinen torjunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Biologinen torjunta''' on [[tuhoeläin]]ten ja [[rikkakasvi]]en torjumista, joka perustuu muiden [[eliö]]iden käyttöön.<ref name="BI5">{{BI5|162}}</ref> Luonnonmukaisia menetelmiä ovat rikkakasvien kitkeminen ja [[vuoroviljely]]. Vuoroviljely tarkoittaa sitä, että vuorovuosina samalla pellolla kasvatetaan eri kasveja. Tämä estää kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien lisääntymisen pellossa. Biologisessa torjunnassa käytetään myös [[kirva|kirvoja]] syöviä [[leppäkertut|leppäkerttuja]] ja niiden toukkia. Kasvihuoneissa käytetään muun muassa [[petopunkit|petopunkkeja]], peto[[luteet|luteita]] ja peto[[sääsket|sääski]]ä, jotka syövät kasveja ravinnokseen käyttäviä tuholaisia, kuten [[vihannespunkit|vihannespunkkeja]]. Pellonreunalle voidaan rakentaa [[tuulihaukka|tuulihaukan]] ja [[pöllö]]n pönttöjä. Pöllöt ja haukat syövät [[peltomyyrä|peltomyyriä]] ja vähentävät näin niiden aiheuttamia vahinkoja. |
'''Biologinen torjunta''' on [[tuhoeläin]]ten ja [[rikkakasvi]]en torjumista, joka perustuu muiden [[eliö]]iden käyttöön.<ref name="BI5">{{BI5|162}}</ref> Luonnonmukaisia menetelmiä ovat rikkakasvien kitkeminen ja [[vuoroviljely]]. Vuoroviljely tarkoittaa sitä, että vuorovuosina samalla pellolla kasvatetaan eri kasveja. Tämä estää kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien lisääntymisen pellossa. Biologisessa torjunnassa käytetään myös [[kirva|kirvoja]] syöviä [[leppäkertut|leppäkerttuja]] ja niiden toukkia. Kasvihuoneissa käytetään muun muassa [[petopunkit|petopunkkeja]], peto[[luteet|luteita]] ja peto[[sääsket|sääski]]ä, jotka syövät kasveja ravinnokseen käyttäviä tuholaisia, kuten [[vihannespunkit|vihannespunkkeja]]. Pellonreunalle voidaan rakentaa [[tuulihaukka|tuulihaukan]] ja [[pöllö]]n pönttöjä. Pöllöt ja haukat syövät [[peltomyyrä|peltomyyriä]] ja vähentävät näin niiden aiheuttamia vahinkoja. lauri leppäaho toholampi |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 22. elokuuta 2013 kello 11.11
Biologinen torjunta on tuhoeläinten ja rikkakasvien torjumista, joka perustuu muiden eliöiden käyttöön.[1] Luonnonmukaisia menetelmiä ovat rikkakasvien kitkeminen ja vuoroviljely. Vuoroviljely tarkoittaa sitä, että vuorovuosina samalla pellolla kasvatetaan eri kasveja. Tämä estää kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien lisääntymisen pellossa. Biologisessa torjunnassa käytetään myös kirvoja syöviä leppäkerttuja ja niiden toukkia. Kasvihuoneissa käytetään muun muassa petopunkkeja, petoluteita ja petosääskiä, jotka syövät kasveja ravinnokseen käyttäviä tuholaisia, kuten vihannespunkkeja. Pellonreunalle voidaan rakentaa tuulihaukan ja pöllön pönttöjä. Pöllöt ja haukat syövät peltomyyriä ja vähentävät näin niiden aiheuttamia vahinkoja. lauri leppäaho toholampi
Lähteet
- ↑ Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 162. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.