Ero sivun ”Suomen Lukko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tyhjät pois
Rivi 1: Rivi 1:
'''Suomen Lukko ry''' oli [[Lapua]]lta lähtöisin olleen [[lapuan liike|Lapuan liikkeen]] varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.
'''Suomen Lukko ry''' oli [[Lapua]]lta lähtöisin olleen [[lapuan liike|Lapuan liikkeen]] varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.
__notoc__
__notoc__
== Tausta ==
== Tausta ==


[[Suomen sisällissota]]a seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren [[valtio]]n johtoon. Oli odotettu, että [[Suomi|Suomesta]] tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi [[demokratia]] eri [[puolue]]iden [[poliitikko]]ineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, [[suur-Suomi-aate|Suomen laajentamishalut]] heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti [[provokaatio]]ita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun [[kommunismi]]n uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien [[lakko]]ilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan arvoja” kommunismia vastaan on jälleen puolustettava.
[[Suomen sisällissota]]a seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren [[valtio]]n johtoon. Oli odotettu, että [[Suomi|Suomesta]] tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi [[demokratia]] eri [[puolue]]iden [[poliitikko]]ineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, [[suur-Suomi-aate|Suomen laajentamishalut]] heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti [[provokaatio]]ita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun [[kommunismi]]n uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien [[lakko]]ilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan arvoja” kommunismia vastaan on jälleen puolustettava.


== Suomen Lukon synty ==
== Suomen Lukon synty ==


Vuoden 1929 lopulla käytiin [[Lapua]]lla väkivaltainen yhteenotto [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|kommunistinuorison]] ja [[Vihtori Kosola]]n johtamien [[Pohjanmaa|pohjalaisten]] isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden [[Punainen lippu|punaliput]] maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. [[Lapua]]lta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo [[15. maaliskuuta]] [[1930]] liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät [[Vihtori Kosola]] ja [[Kustaa Tiitu]], rehtori [[Hilja Riipinen]], pastori [[Olavi Kares]], päätoimittaja [[Artturi Leinonen]] sekä varatuomari [[Lauri Halme]]. Suomen lukkoon kuului myös [[kenraali]] ja teollisuusjohtaja [[Rudolf Walden]] ja entinen ilmavoimien komentaja [[Arne Somersalo]].
Vuoden 1929 lopulla käytiin [[Lapua]]lla väkivaltainen yhteenotto [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|kommunistinuorison]] ja [[Vihtori Kosola]]n johtamien [[Pohjanmaa|pohjalaisten]] isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden [[Punainen lippu|punaliput]] maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. [[Lapua]]lta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo [[15. maaliskuuta]] [[1930]] liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät [[Vihtori Kosola]] ja [[Kustaa Tiitu]], rehtori [[Hilja Riipinen]], pastori [[Olavi Kares]], päätoimittaja [[Artturi Leinonen]] sekä varatuomari [[Lauri Halme]]. Suomen lukkoon kuului myös [[kenraali]] ja teollisuusjohtaja [[Rudolf Walden]] ja entinen ilmavoimien komentaja [[Arne Somersalo]].


Suomen Lukko r.y. muuttui [[1931]] [[Lapuan liike|Lapuan liikkeeksi]], johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan [[äärioikeisto|äärioikeistolaiseksi]].
Suomen Lukko r.y. muuttui [[1931]] [[Lapuan liike|Lapuan liikkeeksi]], johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan [[äärioikeisto|äärioikeistolaiseksi]].
Rivi 14: Rivi 14:


==Katso myös==
==Katso myös==

*[[Lapuan liike]]
*[[Lapuan liike]]
*[[Isänmaallinen kansanliike]] (IKL)
*[[Isänmaallinen kansanliike]] (IKL)
Rivi 22: Rivi 21:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

* [http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm Risto Laineen ''Vapaamielisten klubin'' sivusto Lapuan liikkeestä]
* [http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm Risto Laineen ''Vapaamielisten klubin'' sivusto Lapuan liikkeestä]



Versio 21. elokuuta 2013 kello 18.12

Suomen Lukko ry oli Lapualta lähtöisin olleen Lapuan liikkeen varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.

Tausta

Suomen sisällissotaa seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren valtion johtoon. Oli odotettu, että Suomesta tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi demokratia eri puolueiden poliitikkoineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, Suomen laajentamishalut heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti provokaatioita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun kommunismin uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien lakkoilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan arvoja” kommunismia vastaan on jälleen puolustettava.

Suomen Lukon synty

Vuoden 1929 lopulla käytiin Lapualla väkivaltainen yhteenotto kommunistinuorison ja Vihtori Kosolan johtamien pohjalaisten isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden punaliput maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. Lapualta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo 15. maaliskuuta 1930 liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät Vihtori Kosola ja Kustaa Tiitu, rehtori Hilja Riipinen, pastori Olavi Kares, päätoimittaja Artturi Leinonen sekä varatuomari Lauri Halme. Suomen lukkoon kuului myös kenraali ja teollisuusjohtaja Rudolf Walden ja entinen ilmavoimien komentaja Arne Somersalo.

Suomen Lukko r.y. muuttui 1931 Lapuan liikkeeksi, johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan äärioikeistolaiseksi.

Suomen Lukko lakkautettiin virallisesti tammikuussa 1945 Moskovan välirauhansopimuksen tulkinnan mukaan ”fasistisena” järjestönä.

Katso myös

Lähteet

  • Uola, Mikko: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 (Otava, 1982) ISBN 951-1-06982-9 (s. 9–15)

Aiheesta muualla