Ero sivun ”Tiikerihai” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Viitetietojen täydennys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
| commonscat = Galeocerdo cuvier |
| commonscat = Galeocerdo cuvier |
||
}} |
}} |
||
'''Tiikerihai''' (''Galeocerdo cuvier'') on yksi suurimmista [[Hait|haista]]. Nimensä se on saanut kylkiensä [[tiikeri]]ä muistuttavien raitojen mukaan ja ehkä myös sen elintapojen mukaan. Raidat auttavat haita sulautumaan meren hiekkaiseen pohjaan kasvien joukkoon. Aikuinen tiikerihai voi olla yli viisi metriä pitkä ja painaa lähes tonnin verran{{lähde|3.9.2011}}. Elinikä sillä saattaa olla jopa 30–50 vuotta. Tiikerihaita esiintyy monilla lämpimillä merialueilla, etenkin [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] keskiosan saarten lähistöllä. Tiikerihait |
'''Tiikerihai''' (''Galeocerdo cuvier'') on yksi suurimmista [[Hait|haista]]. Nimensä se on saanut kylkiensä [[tiikeri]]ä muistuttavien raitojen mukaan ja ehkä myös sen elintapojen mukaan. Raidat auttavat haita sulautumaan meren hiekkaiseen pohjaan kasvien joukkoon. Aikuinen tiikerihai voi olla yli viisi metriä pitkä ja painaa lähes tonnin verran{{lähde|3.9.2011}}. Elinikä sillä saattaa olla jopa 30–50 vuotta. Tiikerihaita esiintyy monilla lämpimillä merialueilla, etenkin [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] keskiosan saarten lähistöllä. Tiikerihait saalistavat öisin yksinään. |
||
Tiikerihai on taitava suunnistaja. Se vaeltaa kymmenien kilometrien matkoja kohteeseensa, ja niitä on tavattu joskus 3 000 kilometrin päässä synnyinseuduiltaan. Myös [[kettuhai]] kuuluu taitaviin suunnistajiin. Asiaa on tutkinut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka seurasi [[Havaiji]]lla tiikerihaita, joka ui syvällä 50 kilometrin matkan suoraan riutalle, jossa oli sen jo aiemmin löytämä ruokapaikka. Suunnistus ei ollut sattumanvaraista, vaan ryhmän mukaan se tiesi tarkalleen mihin oli menossa. Tutkimuksessa selvisi, että se suunnittelee reittinsä 6–8 kilometrin pätkinä.<ref name=Hesari>Hai tietää mihin se on menossa. HS 3.3.2011 sivu B2</ref> |
Tiikerihai on taitava suunnistaja. Se vaeltaa kymmenien kilometrien matkoja kohteeseensa, ja niitä on tavattu joskus 3 000 kilometrin päässä synnyinseuduiltaan. Myös [[kettuhai]] kuuluu taitaviin suunnistajiin. Asiaa on tutkinut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka seurasi [[Havaiji]]lla tiikerihaita, joka ui syvällä 50 kilometrin matkan suoraan riutalle, jossa oli sen jo aiemmin löytämä ruokapaikka. Suunnistus ei ollut sattumanvaraista, vaan ryhmän mukaan se tiesi tarkalleen mihin oli menossa. Tutkimuksessa selvisi, että se suunnittelee reittinsä 6–8 kilometrin pätkinä.<ref name=Hesari>Hai tietää mihin se on menossa. HS 3.3.2011 sivu B2</ref> |
||
Versio 21. elokuuta 2013 kello 17.57
| Tiikerihai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: | Tiikerihait Carcharhinidae |
| Suku: |
Galeocerdo Müller & Henle, 1837 |
| Laji: | cuvier |
| Kaksiosainen nimi | |
 Tiikerihain levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Tiikerihai (Galeocerdo cuvier) on yksi suurimmista haista. Nimensä se on saanut kylkiensä tiikeriä muistuttavien raitojen mukaan ja ehkä myös sen elintapojen mukaan. Raidat auttavat haita sulautumaan meren hiekkaiseen pohjaan kasvien joukkoon. Aikuinen tiikerihai voi olla yli viisi metriä pitkä ja painaa lähes tonnin verran. Elinikä sillä saattaa olla jopa 30–50 vuotta. Tiikerihaita esiintyy monilla lämpimillä merialueilla, etenkin Tyynenmeren keskiosan saarten lähistöllä. Tiikerihait saalistavat öisin yksinään.
Tiikerihai on taitava suunnistaja. Se vaeltaa kymmenien kilometrien matkoja kohteeseensa, ja niitä on tavattu joskus 3 000 kilometrin päässä synnyinseuduiltaan. Myös kettuhai kuuluu taitaviin suunnistajiin. Asiaa on tutkinut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka seurasi Havaijilla tiikerihaita, joka ui syvällä 50 kilometrin matkan suoraan riutalle, jossa oli sen jo aiemmin löytämä ruokapaikka. Suunnistus ei ollut sattumanvaraista, vaan ryhmän mukaan se tiesi tarkalleen mihin oli menossa. Tutkimuksessa selvisi, että se suunnittelee reittinsä 6–8 kilometrin pätkinä.[2]
Selitystä suunnistustaidolle ei ole löydetty, mutta tiedetään että hait aistivat Maan magneettikentän, ja ehkä sen avulla ne löytävät oikean suunnan. Myös merivirtoja on esitetty vaihtoehdoksi.[2]
Ravinto
Tiikerihain ravintoon kuuluu ennen kaikkea kalaa, mustekaloja, merilintuja, hylkeitä, muita haita ja merikilpikonnia. Tiikerihaita kutsutaan usein ”merten roskatynnyriksi”, sillä sen mahasta on löytynyt muun muassa säilyketölkkejä, kivihiiltä, rekisterikilpiä ja jopa krokotiilinpäitä. Sen tiedetään kiertelevän mielellään viemärien laskupaikoilla rannan kaatopaikkojen reunamilla.
Hyökkääjä
Tiikerihai nousee merten syvyyksistä auringon laskeuduttua saalistamaan koralliriutoille ja rannikoille. Se kiertelee ja kaartelee usein tutkien uhriaan ennen hyökkäystä ja odottaa sopivaa hetkeä iskeä.
Hampaat
Tiikerihain hampaat ovat tarpeeksi vahvat leikkaamaan merikilpikonnan kuoren läpi tai murskaamaan nisäkkään luita. Se on yksi neljästä eniten ihmisiä vahingoittaneesta hailajista. Tiikerihaiden leuat ovat hintavia keräilykohteita, isojen yksilöiden leukaluista hampaineen on pyydetty Ebayn verkkokaupassa jopa yli tuhannen dollarin hintoja kappaleelta.
Lähteet
- ↑ Simpfendorfer, C.: Galeocerdo cuvier IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Hai tietää mihin se on menossa. HS 3.3.2011 sivu B2
Aiheesta muualla
- Galeocerdo cuvier (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Species in the genus Galeocerdo. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)