Ero sivun ”Bavel-kausi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kh, l |
yhdistetty Bavel-interglasiaali |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Bavel-kautta edelsi [[Menap-jääkausi]]. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva [[Cromer-kausi]] jonka aloitti lämmin Cromer-kauden [[interglasiaali]] I. |
Bavel-kautta edelsi [[Menap-jääkausi]]. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva [[Cromer-kausi]] jonka aloitti lämmin Cromer-kauden [[interglasiaali]] I. |
||
⚫ | Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa [[happi-isotooppivaihe]]ita MIS31 - MIS22. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi [[Biharian|Bihari-nisäkäsfauna]]. |
||
⚫ | |||
Bavel-jakson aloittaneella "varsinaisella Bavel-kaudella" oli Maan magneettikentässä [[magneettinen tapahtuma]] Jaramillo 1,07-0,99 miljoonaa vuotta sitten. Koko muun Bavel-ajanjakson osuu nykyistä 1n-magneettikautta edeltävään [[magneettikausi|magneettikauteen]] 1r.1, jolloin Maan magneettikenttä oli vastakkainen nykyiseen verrattuna lukuun ottamatta Jaramilloa. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi [[Biharian|Bihari-nisäkäsfauna]]. |
|||
⚫ | |||
== Bavel-kauden jako == |
== Bavel-kauden jako == |
||
===Bavel interglasiaali ja Jaramillo-tapahtuma=== |
|||
Kauden aloitti lämmin '''Bavel-interglasiaali''', joka osui [[paleomagnetismi|paleomagneettisen]] [[Jaramillo-tapahtuma]]n aikaan. Jaramillo oli 0,99-1,07 miljoonaa vuotta sitten, tuolloin Maan magneettikenttä oli väliaikaisesti nykyisen suuntainen. Interglasiaali oli sama kuin [[Happi-isotooppivaihe|MIS]] 27. Kaudella vaelsi pieniä nisäkkäitä Euraasiasta Länsi-Eurooppaan, mm. hiiriä.<ref>Jürgen Ehlers 1996, Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons., s. 257.</ref>. Tämä lienee ollut viimeinen kausi, jolloin Pohjois-Saksassa kasvoi [[hemlokki]]a (''Tsuga''), johon liittyivät myös [[valkopyökit]] (''[[Carpinus]]'') ja [[pihdat]] (''Abies''). Ilmasto lämpeni vaiheen alussa ja viileni loppua kohti. Kauden lopuilla Pohjois-Saksassa kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä. Seuraavassa kylmässä [[Linge-jääkausi|Linge-vaiheessa]] kasvillisuus oli vaihtunut ruohomaisiin kasveihin, mäntyyn, koivuun ja katajaan, ja lämpötila suunnilleen sama kuin Veikselin kylmässä vaiheesa.<ref> Ehlers, s 258</ref>. |
|||
===Dorst-jääkausi=== |
|||
⚫ | |||
=== Bavel-kauden jako === |
|||
{| |
{| |
||
! Kausi |
! Kausi |
Versio 16. elokuuta 2013 kello 21.54
Kausi | Alikausi | Eepokki | Miljoonaa vuotta sitten (Ma) |
---|---|---|---|
Neogeeni | Pleistoseeni | Cromer-kausi | 0,42 - 0,85 |
Bavel-kausi | 0,85 - 1,07 | ||
Menap-jääkausi | 1,07 - 1,20 |
Bavel-kausi tai Bavel-kompleksi (engl. Bavelian) oli pleistoseenin ajanjakso Luoteis-Euroopassa 1,07-0,85 miljoonaa vuotta sitten.[1] Se oli varhaispleistoseenin vaihe, jolloin ensimmäiset suuret, hyvin kylmät 100 000 vuotta kestävät jääkausijaksot alkoivat 0,97 miljoonaa vuotta sitten. Kauden lopussa Dorst-jäätiköityminen levitti jäätikön laajalle. Kauden alkupuolella lämpimällä Bavel-interglasiaalilla Pohjois-Saksan ja Alankomaiden tasalla kasvoi vielä hemlokkia (Tsuga).
Kaudella kehiin ilmestyi alkukarhu Ursus deningeri noin miljoona vuotta sitten, aromammutti (Mammuthus trogontherii) ja mäyrä (Meles meles) sekä täplähyeena (Crocuta crocuta). Norsulaji Elephas antiquus ilmestyi noin miljoona vuotta sitten.
Bavel-kautta edelsi Menap-jääkausi. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva Cromer-kausi jonka aloitti lämmin Cromer-kauden interglasiaali I.
Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa happi-isotooppivaiheita MIS31 - MIS22. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi Bihari-nisäkäsfauna.
Bavel-kauden jako
Bavel interglasiaali ja Jaramillo-tapahtuma
Kauden aloitti lämmin Bavel-interglasiaali, joka osui paleomagneettisen Jaramillo-tapahtuman aikaan. Jaramillo oli 0,99-1,07 miljoonaa vuotta sitten, tuolloin Maan magneettikenttä oli väliaikaisesti nykyisen suuntainen. Interglasiaali oli sama kuin MIS 27. Kaudella vaelsi pieniä nisäkkäitä Euraasiasta Länsi-Eurooppaan, mm. hiiriä.[2]. Tämä lienee ollut viimeinen kausi, jolloin Pohjois-Saksassa kasvoi hemlokkia (Tsuga), johon liittyivät myös valkopyökit (Carpinus) ja pihdat (Abies). Ilmasto lämpeni vaiheen alussa ja viileni loppua kohti. Kauden lopuilla Pohjois-Saksassa kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä. Seuraavassa kylmässä Linge-vaiheessa kasvillisuus oli vaihtunut ruohomaisiin kasveihin, mäntyyn, koivuun ja katajaan, ja lämpötila suunnilleen sama kuin Veikselin kylmässä vaiheesa.[3].
Dorst-jääkausi
Bavel-kauden lopussa ollut Dorst eli MIS22 tai "G10" noin 0,9-0,87 miljoonaa vuotta sitten aloitti kylmät, pitkät suurjäätiköitymiset. Kylmänä kautena Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä oli noin 17 °C..
Bavel-kauden jako
Kausi | Toinen nimitys | Happi-isotooppivaihe | Miljoonaa vuotta sitten | Lämpötila | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|
Bavel-interglasiaali | Uetersen, Marleben, Vanhempi Pre-Augustow, Rogachev 1, Shirokino 1 | MIS31 (33-31) | n. 1,1 - tai 0,96 - 1,03 | Lämmin | Tätä vastaa Ostrogozhian ja magneettinen tapahtuma Jaramillo. Sama kuin Englannin Beeston? |
Linge-jääkausi | Seth, nuorempi Pre-Augustów, Rogachev 1/2, Shirokino 1/2 | MIS30 (30-28?) | Kylmä, Alankomaiden lämpimin kuukausi 6 °C. | Donin altaassa tundraa, Islannissa jäätiköityminen. | |
Leerdam-interglasiaali | Pinneberg, Augustow 1, Rogachev 2, Shirokino 2 | MIS29 (27-25?) | n. 0,95 | Lämmin, viileä, vaihteleva. | |
Dorst | Augustow 1/2, Narew, Rogachew, Shirokino 2/3, osin 3 | MIS 22 (ehkä 24:ään asti) | 0,92-0,85 | Hyvin kylmä, kylmin vaihe. Alankomaiden lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan 4 °C. | Donin altaassa tundraa. |
Lähteet
- van Kolfschoten, T. & Gibbard, P.L. 1998: The Dawn of the Quaternary
- ↑ Global chronostratigraphical table Cambridge University 2010
- ↑ Jürgen Ehlers 1996, Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons., s. 257.
- ↑ Ehlers, s 258