Ero sivun ”Liivin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua [[võro|etelä-]] vai [[viron kieli|pohjoisvirolle]].<ref name="helsinki">[http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/imsjohd/liivi.html Helsinki.fi - Liivin kielestä]</ref> Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista [[latvian kieli|latvian kieltä]] eli ''lättiä'', jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä. |
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua [[võro|etelä-]] vai [[viron kieli|pohjoisvirolle]].<ref name="helsinki">[http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/imsjohd/liivi.html Helsinki.fi - Liivin kielestä]</ref> Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista [[latvian kieli|latvian kieltä]] eli ''lättiä'', jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä. |
||
Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen. Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, ''itäliivi'' katosi jo 1800-luvulla. [[Matteuksen evankeliumi]]n käänsi liivinkielen länsimurteelle pizālainen opettaja Jan Princ ja itäliiviksi Nika Pollmann. Kummankin version tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin [[Liivinranta|Liivinrannan]] asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi [[Uusi Testamentti]] |
Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen. Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, ''itäliivi'' katosi jo 1800-luvulla. [[Matteuksen evankeliumi]]n käänsi liivinkielen länsimurteelle pizālainen opettaja Jan Princ ja itäliiviksi Nika Pollmann. Kummankin version tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin [[Liivinranta|Liivinrannan]] asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi [[Uusi Testamentti]] käännettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat [[Kōrli Stalte]] ja [[Peter Damberg]]. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten [[Lauri Kettunen]], vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.<ref>Vaalgamaa, Edgar: ''Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria.'' Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena 2001. ISBN 951-796-235-5.</ref> |
||
==Nykytilanne== |
==Nykytilanne== |
||
Liivin kieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutta eivät käyttämään sitä keskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.<ref>[http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283703/isbn9789514283703.pdf Valts Ernštreits - The Livonian Language Today]</ref> Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta |
Liivin kieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutta eivät käyttämään sitä keskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.<ref>[http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283703/isbn9789514283703.pdf Valts Ernštreits - The Livonian Language Today]</ref> Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50–60 henkilöä<ref>[http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml Aamulehti - Viimeisellä rannalla]</ref>. Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen mukaista ääntämystapaa<ref>[http://lepo.it.da.ut.ee/~lehti/Oralhistory/1.3.Mara.htm Livonian life stories: source of identity]</ref>. |
||
==Opetus== |
==Opetus== |
||
Versio 15. elokuuta 2013 kello 12.20
| Liivi | |
|---|---|
| Oma nimi | līvõ kēļ, rāndakēļ |
| Tiedot | |
| Alue |
 Latvia |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia |
ei äidinkielenään puhuvia noin 25 toisena kielenä puhuvaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | – |
| ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
| ISO 639-3 | liv |
Liivi (līvõ kēļ) on uralilainen, suomalais-ugrilainen ja itämerensuomalainen kieli, ja siten suomen läheinen sukukieli. Lähin liivin sukukieli on viro. Liivin kieltä puhuivat liiviläiset Latviassa Kuurinmaalla Liivin rannassa. Tiedotusvälineiden mukaan kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, Viktor Berthold, kuoli vuonna 2009, mutta viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli Grizelda Kristiņa, joka kuoli 103-vuotiaana 2.6.2013[1].
Historia
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua etelä- vai pohjoisvirolle.[2] Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista latvian kieltä eli lättiä, jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen. Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, itäliivi katosi jo 1800-luvulla. Matteuksen evankeliumin käänsi liivinkielen länsimurteelle pizālainen opettaja Jan Princ ja itäliiviksi Nika Pollmann. Kummankin version tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin Liivinrannan asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi Uusi Testamentti käännettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat Kōrli Stalte ja Peter Damberg. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten Lauri Kettunen, vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.[3]
Nykytilanne
Liivin kieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutta eivät käyttämään sitä keskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.[4] Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50–60 henkilöä[5]. Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen mukaista ääntämystapaa[6].
Opetus
Liivin kieltä opetetaan perustasolla muutamissa kouluissa Riiassa, Staicelessä, Ventspilsissä, Kolkassa ja Dundagassa. Lisäksi opetusta järjestetään vuosittain järjestettävillä kesäleireillä. Liiviläisten kulttuurikeskus järjestää puhujaryhmiä, joiden tarkoituksena on pitää liivin kieltä elossa normaalissa puhekäytössä. Liivin kieltä voi opiskella ylemmällä tasolla Helsingin ja Turun yliopistoissa Suomessa, Tarton yliopistossa Virossa, Budapestin yliopistossa Unkarissa sekä Latvian yliopistossa. Säännöllisesti sitä opetetaan kuitenkin vain Tarton ja Latvian yliopistoissa, muissa yliopistoissa se yleensä sisältyy itämerensuomalaisten kielten yleiseen opetukseen.[7]
Kielen piirteet
Liivin kielelle tyypillinen piirre on painottomien tavujen redusoituminen. Sama piirre on havaittavissa myös viron kielessä, mutta liivissä se vaikuttaa voimakkaampana. Latvian kielen vaikutuksesta ö ja ü ovat vaihtuneet e:ksi ja i:ksi. Liivi kuuluu periferiakieliin, eli siitä puuttuu astevaihtelu. Liivissä h on kadonnut kaikkialta.[2]
Liivin kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla: A a, Ā ā, Ä ä, Ǟ ǟ, B b, (C c), D d, Ḑ ḑ, E e, Ē ē, F f, G g, H h, I i, Ī ī, J j, K k, L l, Ļ ļ, M m, N n, Ņ ņ, O o, Ȯ ȯ, Ȱ ȱ, (Ö ö), (Ȫ ȫ), Õ õ, Ȭ ȭ, P p, (Q q), R r, Ŗ ŗ, S s, Š š, T t, Ț ț, U u, Ū ū, V v, (W w), (X x) (Y y), Z z, Ž ž [8]
Luettelossa mukana nykyisin käytettävät kirjaimet. Vieraskirjaimet suluissa ().
Persoonaprononimit
| Yksikkö | |||
|---|---|---|---|
| y.1.p minä | y.2.p sinä | y.3.p hän | |
| Nominatiivi | mina/ma | sina/sa | täma/ta |
| Genetiivi | mīn | sīn | täm |
| Akkusatiivi | minnõn | sinnõn | tämmõn |
| Translatiivi | minkõks | sinkõks | tämkõks |
| Partitiivi | mīnda | sīnda | tǟnda |
| inessiivi | mins/minšõ | sins/sinšõ | täms/tamšõ |
| Elatiivi | minst/minstõ | sinst/sinstõ | tämst/tämstõ |
| Illatiivi | minnõ | sinnõ | tämmõ |
| Monikko | |||
|---|---|---|---|
| m.1.p me | m.2.p te | m.3.p he | |
| Nominatiivi | mēg | tēg | ne |
| Genetiivi | mäd | täd | nänt |
| Akkusatiivi | mäddõn | täddõn | näntõn |
| Translatiivi | mätkõks | tätkõks | näntkõks |
| Partitiivi | mēḑi | tēḑi | nēḑi |
| Inessiivi | mēšši | tẽšši | nēšši |
| Elatiivi | mēšti | tēšti | nēšti |
| Illatiivi | mēži | tēži | nēži |
Demonstratiivipronominit
| Yksikkö tämä, tuo | Monikko nämä, nuo | |
|---|---|---|
| Nominatiivi | sīe/se | ne |
| Genetiivi | sīe/se | nänt |
| Akkusatiivi | sīen | näntõn |
| Translatiivi | sīeks/sīekõks | näntkõks |
| Partitiivi | sīeda | nēḑi |
| Inessiivi | sīes/sīessõ | nẽšši |
| Elatiivi | sīest/sīestõ | nēšti |
| Illatiivi | sīezõ | nēži |
Kielinäyte
- Tēriņtš!
Terve
- Jõvā pǟva! / Jõvvõ päuvõ!
Hyvää päivää
- Minnõn eņtšõn
Minä tarvitsen
- Ma sīeda kūliz eņtš izast
Minä kuulin sen isältäni
- Mina rõkaandõb raandakiieldõ
Minä puhun rantakieltä (liiviä)
- ikš, kakš, kuolm, nēļa, vīž, kūž, seis, kōdõks, īdõks, kim
yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen
Katso myös
Viitteet
- ↑ The Times - Death of a language: last ever speaker of Livonian passes away aged 103
- ↑ a b Helsinki.fi - Liivin kielestä
- ↑ Vaalgamaa, Edgar: Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria. Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena 2001. ISBN 951-796-235-5.
- ↑ Valts Ernštreits - The Livonian Language Today
- ↑ Aamulehti - Viimeisellä rannalla
- ↑ Livonian life stories: source of identity
- ↑ Livones.lv: Valts Ernštreits, LĪBIEŠU VALODAS STĀVOKLIS ŠOBRĪD
- ↑ Latvian-Livonian-English Phrase Book, s. 14.
Kirjallisuutta
- Kettunen, Lauri: Livisches Wörterbuch : mit grammatischer Einleitung. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura 1938.
- Posti, Lauri: Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Helsinki, 1942.
- Tveite, Tor: The case of the object in Livonian : a corpus based study. Helsinki: Helsingin yliopisto, Suomalais-ugrilainen laitos, 2004.
- Wiik, Kalevi: Liivin katko. Turku: Turun yliopisto 1989.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||