Ero sivun ”Dmitri Miljutin” versioiden välillä

Ministerinä Miljutin uudisti kokonaan Venäjän sotilaskoulutuksen ja peruskoulutus saatettiin kaikkien alokkaiden ulottuville.<ref name="brit" /> [[Kadettikoulu]]t kehitettiin korkeakouluiksi ja alemman upseeriston kouluttamiseksi perustettiin [[junkkarikoulu]]ja.<ref name="Ekman">Torsten Ekman: ''Suomen kaarti 1812–1905'', s. 239. Schildts, Helsinki 2006.</ref> [[Tammikuun kansannousu|Puolan kapinan]] jälkeen armeijan koko kaksinkertaistettiin. Miljutinin kaudella Venäjän sotilashallintoa hajautettiin jakamalla maa sotilaspiireihin, sotilaiden ruumiilliset rangaistukset kiellettiin ja sotilasoikeudenkäyntien oikeusjärjestystä muutettiin.<ref name="NFB" /> Merkittävin uudistus oli kuitenkin 1874 käyttöönotettu yleinen asevelvollisuus, joka koski kaikkia 20-vuotiaita miehiä lukuunottamattalukuun ottamatta erityissyistä vapautukseen oikeutettuja. Samassa yhteydessä palvelusaika voitiin lyhentää 25:stä kuuteen vuoteen.<ref name="brit" /> Lisäksi palvelusajan jälkeen asevelvolliset olivat yhdeksän vuotta [[reservi]]ssä ja sen jälkeen 40-vuotiaiksi saakka [[Nostoväki|nostoväessä]], johon kuuluivat myös kaikki aktiivisesta palveluksesta vapautetut. Uudistus oli mullistava, vaikka lukuisten perheellisyyteen liittyneiden poikkeusehtojen seurauksena pääosa ikäluokasta itse asiassa vältti palveluksen.<ref name="Ekman" /> Miljutin olisi halunnut ulottaa järjestelmän sellaisenaan myös [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an, mutta lopulta sotaministeriö ja keisari hyväksyivät suomalaisten toivomat merkittävät poikkeukset, joiden myötä Suomi sai [[Suomen asevelvollinen sotaväki|oman asevelvollisen sotaväkensä]] vuonna 1881.<ref>Ekman 2006, s. 244–245.</ref>