Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p {{Rasvahapot}} |
||
| Rivi 71: | Rivi 71: | ||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
| ⚫ | |||
{{Rasvahapot}} |
|||
| ⚫ | |||
Versio 10. elokuuta 2013 kello 00.36
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Rasvahapot muodostuvat glyserolista johon on liittynyt rasvahappo tai rasvahappoja.
Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA volatile fatty acids).[3]
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava voihappo on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa veren kolesterolitasoa. lähde?
Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.
Tärkeimpiä rasvahappoja
Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasvahapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kertatyydyttymättömillä ja vähintään 2 monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasvahapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiiliatomin päässä ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyliryhmää.
Tyydyttyneitä
| Nimi | Kemiallinen kaava | C:D |
|---|---|---|
| Voihappo | CH3(CH2)2COOH | 4:0 |
| Kapronihappo | CH3(CH2)4COOH | 6:0 |
| Kapryylihappo | CH3(CH2)6COOH | 8:0 |
| Kapriinihappo | CH3(CH2)8COOH | 10:0 |
| Lauriinihappo | CH3(CH2)10COOH | 12:0 |
| Myristiinihappo | CH3(CH2)12COOH | 14:0 |
| Palmitiinihappo | CH3(CH2)14COOH | 16:0 |
| Steariinihappo | CH3(CH2)16COOH | 18:0 |
| Maapähkinäöljyhappo | CH3(CH2)18COOH | 20:0 |
Tyydyttymättömiä
| Nimi | Kemiallinen kaava | C:D | ω−x |
|---|---|---|---|
| Öljyhappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)7COOH | 18:1 | ω−9 |
| Linolihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:2 | ω-6 |
| Alfalinoleenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:3 | ω-3 |
| Arakidonihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH[4] | 20:4 | ω-6 |
| Eikosapentaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH | 20:5 | ω-3 |
| Erukahappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)11COOH | 22:1 | ω-9 |
| Dokosaheksaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)2COOH | 22:6 | ω-3 |
Viitteet
- ↑ Pirjo Napari: Orgaaninen kemia, s. 255. Opetushallitus, 1995. 951-37-1568-X.
- ↑ Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 1145, art = Rasvahapot. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Aleksi Virta: Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto, s. 14. Turun Ammattikorkeakoulu, ´2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.5.2013).
- ↑ NIST