Ero sivun ”Sydäninfarkti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 88.85.152.152 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon. |
Merkkaus: virheellinen wikikoodi |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Sydän saa tarvitsemansa verenkierron [[sepelvaltimo]]iden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten [[sepelvaltimotauti]], jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet [[ateroskleroosi]]n eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. ''Sepelvaltimotautikohtauksiksi'' nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.<ref name="leinonen">Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.</ref> |
Sydän saa tarvitsemansa verenkierron [[sepelvaltimo]]iden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten [[sepelvaltimotauti]], jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet [[ateroskleroosi]]n eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. ''Sepelvaltimotautikohtauksiksi'' nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.<ref name="leinonen">Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.</ref> |
||
Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman [[sydänlihas]]alueen [[verenkierto]] estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissekoituminen, embolus eli verenkierron mukana kulkeutunut tulppa, tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.<ref name="kaypahoito" |
Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman [[sydänlihas]]alueen [[verenkierto]] estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissekoituminen, embolus eli verenkierron mukana kulkeutunut tulppa, tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.<ref name="kaypahoito" hos syä aktiviaa se auttaa ihmeellisesti |
||
== Oireet == |
== Oireet == |
||
Versio 23. heinäkuuta 2013 kello 20.49
Sydäninfarkti (infarctus myocardii acutus, sydänkohtaus) tarkoittaa sairauskohtausta, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia. Sydäninfarkti on lääketieteellinen hätätapaus ja edellyttää aina sairaalahoitoa.
Sydäninfarktin diagnostiikka perustuu oireisiin, sydänsähkökäyrään ja verikokeisiin, joiden avulla osoitetaan sydänlihassolujen tuhoutuminen.[1]
Sydäninfarktien määrä on vähentynyt brittiläisen tutkimuksen mukaan 20 vuodessa 74 prosenttia. Merkittävimpinä tekijöinä pidetään LDL-kolesterolin pitoisuuksien pienenemistä sekä verenpaineen laskua. Ylipainon lisääntyminen vaikutti vähenemiseen negatiivisesti noin 10 prosenttia.[2]
Syyt
Sydän saa tarvitsemansa verenkierron sepelvaltimoiden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. Sepelvaltimotautikohtauksiksi nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.[3]
Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman sydänlihasalueen verenkierto estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissekoituminen, embolus eli verenkierron mukana kulkeutunut tulppa, tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat muun muassa sepelvaltimotauti, diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.
Lähteet
- ↑ Tuomo Ilva, ylipainon lisääntyminen jarrutti kehitystä noin kymmenellä prosentilla, väitöskirja, Turun yliopisto
- ↑ Neljä seikkaa selittää puolet sydänkohtausten vähentymisestä Yle.fi, Uutiset. Viitattu 16.6.2011.
- ↑ Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.
Aiheesta muualla