Ero sivun ”Martti Haavio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Sohama (keskustelu | muokkaukset)
12 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
p siirretään KB lähteeksi
Rivi 11: Rivi 11:
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka =
| asuinpaikat = [[Helsinki]]
| asuinpaikat = [[Helsinki]]
| kansalaisuus = {{Suomi}}
| kansalaisuus = suomalainen
| sukujuuret =
| sukujuuret =
| tutkimusala = [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimus]]
| tutkimusala = [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimus]]
Rivi 24: Rivi 24:
| alaviitteet =
| alaviitteet =
}}
}}
'''Martti Henrikki Haavio''' (taiteilijanimeltään '''P. Mustapää''', [[22. tammikuuta]] [[1899]] [[Temmes]] – [[4. helmikuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[folkloristiikka|kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tutkija, [[runoilija]] ja [[akateemikko]]. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi [[Tallinna]]n vanhankaupungin [[Mustapäiden talo (Tallinna)|Mustapäiden talon]] nimen perusteella. Uransa alkuvaiheessa hän kuului [[Tulenkantajat]]-ryhmään. Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa.
'''Martti Henrikki Haavio''' (kirjailijanimi: '''P. Mustapää''', [[22. tammikuuta]] [[1899]] [[Temmes]] – [[4. helmikuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[folkloristiikka|kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tutkija, [[runoilija]] ja [[akateemikko]]. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi [[Tallinna]]n vanhankaupungin [[Mustapäiden talo (Tallinna)|Mustapäiden talon]] nimen perusteella. Uransa alkuvaiheessa hän kuului [[Tulenkantajat]]-ryhmään. Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa.


Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimuksen]] dosentti [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kuoli syöpään 1951. Runoilija [[Aale Tynni]]n kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär [[Elina Haavio-Mannila]] on [[sosiologia]]n täysinpalvellut professori. Toinen tytär [[Katarina Eskola]] on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija [[Jaakko Haavio]].
Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimuksen]] dosentti [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kuoli syöpään 1951. Runoilija [[Aale Tynni]]n kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär [[Elina Haavio-Mannila]] on [[sosiologia]]n täysinpalvellut professori. Toinen tytär [[Katarina Eskola]] on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija [[Jaakko Haavio]].
Rivi 55: Rivi 55:


== Omaelämäkerrallisia teoksia ==
== Omaelämäkerrallisia teoksia ==

* ''Me marssimme Aunuksen teitä'' (1969)
* ''Me marssimme Aunuksen teitä'' (1969)
* ''Nuoruusvuodet'' (1972)
* ''Nuoruusvuodet'' (1972)

== Lähteet ==
⚫
* {{Kansallisbiografia|id = 703|nimi = Haavio, Martti (1899–1973) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Raija Majamaa|ajankohta = 5.3.2008 |viitattu = }}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 63: Rivi 65:
* [http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Elämäkerta englanniksi].
* [http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Elämäkerta englanniksi].
* [http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/haavio.htm Läntisen Uudenmaan kirjailijoita].
* [http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/haavio.htm Läntisen Uudenmaan kirjailijoita].
⚫
* {{Kansallisbiografia|id = 703|nimi = Haavio, Martti (1899–1973) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Raija Majamaa|ajankohta = 5.3.2008 |viitattu = }}


{{tynkä/Tieteilijä}}
{{tynkä/Tieteilijä}}

Versio 20. heinäkuuta 2013 kello 13.25

Tämä artikkeli käsittelee kansanrunouden tutkijaa ja runoilijaa. Kasvatusmies ja teologi Martti H. Haaviosta on erillinen artikkeli.
Martti Haavio
(P. Mustapää)
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1899
Temmes
Kuollut4. helmikuuta 1973 (74 vuotta)
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tunnetut työt Suomalainen mytologia (1967)

Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi: P. Mustapää, 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Uransa alkuvaiheessa hän kuului Tulenkantajat-ryhmään. Hän toimi aktiivisesti myös Akateemisessa Karjala-Seurassa, josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Puoluekannaltaan Haavio oli maalaisliittolainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa.

Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on sosiologian täysinpalvellut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio.

Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päivät. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle elämäntyöstään.

Uskontotieteellisiä ja folkloristisia tutkimuksia

  • Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Porvoo: WSOY, 1935.
  • Suomalaiset kodinhaltiat. Porvoo: WSOY, 1942.
  • Viimeiset runonlaulajat. 3. painos (2. korjattu painos 1948). Porvoo: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12753-1.
  • Piispa Henrik ja Lalli: Piispa Henrikin surmavirren historiaa. Porvoo: WSOY, 1948.
  • Väinämöinen: Suomalaisten runojen keskushahmo. Porvoo: WSOY, 1950.
  • Kirjokansi: Suomen kansan kertomarunoutta. Porvoo: WSOY, 1952.
  • Kansanrunojen maailmanselitys. Helsinki Porvoo: WSOY, 1955.
  • Karjalan jumalat: Uskontotieteellinen tutkimus. Porvoo: WSOY, 1959.
  • Kuolematonten lehdot: Sämpsöi Pellervoisen arvoitus. Porvoo: WSOY, 1961.
  • Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: Historiaa ja runoutta. Runot suomentanut Aale Tynni. Porvoo Helsinki: WSOY, 1965.
  • Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.
  • Esseitä kansanrunoudesta. Artikkelit on julkaistu 1959 Lauri Hongon toimittamassa Martti Haavion juhlakirjassa Essais folkloriques par Martti Haavio. Studia Fennica 8. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 564. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-703-8.

Runoteoksia

  • Laulu ihanista silmistä (1925)
  • Laulu vaakalinnusta (1927)
  • Jäähyväiset Arkadialle (1945)
  • Koiruoho, ruusunkukka (1947)
  • Linnustaja (1952)
  • Tuuli Airistolta (1969)
  • Kootut runot. 3., lisätty painos. Porvoo Helsinki: WSOY, 1969.
  • Iloinen lorukirja (1984)

Omaelämäkerrallisia teoksia

  • Me marssimme Aunuksen teitä (1969)
  • Nuoruusvuodet (1972)

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Haavio&oldid=13402575”