Ero sivun ”Hyökyaalto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
rogue waves tuohon
Rivi 3: Rivi 3:


Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] ksite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NWS Ocean prediction center | Viitattu = 14.7.2013 | Kieli = }}</ref>
Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty [[merkitsevä aallonkorkeus|merkitsevän aallonkorkeuden]] ksite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.<ref name="NOAA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opc.ncep.noaa.gov/perfectstorm/mpc_ps_rogue.shtml | Nimeke = Rogue Waves | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = NWS Ocean prediction center | Viitattu = 14.7.2013 | Kieli = }}</ref>

Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen Schrödingerin yhtälön analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu 1983. Sität ukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rajapinta.tut.fi/artikkelit/2010/4/Roistoaallon_prototyypin_jaljilla | Nimeke = Roistoaallon prototyypin jäljillä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rajapinta | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.7.2013 | Kieli = }}</ref>


Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/merkitseva-aallonkorkeus/ | Nimeke = Merkitsevä aallonkorkeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.7.2013 | Kieli = }}</ref>
Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/merkitseva-aallonkorkeus/ | Nimeke = Merkitsevä aallonkorkeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Itämeriportaali | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.7.2013 | Kieli = }}</ref>

Versio 14. heinäkuuta 2013 kello 18.19

Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä.

Hyökyaalto on suuri aalto, hyöky.[1]

Aaltoja muodostava tuulen ja merenpinnan välinen prosessi johtaa kaikenkokoisten aaltojen syntymiseen, pienistä vedenpinnan rypyistä todella suuriin aaltoihin. Siksi on kehitetty merkitsevän aallonkorkeuden ksite. Todella suurten aaltojen syntymisen todennäköisyys normaalissa aallokonmuodostumisprosessissa on pieni mutta olemassa.[2]

Aaltojen kasvua kuvaavan epälineaarisen Schrödingerin yhtälön analyyttinen ratkaisu, Peregrinen solitoni, on johdettu 1983. Sität ukevia mittauksia on tehty optiikan puolella.[3]

Suurimmat yksittäiset aallot voivat olla noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden verran.[4]

Itämerellä on mitattu 14 metrin aalto vuonna 2004. Tätä korkeammat aallot ovat valtamerilläkin harvinaisia.[5]

Erityisen suuria aaltoja voivat muodostaa positiivinen interferenssi kahden eri suunnasta tulevan aaltokuvion kohdatess,a tai aaltoenergian kohdentuminen esimerkiksi merivirtojen kohtauspisteessä.[2]

Tsunamiksi kutsutaan maanjäristyksen aiheuttamaa sarjallista hyökyaaltoa.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. Nykysuomen sanakirja. WSOY, 1979. ISBN 951-0-09108-1.
  2. a b Rogue Waves NWS Ocean prediction center. Viitattu 14.7.2013.
  3. Roistoaallon prototyypin jäljillä Rajapinta. 2010. Viitattu 14.7.2013.
  4. Merkitsevä aallonkorkeus Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
  5. Aaltoennätykset Itämerellä Itämeriportaali. Viitattu 14.7.2013.
  6. Mikä on tsunami? Kotus.fi. Viitattu 13. heinäkuuta 2013.
Tämä artikkeli on minitynkä ja tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa kirjoittamalla artikkelille kunnon alun.