Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 85.76.117.170) ja palautettiin versio 13365292 käyttäjältä Stryn: WP:EUT
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]]
[[kuva:Suomen murteet.png|thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]]

'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin lääni]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]].
'''Peräpohjalaiset murteet''', myös ''Peräpohjan murteet'' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko [[Lapin maakunta|Lapin]] nykymaakunnan [[Suomi|Suomessa]] sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -[[Norja]]ssa puhuttavat suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]].


Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
*[[Jällivaaran murteet]]
* [[Jällivaaran murteet]]¹
*[[Kemijärven murteet]]
* [[Kemijärven murteet]]
*[[Kemin murteet]]
* [[Kemin murteet]]
*[[Ruijan murteet]]
* [[Ruijan murteet]]²
*[[Tornion murteet]]
* [[Tornion murteet]]¹


Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.
¹ Ruotsissa, [[Norrbottenin lääni]]ssä puhuttavat Jällivaaran murteet yhdessä Tornion ''läntisten'' eli [[Tornionlaakson murteet|Tornionlaakson murteiden]] kanssa muodostavat [[meänkieli|meänkielen]], joka on yksi Ruotsin virallisista [[vähemmistökieli]]stä ollen tasa-arvoinen muiden muassa suomen kielen kanssa.
² Norjassa, [[Finnmarkin lääni|Ruijan fylke]]ssä puhuttavat Ruijan murteet ovat [[kveenin kieli]], joka on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.


==Piirteet==
== Piirteet ==


* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
Rivi 40: Rivi 42:
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa



{{Tynkä/Kieli}}
{{tynkä/Kieli}}


[[Luokka:Peräpohjalaiset murteet| ]]
[[Luokka:Peräpohjalaiset murteet| ]]

Versio 5. heinäkuuta 2013 kello 13.23

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)

Peräpohjalaiset murteet, myös Peräpohjan murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Lapin nykymaakunnan Suomessa sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhuttavat suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.

Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:

¹ Ruotsissa, Norrbottenin läänissä puhuttavat Jällivaaran murteet yhdessä Tornion läntisten eli Tornionlaakson murteiden kanssa muodostavat meänkielen, joka on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä ollen tasa-arvoinen muiden muassa suomen kielen kanssa. ² Norjassa, Ruijan fylkessä puhuttavat Ruijan murteet ovat kveenin kieli, joka on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

Piirteet

  • itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
    • Vuojen päästä. (=vuoden)
    • Paan väri. (=padan)
  • länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
    • Mettän humina.
  • jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
    • saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
    • sauhnaan (toisen asteen metateesi)
  • nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
    • huomena
    • ymmärys
  • v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
    • Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
  • omaleimaiset persoonapronominit
    • Mie
    • Sie
    • Met
      • Meän koira
    • Tet
      • Teän koira
  • verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.