Kosode

Kosode (jap. 小袖) tarkoittaa "pienihihaista"-vaatetta, kimonon vanha nimitys. Joskus museoiden historiallisista kimonoista käytetään nimitystä kosode, kimonon sijaan. Alunperin se oli alemman luokan päällisvaate ja ylemmän luokan alempi vaate. 1500-luvun alussa siitä tuli yleisesti käytetty päällysvaate, joka myöhemmin kehittyi kimonoksi.

Edo-kaudella kosoden koristelut hovin ja samuraiden käyttöön tulivat usein japanilaisten ja kiinalaisten runojen teemoista.

Ulkonäkö

Kosode 1500-luku ja 1900-luku

Vaate ommellaan samoin kuin kimono, mutta 1500-1600 luvun kankaat olivat yleensa hieman nykyisiä kimonokankaita leveämpiä (40cm leveitä ei 35-37cm leveitä), joka muutti vaatteen mittasuhteita. Kosode-kimonossa on kaksi vartalokappaletta "migoro", jotka yhdistetään selästä. Kaksi lyhyempää palaa ommellaan kiinni suorakulmaisiksi hihoiksi. Kaksi lisäpalaa ommellaan vaatteen etupuolelle lisäämään tilavuutta ja lopuksi lisätään kaulus.

Tyyppejä

Kosodet ja kimonot erotellaan niiden materiaalin, kuviointityylin tai mallin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Esimerkkejä:

Materiaaleja ja koristelu tekniikoita

Varhaisimpien, aatelisnaisten muodikkaiden kosodeasujen materiaali oli "karaori" brokadi. Nykyään karaori-kosode on eräs [no-teatteri]n naishahmojen peruspuku.

Surihaku - lehtimetalli koristelu, joka oli muodikas, brokadia matkiva koristelukeino 1500-luvulla. Nykyaikana no-teatterin naishahmojen aluskimono, kukallinen merkitsee kaunista naista, kolmio- "suomu" kuviollinen merkitsee haamua tai demonia.

Nuihaku - yhdisti kankaalle liimatun lehtimetallin kirjailuun. Nykyään [No-teatteri]n naishahmojen peruspukuja.

Kuviointityylejä

Katamigawari - Kosode, jonka eri puolikkaat oli tehty erilaisista kankaista, kuin "mi-parti" asut keskiajalla euroopassa.

Katasuso - kosoden kuvio jossa vaatteessa on kolme kuvioaluetta, hartiat ja hihat, keskiosa ja helma. Tämä kuviointimalli oli hyvin suosittu varhaisimmissa kosodeissa.

Muoteja

Keicho-kaudella 1596-1615 muodikkain oli kosode, joka oli jaettu tilkkutyötä muistuttaviin, solmuvärjäyksellä toteutettuihin alueisiin, jotka viimeisteltiin pienillä kuvioaiheilla, käsin maalaten ja lehtimetallilla.

Kanbun-kautena 1661-73 Kosodeissa oli muotia kookas, koko kimonon pinta-alaa (koko etu- tai takapuolta) hyväksi kayttävä koristelu (maalaus). Taakse yleensä tehtiin dramaattinen kaari olkapäiltä oikealle puolelle.

Kimonoa Furisode, hitoe, katabira, koshimakija uchikake ovat kosoden eri muotoja ja nimityksiä.

Lähde

http://www.aisf.or.jp/~jaanus/deta/k/kosode.htm