Ero sivun ”Sound of Music” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| amg = 45745 |
| amg = 45745 |
||
}} |
}} |
||
'''Sound of Music''' on [[Robert Wise]]n ohjaama [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[musikaalielokuva]] vuodelta [[1965]]. Se perustuu [[Richard Rodgers]]in ja [[Oscar Hammerstein II|Oscar Hammersteinin]] [[Sound of Music (musikaali)|samannimiseen]] [[Broadway (teatteri)|Broadway]]-musikaaliin, joka puolestaan perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Elokuvan pääosia näyttelivät [[Julie Andrews]] sekä [[Christopher Plummer]]. Lapsia näyttelivät Charmian Carr (Liesl), [[Nicholas Hammond]] (Friedrich), Heather Menzies (Louisa), Duane Chase (Kurt), Angela Cartwright (Brigitta), Debbie Turner (Marta) ja Kym Karath (Gretl). Elokuva on edelleen kaikkien aikojen katsotuin ja tunnetuin [[musikaalielokuva]] ja yksi kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Aikanaan se pelasti suurilla lipputuloillaan [[konkurssi]]lta vararikon partaalla olleen tuotantoyhtiö [[20th Century Fox]]in. |
'''''Sound of Music''''' on [[Robert Wise]]n ohjaama [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[musikaalielokuva]] vuodelta [[1965]]. Se perustuu [[Richard Rodgers]]in ja [[Oscar Hammerstein II|Oscar Hammersteinin]] [[Sound of Music (musikaali)|samannimiseen]] [[Broadway (teatteri)|Broadway]]-musikaaliin, joka puolestaan perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Elokuvan pääosia näyttelivät [[Julie Andrews]] sekä [[Christopher Plummer]]. Lapsia näyttelivät Charmian Carr (Liesl), [[Nicholas Hammond]] (Friedrich), Heather Menzies (Louisa), Duane Chase (Kurt), Angela Cartwright (Brigitta), Debbie Turner (Marta) ja Kym Karath (Gretl). Elokuva on edelleen kaikkien aikojen katsotuin ja tunnetuin [[musikaalielokuva]] ja yksi kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Aikanaan se pelasti suurilla lipputuloillaan [[konkurssi]]lta vararikon partaalla olleen tuotantoyhtiö [[20th Century Fox]]in. |
||
== Juoni == |
== Juoni == |
||
{{Juonipaljastus}} |
{{Juonipaljastus}} |
||
Tarinassa Nonnbergin [[luostari]]n postulantti Maria lähetetään [[itävalta]]laisen [[leski]]-[[Kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] Georg von Trappin seitsemän lapsen kotiopettajaksi. Perheen äidin kuoltua surun murtama isä on pitänyt lapsilleen yhtä tiukkaa kuria kuin alaisilleen [[laivasto]]ssa. |
Tarinassa Nonnbergin [[luostari]]n postulantti Maria lähetetään [[itävalta]]laisen [[leski]]-[[Kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] Georg von Trappin seitsemän lapsen kotiopettajaksi. Perheen äidin kuoltua surun murtama isä on pitänyt lapsilleen yhtä tiukkaa kuria kuin alaisilleen [[laivasto]]ssa. Leikkejä ja musiikkia ei talossa suvaita. Helläsydäminen ja lempeä Maria ei voi suvaita isän ankaraa suhtautumista lapsiinsa ja sinnikkyydellään saa kapteenin ymmärtämään miten väärin hän lapsiaan kohtelee. Marian saapuessa taloon kapteeni seurustelee [[paronitar]] Elsa Schröderin kanssa, mutta lämmin ja rakastava Maria lumoaa vähitellen lasten lisäksi myös heidän isänsä. Kapteenin uusi, hellä suhtautuminen lapsiin sulattaa myös Marian sydämen, mutta kapteeni ja Maria torjuvat tunteensa, kapteeni velvollisuudesta Elsaa kohtaan ja Maria tulevan [[nunna]]nvalansa vuoksi. Lopulta Maria pakenee tunteitaan luostariin, mutta luostarin [[abbedissa]] lähettää Marian takaisin Trappin taloon, sillä hän näkee Marian olevan tarkoitettu muuhun elämään kuin elämään nunnana. |
||
Vastahakoisesti Maria palaa von Trappien luokse ja lopulta kapteeni ja Maria uskaltavat paljastaa toisilleen tunteensa. Maria avioituu kapteenin kanssa ja samalla hänestä tulee seitsemän lapsen äiti. Pian häiden jälkeen [[ |
Vastahakoisesti Maria palaa von Trappien luokse ja lopulta kapteeni ja Maria uskaltavat paljastaa toisilleen tunteensa. Maria avioituu kapteenin kanssa ja samalla hänestä tulee seitsemän lapsen äiti. Pian häiden jälkeen [[kansallissosialismi|natsit]] haluavat kapteenin joukkoihinsa taistelemaan. Kapteeni, joka ei voi hyväksyä natsien julmuutta ja ajatusmaailmaa, ei kestä ajatusta, että liittyisi [[Adolf Hitler]]in joukkoihin. Kieltäytyminen olisi kuitenkin kohtalokasta, joten eräänä yönä perhe pakenee vuorten yli [[Sveitsi]]in kohta uutta elämää kaukana [[Anschluss|natsien valloittamasta Itävallasta]]. |
||
{{Juonipaljastus loppu}} |
{{Juonipaljastus loppu}} |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
{{Tynkä/Elokuva}} |
{{Tynkä/Elokuva}} |
||
{{ |
{{AAKKOSTUS:Sound of Music, The}} |
||
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvat]] |
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvat]] |
||
[[Luokka:Musikaaleihin perustuvat elokuvat]] |
[[Luokka:Musikaaleihin perustuvat elokuvat]] |
||
Versio 28. kesäkuuta 2013 kello 22.16
| Sound Of Music | |
|---|---|
| The Sound Of Music | |
 40-vuotis juhlajulkaisun juliste. |
|
| Ohjaaja | Robert Wise |
| Käsikirjoittaja |
Howard Lindsay Russel Crouse Ernest Lehman |
| Tuottaja | Robert Wise |
| Säveltäjä | Richard Rodgers |
| Kuvaaja | Ted McCord |
| Leikkaaja | William H. Reynolds |
| Pukusuunnittelija | Dorothy Jeakins |
| Pääosat |
Julie Andrews Christopher Plummer Richard Haydn Peggy Wood |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä |
20th Century Studios Walt Disney Studios Motion Pictures |
| Ensi-ilta | 1965 |
| Kesto | 174 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sound of Music on Robert Wisen ohjaama yhdysvaltalainen musikaalielokuva vuodelta 1965. Se perustuu Richard Rodgersin ja Oscar Hammersteinin samannimiseen Broadway-musikaaliin, joka puolestaan perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Elokuvan pääosia näyttelivät Julie Andrews sekä Christopher Plummer. Lapsia näyttelivät Charmian Carr (Liesl), Nicholas Hammond (Friedrich), Heather Menzies (Louisa), Duane Chase (Kurt), Angela Cartwright (Brigitta), Debbie Turner (Marta) ja Kym Karath (Gretl). Elokuva on edelleen kaikkien aikojen katsotuin ja tunnetuin musikaalielokuva ja yksi kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Aikanaan se pelasti suurilla lipputuloillaan konkurssilta vararikon partaalla olleen tuotantoyhtiö 20th Century Foxin.
Juoni
Tarinassa Nonnbergin luostarin postulantti Maria lähetetään itävaltalaisen leski-kapteeni Georg von Trappin seitsemän lapsen kotiopettajaksi. Perheen äidin kuoltua surun murtama isä on pitänyt lapsilleen yhtä tiukkaa kuria kuin alaisilleen laivastossa. Leikkejä ja musiikkia ei talossa suvaita. Helläsydäminen ja lempeä Maria ei voi suvaita isän ankaraa suhtautumista lapsiinsa ja sinnikkyydellään saa kapteenin ymmärtämään miten väärin hän lapsiaan kohtelee. Marian saapuessa taloon kapteeni seurustelee paronitar Elsa Schröderin kanssa, mutta lämmin ja rakastava Maria lumoaa vähitellen lasten lisäksi myös heidän isänsä. Kapteenin uusi, hellä suhtautuminen lapsiin sulattaa myös Marian sydämen, mutta kapteeni ja Maria torjuvat tunteensa, kapteeni velvollisuudesta Elsaa kohtaan ja Maria tulevan nunnanvalansa vuoksi. Lopulta Maria pakenee tunteitaan luostariin, mutta luostarin abbedissa lähettää Marian takaisin Trappin taloon, sillä hän näkee Marian olevan tarkoitettu muuhun elämään kuin elämään nunnana.
Vastahakoisesti Maria palaa von Trappien luokse ja lopulta kapteeni ja Maria uskaltavat paljastaa toisilleen tunteensa. Maria avioituu kapteenin kanssa ja samalla hänestä tulee seitsemän lapsen äiti. Pian häiden jälkeen natsit haluavat kapteenin joukkoihinsa taistelemaan. Kapteeni, joka ei voi hyväksyä natsien julmuutta ja ajatusmaailmaa, ei kestä ajatusta, että liittyisi Adolf Hitlerin joukkoihin. Kieltäytyminen olisi kuitenkin kohtalokasta, joten eräänä yönä perhe pakenee vuorten yli Sveitsiin kohta uutta elämää kaukana natsien valloittamasta Itävallasta.
Palkinnot
Oscarit
- Paras elokuva
- Paras ohjaus: Robert Wise
- Paras sovitettu musiikki (palkinto poistunut käytöstä)
- Parhaat äänet
- Paras editointi
Ehdokkuudet:
- Paras naispääosa: Julie Andrews
- Paras naissivuosa: Peggy Wood
- Paras lavastus
- Paras kuvaus
- Paras puvustus
| ||||||||||||||||||