Ero sivun ”Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 175: Rivi 175:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Aalto University School of Art and Design}}
{{commonscat|Aalto University School of Art and Design}}
* [http://arts.aalto.fi/fi/ Taideteollinen korkeakoulu] — korkeakoulun sivut
* [http://arts.aalto.fi/fi/ Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu] — korkeakoulun sivut
* [https://reseda.taik.fi/ ReseDa-tutkimustietokanta] — Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokanta
* [https://reseda.taik.fi/ ReseDa-tutkimustietokanta] — Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokanta
* [http://www.lume.fi/ Mediakeskus Lume] — Mediakeskus Lumeen sivut
* [http://www.lume.fi/ Mediakeskus Lume] — Mediakeskus Lumeen sivut

Versio 25. kesäkuuta 2013 kello 09.12

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Veistokoulu
Motto Pro Arte Utili ("Hyödyllisen taiteen puolesta")
Perustettu 1871
Tyyppi Julkinen
Rahoitus kokonaisrahoitus 35 miljoonaa
Dekaani Helena Hyvönen[1]
Henkilökunta noin 450
Opiskelijoita 1 900
Jatko-opiskelijoita 200
Sijainti Helsinki (Espoo ja Pori), Suomi (60.209695°N, 24.976407°E)
Osoite Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki.
Kampus Arabianranta, Otaniemi, Porin yliopistokeskus
Yhteistyö yliopistot, kulttuuriala, elinkeinoelämä
Sivusto http://arts.aalto.fi
Korkeakoulu sijaitsee Arabian vanhassa tehdasrakennuksessa Helsingissä.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (Aalto ARTS; ruots. Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur, engl. Aalto University School of Arts, Design and Architecture) on Aalto-yliopistoon kuuluva, mutta akateemisesti itsenäinen[2] arkkitehtuurin, muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen yliopisto. Se on alallaan Pohjoismaiden suurin.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskelee noin 1 900 opiskelijaa, joista 19 prosenttia on ulkomaalaisia.

Amerikkalainen aikakauslehti BusinessWeek sijoitti lokakuussa 2007 tekemässään vertailussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maailman 60 parhaan luovan johtamisen koulutusta antavan oppilaitoksen listalle. Tulos perustui lehden haastatteleman 22 kansainvälisen panelistin arvioihin. Arvion pohjana oli valmistuneiden menestyminen yrityselämässä ja yritysten johtotasolla.[3]

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun kuuluva arkkitehtuurin laitos yhdistyivät vuoden 2012 alussa.[4] Uuden korkeakoulun nimeksi tuli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.[5] Nimi ja varsinkin sen ensimmäinen suunniteltu englanninkielinen käännös (Aalto University School of Arts and Creativity) herättivät huomattavaa vastustusta.[6]

Tällä hetkellä entisen Taideteollisen korkeakoulun opetus järjestetään vuokratuissa tiloissa Hämeentiellä Arabiassa ja Taiteiden talossa Otaniemessä sekä Porin kampuksella. Arkkitehtiosasto sijaitsee osana entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennusta Otaniemessä. Alustavan suunnitelman mukaan uudelle Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle rakennettaisiin uusi oma rakennus Otaniemeen, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2015.[7] Otaniemessä sijaitseva Arkkitehtiosasto joutuu siirtymään vuosiksi 2012-2015 väistötiloihin Otakaari 1:een kohdistuvan peruskorjauksen vuoksi. [8]

Laitokset ja koulutusohjelmat

Korkeakoulussa on viisi laitosta.[9]

Koulutusohjelma Taiteen kandidaatti
(TaK)
Taiteen maisteri
(TaM)
Tekniikan kandidaatti
(TkK)
Arkkitehti Maisema-arkkitehti
Arkkitehtuurin laitos
arkkitehtuuri
X
X
maisema-arkkitehtuuri
X
X
Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos
elokuvataide[10]
X
X
lavastustaide[11]
X
X
Median laitos
graafinen suunnittelu
X
X
valokuvataide
X[12]
X
New Media
X
Game Design and Production
X
Sound in New Media
X
Muotoilun laitos
keramiikka- ja lasitaide
X
sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu
X
tekstiilitaide
X
X
teollinen muotoilu
X
X
vaatetussuunnittelu ja pukutaide
X
X
kalustesuunnittelu
X
taideteollinen muotoilu
X
tilasuunnittelu
X
Creative Sustainability
X
International Design Business Management
X
Taiteen laitos
kuvataidekasvatus[13]
X
X
kuvataiteet
X
taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka
X
ePedagogy Design
X
Environmental Art
X
visuaalinen kulttuuri
X
Creative Business Management
X

Vuoteen 2010 saakka korkeakoulussa oli kuusi osastoa. Vuonna 2010 niiden määrä putosi nykyiseen, kun uudet median ja taiteen laitokset perustettiin. Taiteen laitos muodostettiin kuvataidekasvatuksen osastosta ja osasta visuaalisen kulttuurin osastoa, median laitos puolestaan yhdistämällä osa visuaalisen kulttuurin osastoa ja Medialaboratorio. Samalla osasto-nimestä korkeakoulun yksikkönä luovuttiin, ja siirryttiin laitos-nimeen, jotta Aalto-yliopiston rakenne olisi mahdollisimman samantyyppinen. Vuoden 2012 alussa Porin taiteen ja median laitos sulautui osaksi taiteen laitosta.[9]

Historiaa

Nimet

  • 1871–1885 Veistokoulu [14]
  • 1885–1949 Taideteollisuuden keskuskoulu tai Taideteollisuuskeskuskoulu
  • 1949–1973 Taideteollinen oppilaitos
  • 1973–2010 Taideteollinen korkeakoulu [15]
  • 2010–2012 Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu
  • 2012– Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu[5]

Vaiheet

  • 1871 Veistokoulu perustettiin
  • 1885 Nimeksi tuli Taideteollisuuskeskuskoulu (Taideteollisuuden keskuskoulu) [16]
  • 1887 Koulu muutti Ateneum-rakennukseen
  • 1949 Nimeksi tuli Taideteollinen oppilaitos
  • 1965 Oppilaitos siirtyi valtion omistukseen
  • 1973 Nimeksi tuli Taideteollinen korkeakoulu
  • 1983 Alkoi taiteen tohtorikoulutus
  • 1986 Koulu muutti Arabianrantaan
  • 1994 Perustettiin Medialaboratorio
  • 2000 Avattiin Mediakeskus Lume
  • 2003 Valmistui Aralis-kirjastokeskus
  • 2007 Päätettiin yhdistää Taideteollinen korkeakoulu Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tekniikan, talouden ja taideteollisen alan uudeksi yliopistoksi. [17] Nimeksi valittiin Aalto-korkeakoulu, mutta uuden yliopistolain luonnoksessa nimi muutettiin kuitenkin Aalto-yliopistoksi.
  • 2010 Aalto-yliopisto aloitti toimintansa virallisesti.
  • 2010 Taiteiden talo perustettiin Otaniemeen, sinne siirtyivät Arabian rannasta Kuvataiteen ja Ympäristötaiteen maisteriohjelmat
  • 2012 Arkkitehtiosasto ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi

Tunnettuja alumneja

Katso myös

Lähteet

  1. Taik.fi TaiK, Historia
  2. http://www.aaltoyliopisto.info/fi/view/content/opiskelu-faq Aalto-yliopisto, Opiskelu FAQ
  3. Taikin muotoilu noteerattiin johtajaosaamisesta, uutinen taloussanomat.fi. 16.10.2007. Taloussanomat. Viitattu 16.10.2007.
  4. https://into.aalto.fi/display/fiaalto/Aalto-yliopiston+uusi+korkeakoulu+kokoaa+yhteen+taiteen+ja+arkkitehtuurin Aalto-yliopisto
  5. a b http://taik.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-11-08/ TaiK
  6. http://nyt.fi/20111110-taikkilaiset-eivat-halua-luovuusmaistereiksi/ Nyt
  7. [1], Tekniikka ja talous 17.6.2011, Viitattu 14.1.2012.
  8. [2], Arkkitehtikilta, Viitattu 14.1.2012.
  9. a b TaiK Laitokset
  10. Sisältäen dokumentaarisen elokuvan, elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen, elokuva- ja televisiotuotannon, elokuvaleikkauksen, elokuvaohjauksen, elokuvauksen sekä elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdot.
  11. Sisältäen elokuva- ja televisiolavastuksen, näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdot.
  12. Päättyy vuoden 2012 lopussa Yle.fi Uutiset, viittattu 16.12.2011
  13. Lisäksi erillinen muuntokoulutusohjelma.
  14. Ilkka Huovio, Kun Veistokoulu syntyi, Arttu, Taideteollisen korkeakoulun tiedotuslehti 1/96. Viitattu 17.12.2008.
  15. Ilkka Huovio, Korkein taideteollinen koulutus 125 vuotta (1871–1996), Nytikkä, Taideteollisen korkeakoulun sisäinen tiedotuslehti 1/96. Viitattu 17.12.2008.
  16. Ilkka Huovio, Korkein taideteollinen koulutus 125 vuotta (1871-1996), Nytikkä, Taideteollisen korkeakoulun sisäinen tiedotuslehti 1/96. Viitattu 16.8.2008.
  17. Tietoa meistä/Historiaa, Pro arte utili, Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 27.1.2008

Aiheesta muualla

Commons
Commons