Ero sivun ”Manttaali” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti 3 Wikidatan sivulle d:q3357444 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Manttaali''' ( |
'''Manttaali''' ([[Ruotsin kieli|ruotsin]] sanasta ''mantal'' ’miesluku’) oli [[Ruotsi]]n valtakunnassa käytetty [[veroyksikkö]], jonka pohjalta laskettiin [[maatila|maatilojen]] [[vero]]tus. |
||
[[1500-luku|1500-luvulla]] |
[[1500-luku|1500-luvulla]] manttaali tarkoitti ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Luku mittasi tilan verotusvoimaa, ja se määräsi verosuoritukset, jotka tilan tuli tehdä. Lukua ositettiin murto-osiin tilan koon suhteessa: pieni tila saattoi olla puolen manttaalin tila, vielä pienempi neljännesmanttaalin tila ja niin edelleen. Tilan jakaminen osiin tai sen väkiluvun pieneneminen vaikuttivat lopulta myös tähän yksikköön. |
||
Myöhemmin, [[1600-luku|1600-luvulla]], otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin. |
Myöhemmin, [[1600-luku|1600-luvulla]], otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin. |
||
Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä [[1800-luku|1800-luvulle]] asti, mutta [[1900-luku|1900-luvun]] verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin [[kiinteistötoimitus|kiinteistötoimituksissa]], ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.<ref name="mml">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/kiinteistonmaaritystoimitus-osakasluettelon-vahvistamiseksi | Nimeke = Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon laatimiseksi | Selite = Kuinka suuri osuuteni on? | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 9.1.2009 ja 16.9.2012}}</ref> Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen [[äänioikeus|äänioikeuden]] perustana talonpoikaissäädyn edustajia [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäiville]] valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.<ref>Juhani Mylly: ''Edustuksellisen kansanvallan läpimurto'', s. 38–40. Edita, |
Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä [[1800-luku|1800-luvulle]] asti, mutta [[1900-luku|1900-luvun]] verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin [[kiinteistötoimitus|kiinteistötoimituksissa]], ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.<ref name="mml">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/kiinteistonmaaritystoimitus-osakasluettelon-vahvistamiseksi | Nimeke = Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon laatimiseksi | Selite = Kuinka suuri osuuteni on? | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 9.1.2009 ja 16.9.2012}}</ref> [[Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys|Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen]] saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen [[äänioikeus|äänioikeuden]] perustana talonpoikaissäädyn edustajia [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäiville]] valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.<ref>Juhani Mylly: ''Edustuksellisen kansanvallan läpimurto'', s. 38–40. Helsinki: Edita, 2006.</ref> |
||
Vuodesta 1997 alkaen |
Vuodesta 1997 alkaen manttaalia ei enää ole määrätty, ja esimerkiksi osuudet [[Yhteisalue|yhteisiin alueisiin]] jakautuvat yleensä pinta-alojen perusteella.<ref name="mml"/> Aiemmin [[kiinteistörekisteri]]ssä olleet tiedot manttaalista ja [[osaluku|osaluvusta]] on kuitenkin säilytettävä edelleen rekisterissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960970#P14 | Nimeke = Kiinteistörekisteriasetus (5.12.1996/970), 14 § | Selite = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 9.1.2009 }}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 24. kesäkuuta 2013 kello 20.19
Manttaali (ruotsin sanasta mantal ’miesluku’) oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus.
1500-luvulla manttaali tarkoitti ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Luku mittasi tilan verotusvoimaa, ja se määräsi verosuoritukset, jotka tilan tuli tehdä. Lukua ositettiin murto-osiin tilan koon suhteessa: pieni tila saattoi olla puolen manttaalin tila, vielä pienempi neljännesmanttaalin tila ja niin edelleen. Tilan jakaminen osiin tai sen väkiluvun pieneneminen vaikuttivat lopulta myös tähän yksikköön.
Myöhemmin, 1600-luvulla, otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin.
Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä 1800-luvulle asti, mutta 1900-luvun verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin kiinteistötoimituksissa, ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.[1] Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen äänioikeuden perustana talonpoikaissäädyn edustajia säätyvaltiopäiville valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.[2]
Vuodesta 1997 alkaen manttaalia ei enää ole määrätty, ja esimerkiksi osuudet yhteisiin alueisiin jakautuvat yleensä pinta-alojen perusteella.[1] Aiemmin kiinteistörekisterissä olleet tiedot manttaalista ja osaluvusta on kuitenkin säilytettävä edelleen rekisterissä.[3]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon laatimiseksi (Kuinka suuri osuuteni on?) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.1.2009 ja 16.9.2012.
- ↑ Juhani Mylly: Edustuksellisen kansanvallan läpimurto, s. 38–40. Helsinki: Edita, 2006.
- ↑ Kiinteistörekisteriasetus (5.12.1996/970), 14 § Finlex. Viitattu 9.1.2009.