Ero sivun ”H. K. Corander” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 20. kesäkuuta 2013 kello 09.44

Henrik Konstantin Corander (käytti sukunimestään myös muotoa Korander tai Koranteri; 21. syyskuuta 1814 Mikkeli – 16. tammikuuta 1878 Antrea) oli suomalainen kirkkoherra, opettaja, sanomalehtimies ja suomen kielen tutkija.

Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin nimismies, toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Hän kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857.

Corander toimi pappina Mikkelissä, Valkjärvellä, Ristiinassa, Tohmajärvellä, Pukkilassa, Juuassa ja Pielisjärvellä. Hän oli Viipurin lukion 2. matematiikan lehtori vuodesta 1843, Käkisalmen ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1851 ja Viipurin lukion 2. teologian lehtori vuodesta 1852 sekä lukion apulainen 1858–1862. Corander oli myös Helsingin yliopiston suomen kielen dosenttina 1860-1862 sekä toimi sanomalehtimiehenä vuodesta 1856. Viimeksi hän oli Antrean kirkkoherrana vuodesta 1867.

Corander suomensi 1845 J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun suomen kielen kieliopin kouluja varten Suomalajnen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi^[1] ja oli mukana perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.

Corander oli naimisissa vuodesta 1840 Sofia Ottiliana Ingellin kanssa. Heillä oli 11 lasta.

Teoksia

Wikiaineisto

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

H. K. Corander

Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845
Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura, väitöskirja. 1853
Suomalaisten nimukka- ja lausukka- (eli tehdikkö-) sanojen jakauntumisesta taivutuksen suhteen, väitöskirja. Helsinki 1859
Praktisk lärobok i finska språket : Förra delen, N. A. Zilliacus, Wiborg 1866

Suomennoksia

Publius Virgilius Maro : Laulu Aineiaasta 1, suomentanut alku-teoksen runo-mitalla H. K. Korander.Tekijä, Viipuri 1874

Lähteet

H. K. Corander SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A-G
Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Konstantin Corander. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15054>. Luettu 4.2.2010.
Millainen on Suomen kieliopin historia? (Kookas.fi)

↑ Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298

[1] Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298

[1]

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 Corander toimi pappina Mikkelissä, [[Valkjärvi|Valkjärvellä]], [[Ristiina]]ssa, [[Tohmajärvi|Tohmajärvellä]], [[Pukkila]]ssa, [[Juuka|Juuassa]] ja [[Pielisjärvi|Pielisjärvellä]]. Hän oli [[Viipurin lukio]]n 2. matematiikan lehtori vuodesta 1843, [[Käkisalmi|Käkisalmen]] ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1851 ja Viipurin lukion 2. teologian lehtori vuodesta 1852 sekä lukion apulainen 1858–1862. Corander oli myös [[Helsingin yliopisto]]n suomen kielen [[dosentti]]na 1860-1862 sekä toimi sanomalehtimiehenä vuodesta 1856. Viimeksi hän oli Antrean kirkkoherrana vuodesta 1867.
-Corander suomensi 1845 [[J. L. Runeberg]]in ''Hirvenhiihtäjät''-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun [[Suomen kieli|suomen kielen kieliopin]] kouluja varten ja oli mukana perustamassa [[Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]a.
+Corander suomensi 1845 [[J. L. Runeberg]]in ''Hirvenhiihtäjät''-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun [[Suomen kieli|suomen kielen kieliopin]] kouluja varten ''Suomalajnen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi''<ref>Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298</ref> ja oli mukana perustamassa [[Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]a.
 Corander oli naimisissa vuodesta 1840 Sofia Ottiliana Ingellin kanssa. Heillä oli 11 lasta.
@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 == Teoksia ==
 {{Wikiaineisto}}
-* ''Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri.    Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845
+* ''Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845
-* ''Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura'', väitöskirja.    1853
+* ''Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura'', väitöskirja. 1853
-* ''Suomalaisten nimukka- ja lausukka- (eli tehdikkö-) sanojen jakauntumisesta taivutuksen suhteen'', väitöskirja.     Helsinki 1859
+* ''Suomalaisten nimukka- ja lausukka- (eli tehdikkö-) sanojen jakauntumisesta taivutuksen suhteen'', väitöskirja. Helsinki 1859
-* ''Praktisk lärobok i finska språket : Förra delen'', af H. K. K.    N. A. Zilliacus, Wiborg 1866
+* ''Praktisk lärobok i finska språket : Förra delen'', N. A. Zilliacus, Wiborg 1866
 == Suomennoksia ==
-* [[Publius Virgilius Maro]] : ''Laulu Aineiaasta 1'', suomentanut alku-teoksen runo-mitalla H. K. Korander.    Tekijä, Viipuri 1874
+* [[Publius Virgilius Maro]] : ''Laulu Aineiaasta 1'', suomentanut alku-teoksen runo-mitalla H. K. Korander.Tekijä, Viipuri 1874
 == Lähteet ==
@@ Rivi 25: / Rivi 25: @@
 * [http://www.kookas.fi/articles/read/207 Millainen on Suomen kieliopin historia? (Kookas.fi)]
-{{DEFAULTSORT:Corander, H. K.}}
+{{AAKKOSTUS:Corander, H. K.}}
 [[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
 [[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]

Ero sivun ”H. K. Corander” versioiden välillä

Versio 20. kesäkuuta 2013 kello 09.44

Teoksia

Suomennoksia

Lähteet

Navigointivalikko

Haku