Ero sivun ”Barack Obama” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 188.238.22.133 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Str4nd tekemään versioon. |
||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
Obaman ollessa kolmevuotias hänen vanhempansa erosivat, jolloin isä palasi Keniaan. Äiti Anna, joka oli koulutukseltaan antropologi, avioitui myöhemmin [[indonesia]]laisen [[Lolo Soetoro]]n kanssa, ja Barackin ollessa kuusivuotias perhe muutti [[Jakarta]]an. Neljä vuotta myöhemmin Obama muutti takaisin Havaijille äidinpuoleisten isovanhempiensa luokse. Hänen isänsä oli myöhemmin Keniassa talousministerinä<ref name="nyt_1990"/>. Hän kuoli auto-onnettomuudessa Barackin ollessa 21-vuotias.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationmedia.com/EastAfrican/01112004/Features/PA2-11.html |Nimeke=Ochieng, Philip 2004: "From Home Squared to the US Senate: How Barack Obama Was Lost and Found"|Julkaisija=The East African}} 2004.</ref> Äiti kuoli syöpään muutama kuukausi sen jälkeen, kun Obama julkaisi muistelmateoksensa ''Unelmia isältäni'' vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.thejakartapost.com/yesterdaydetail.asp?fileid=20061129.F03 |Nimeke=Suryakusuma, Julia 2006: "Obama for President ... of Indonesia"|Julkaisija=Jakarta Post}} 2006.</ref> |
Obaman ollessa kolmevuotias hänen vanhempansa erosivat, jolloin isä palasi Keniaan. Äiti Anna, joka oli koulutukseltaan antropologi, avioitui myöhemmin [[indonesia]]laisen [[Lolo Soetoro]]n kanssa, ja Barackin ollessa kuusivuotias perhe muutti [[Jakarta]]an. Neljä vuotta myöhemmin Obama muutti takaisin Havaijille äidinpuoleisten isovanhempiensa luokse. Hänen isänsä oli myöhemmin Keniassa talousministerinä<ref name="nyt_1990"/>. Hän kuoli auto-onnettomuudessa Barackin ollessa 21-vuotias.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationmedia.com/EastAfrican/01112004/Features/PA2-11.html |Nimeke=Ochieng, Philip 2004: "From Home Squared to the US Senate: How Barack Obama Was Lost and Found"|Julkaisija=The East African}} 2004.</ref> Äiti kuoli syöpään muutama kuukausi sen jälkeen, kun Obama julkaisi muistelmateoksensa ''Unelmia isältäni'' vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.thejakartapost.com/yesterdaydetail.asp?fileid=20061129.F03 |Nimeke=Suryakusuma, Julia 2006: "Obama for President ... of Indonesia"|Julkaisija=Jakarta Post}} 2006.</ref> |
||
Muistelmissaan Obama kuvailee, millaista oli kasvaa äidin valkoihoisessa ja keskiluokkaisessa perheessä. Hänen tietonsa kenialaisesta isästä olivat peräisin |
Muistelmissaan Obama kuvailee, millaista oli kasvaa äidin valkoihoisessa ja keskiluokkaisessa perheessä. Hänen tietonsa kenialaisesta isästä olivat peräisin tarinoista ja valokuvista. ”Sitä, että isäni ei näyttänyt yhtään siltä, mitä oli ympärilläni, että hän oli musta kuin piki ja äitini valkoinen kuin maito, en koskaan ymmärtänyt.”<ref>Obama, Barack 1995: Dreams from my Father: 9-10.</ref> Kirja kuvaa kuinka hän nuorena taisteli monikulttuurisen taustansa kanssa. Obama kirjoittaa käyttäneensä teinivuosinaan [[Alkoholijuoma|alkoholia]], [[marihuana]]a ja [[kokaiini]]a ”unohtaakseen kysymykset siitä, kuka hän on”.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/01/02/AR2007010201359.html |Nimeke=Romano, Lois: "Effect of Obama's Candor Remains to Be Seen"|Julkaisija=[[Washington Post]]}} 3. tammikuuta 2007.</ref> |
||
Obama opiskeli kaksi vuotta [[Occidental College]]ssa [[Kalifornia]]ssa käytyään [[high school]]in loppuun. Occidentalista hän siirtyi [[Columbian yliopisto]]on kuuluvaan Columbia Collegeen. Hän opiskeli [[Politiikan tutkimus|valtio-oppia]] erityisalanaan kansainväliset suhteet. Obama sai opintonsa päätökseen 1983. Tämän jälkeen hän työskenteli vuoden Business International Corporationin palveluksessa ennen muuttoa [[Chicago]]on. Chicagossa hän työskenteli paikalliselle kansalaisjärjestölle, joka auttoi sikäläisiä kirkkoja järjestämään työharjoittelupaikkoja köyhien asuinalueiden asukkaille. |
Obama opiskeli kaksi vuotta [[Occidental College]]ssa [[Kalifornia]]ssa käytyään [[high school]]in loppuun. Occidentalista hän siirtyi [[Columbian yliopisto]]on kuuluvaan Columbia Collegeen. Hän opiskeli [[Politiikan tutkimus|valtio-oppia]] erityisalanaan kansainväliset suhteet. Obama sai opintonsa päätökseen 1983. Tämän jälkeen hän työskenteli vuoden Business International Corporationin palveluksessa ennen muuttoa [[Chicago]]on. Chicagossa hän työskenteli paikalliselle kansalaisjärjestölle, joka auttoi sikäläisiä kirkkoja järjestämään työharjoittelupaikkoja köyhien asuinalueiden asukkaille. |
||
| Rivi 70: | Rivi 70: | ||
Obama pyrki Yhdysvaltain senaattiin Illinois’n osavaltiosta vuonna 2004. [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|Republikaanien]] [[Peter Fitzgerald]] oli jättämässä paikkansa senaattorina. Obama voitti maaliskuussa 2004 pidetyt demokraattien esivaalit saaden 52,77 prosenttia annetuista äänistä. Kilpailijoista Dan Hynes sai 23,77 prosenttia ja Blair Hull 10,82 prosenttia äänistä. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi alle kymmenen prosentin. Hullin suosio laski, kun häntä syytettiin [[perheväkivalta|perheväkivallasta]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.chicagotribune.com/news/specials/elections/chi-0403170332mar17,1,1737252.story?coll=chi-news-hed&ctrack=2&cset=true |Nimeke="Obama Routs Democratic Foes; Ryan Tops Crowded GOP Field"|Julkaisija=Chicago Tribune}} 17. maaliskuuta 2004.</ref> Obaman ehdokkuutta vauhdittivat mainokset, joissa esiintyivät Chicagon entinen pormestari Harold Washington ja entinen senaattori Paul Simon, jonka tytär oli myös tukemassa kampanjaa. Lisäksi sanomalehdet ''[[Chicago Tribune]]'' ja ''[[Chicago Sun-Times]]'' kuuluivat Obaman tukijoihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.findarticles.com/p/articles/mi_qn4155/is_20040318/ai_n12537351 |Nimeke=Fornek, Scott: "Obama's Appeal Spans Racial Lines"|Julkaisija=Chicago Sun-Times}} 18. maaliskuuta 2004. {{Verkkoviite|Osoite=https://ssl.tnr.com/p/docsub.mhtml?i=express&s=hayes031704 |Nimeke=Hayes, Christopher: "Check Bounce"|Julkaisija=TNR Online}} 17. maaliskuuta 2004.</ref> |
Obama pyrki Yhdysvaltain senaattiin Illinois’n osavaltiosta vuonna 2004. [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|Republikaanien]] [[Peter Fitzgerald]] oli jättämässä paikkansa senaattorina. Obama voitti maaliskuussa 2004 pidetyt demokraattien esivaalit saaden 52,77 prosenttia annetuista äänistä. Kilpailijoista Dan Hynes sai 23,77 prosenttia ja Blair Hull 10,82 prosenttia äänistä. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi alle kymmenen prosentin. Hullin suosio laski, kun häntä syytettiin [[perheväkivalta|perheväkivallasta]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.chicagotribune.com/news/specials/elections/chi-0403170332mar17,1,1737252.story?coll=chi-news-hed&ctrack=2&cset=true |Nimeke="Obama Routs Democratic Foes; Ryan Tops Crowded GOP Field"|Julkaisija=Chicago Tribune}} 17. maaliskuuta 2004.</ref> Obaman ehdokkuutta vauhdittivat mainokset, joissa esiintyivät Chicagon entinen pormestari Harold Washington ja entinen senaattori Paul Simon, jonka tytär oli myös tukemassa kampanjaa. Lisäksi sanomalehdet ''[[Chicago Tribune]]'' ja ''[[Chicago Sun-Times]]'' kuuluivat Obaman tukijoihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.findarticles.com/p/articles/mi_qn4155/is_20040318/ai_n12537351 |Nimeke=Fornek, Scott: "Obama's Appeal Spans Racial Lines"|Julkaisija=Chicago Sun-Times}} 18. maaliskuuta 2004. {{Verkkoviite|Osoite=https://ssl.tnr.com/p/docsub.mhtml?i=express&s=hayes031704 |Nimeke=Hayes, Christopher: "Check Bounce"|Julkaisija=TNR Online}} 17. maaliskuuta 2004.</ref> |
||
Republikaanien ehdokkaaksi vaaleihin valittiin alun perin Jack Ryan, joka kuitenkin vetäytyi 25. kesäkuuta 2004 ehdokkuudesta yksityiselämän asioista nousseen kohun vuoksi. Julkisuudessa käsitelty huoltajuuskiista toi esiin hänen entisen vaimonsa, näyttelijä Jeri Ryanin, häneen kohdistamat syytteet, joiden mukaan Jack Ryan olisi käynyt seksiklubeilla ja vaatinut vaimoaan harrastamaan seksiä |
Republikaanien ehdokkaaksi vaaleihin valittiin alun perin Jack Ryan, joka kuitenkin vetäytyi 25. kesäkuuta 2004 ehdokkuudesta yksityiselämän asioista nousseen kohun vuoksi. Julkisuudessa käsitelty huoltajuuskiista toi esiin hänen entisen vaimonsa, näyttelijä Jeri Ryanin, häneen kohdistamat syytteet, joiden mukaan Jack Ryan olisi käynyt seksiklubeilla ja vaatinut vaimoaan harrastamaan seksiä muiden ihmisten läsnä ollessa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cnn.com/2004/ALLPOLITICS/06/25/il.ryan/ |Nimeke="Ryan Drops Out of Senate race in Illinois"|Julkaisija=[[CNN]]}} 25. kesäkuuta 2004.</ref> Elokuussa republikaanien uudeksi ehdokkaaksi valittiin Alan Keyes. Hän asui [[Maryland]]issa, mutta muutti ehdokkuuden myötä Illinoisiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.chicagotribune.com/news/specials/elections/chi-0408130201aug13,1,7640082.story |Nimeke=Liam, Ford, David Mendell: "Keyes Sets Up House in Cal City|Julkaisija=Chicago Tribune}} 13. elokuuta 2004.</ref> Obaman ja Keyesin välillä käydyissä kolmessa televisioidussa vaaliväittelyssä nousivat esille muun muassa heidän eriävät kantansa [[kantasolu]]tutkimukseen, [[abortti]]in ja veronalennuksiin. Obama sai 2. marraskuuta pidetyissä senaatin vaaleissa lopulta 70 prosenttia annetuista äänistä Keyesin jäädessä 27 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cnn.com/ELECTION/2004/pages/results/states/IL/S/01/index.html |Nimeke="America Votes 2004: U.S. Senate / Illinois"|Julkaisija=[[CNN]]}}</ref> |
||
Obama toimi Yhdysvaltain senaatin jäsenenä virallisesti 4. tammikuuta 2005 alkaen. Hän oli järjestyksessä viides mustaihoinen senaattori Yhdysvaltain historiassa. Obama kuului seuraaviin senaatin |
Obama toimi Yhdysvaltain senaatin jäsenenä virallisesti 4. tammikuuta 2005 alkaen. Hän oli järjestyksessä viides mustaihoinen senaattori Yhdysvaltain historiassa. Obama kuului seuraaviin senaatin lautakuntiin: ulkopolitiikka, terveys, koulutus, työllisyys, kansallinen turvallisuus, hallinnolliset asiat ja veteraanien asiat.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://obama.senate.gov/committees/ |Nimeke=Komitean toimeksiannot|Julkaisija=Barack Obaman Yhdysvaltain senaatin toimisto}}</ref> |
||
Obama palkkasi [[Tom Daschle]]n entisen henkilöstöpäällikön samaan tehtävään ja talousanalyytikko Karen Kornbluhin poliittiseksi neuvonantajakseen. Kornbluh oli valtion entisen kassanhoitajan Robert Rubinin henkilöstöpäällikkö.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.prospect.org/web/page.ww?section=root&name=ViewPrint&articleId=10828 |Nimeke=Enda, Jodi: "Great Expectations"|Julkaisija=The American Prospect}} 5. helmikuuta 2006.</ref> Heinäkuussa 2005 [[Pulitzer]]-palkittu ihmisoikeusaktivisti Samantha Power liittyi Obaman leiriin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.thecrimson.com/article.aspx?ref=508336 |Nimeke=Linn, Brendan: "Power to Advise Obama for Year"|Julkaisija=Harvard Crimson}} 25. heinäkuuta 2005.</ref> |
Obama palkkasi [[Tom Daschle]]n entisen henkilöstöpäällikön samaan tehtävään ja talousanalyytikko Karen Kornbluhin poliittiseksi neuvonantajakseen. Kornbluh oli valtion entisen kassanhoitajan Robert Rubinin henkilöstöpäällikkö.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.prospect.org/web/page.ww?section=root&name=ViewPrint&articleId=10828 |Nimeke=Enda, Jodi: "Great Expectations"|Julkaisija=The American Prospect}} 5. helmikuuta 2006.</ref> Heinäkuussa 2005 [[Pulitzer]]-palkittu ihmisoikeusaktivisti Samantha Power liittyi Obaman leiriin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.thecrimson.com/article.aspx?ref=508336 |Nimeke=Linn, Brendan: "Power to Advise Obama for Year"|Julkaisija=Harvard Crimson}} 25. heinäkuuta 2005.</ref> |
||
Neljä kuukautta Obaman senaattoriksi valitsemisen jälkeen ''[[Time]]'' -lehti |
Neljä kuukautta Obaman senaattoriksi valitsemisen jälkeen ''[[Time]]'' -lehti nimesi hänet yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Lehti kutsui häntä yhdeksi arvostetuimmista poliitikoista Yhdysvalloissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.time.com/time/subscriber/2005/time100/leaders/100obama.html |Nimeke=Bacon Jr., Perry: "Barack Obama: The Future of the Democratic Party?"|Julkaisija=[[Time]]}} 18. maaliskuuta 2005.</ref> Lokakuussa 2005 tehdyssä artikkelissa englantilainen ''New Statesman'' listasi Obaman yhdeksi kymmenestä ihmisestä, jotka voivat muuttaa maailmaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.newstatesman.com/nssubsfilter.php3?newTemplate=NSArticle_NS&newDisplayURN=200510170012 |Nimeke=Skidelsky, William: "Revolutionising the Future: From Tennis to Teleportation"|Julkaisija=New Statesman}} 17. lokakuuta 2005.</ref> |
||
== Puhe demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004 == |
== Puhe demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004 == |
||
Senaattorin vaalikampanjansa puolivälissä Obama kirjoitti ja piti puheen demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004. Kokous pidettiin [[Boston]]issa, [[Massachusetts]]issa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.college.columbia.edu/cct/jan05/cover.php |Nimeke=Boss-Bicak, Shira: "Barack Obama ’83: Is He the New Face of The Democratic Party?"|Julkaisija=Columbia College Today}} Tammikuu 2005</ref> Puheessaan Obama toi esiin amerikkalaisen unelman teeman. Kerrottuaan ensin äidinpuoleisen isoisänsä kokemuksista [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ja presidentti [[Franklin D. Roosevelt]]in [[New Deal]] -ohjelman tuomista helpotuksista tämän tilanteeseen |
Senaattorin vaalikampanjansa puolivälissä Obama kirjoitti ja piti puheen demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004. Kokous pidettiin [[Boston]]issa, [[Massachusetts]]issa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.college.columbia.edu/cct/jan05/cover.php |Nimeke=Boss-Bicak, Shira: "Barack Obama ’83: Is He the New Face of The Democratic Party?"|Julkaisija=Columbia College Today}} Tammikuu 2005</ref> Puheessaan Obama toi esiin amerikkalaisen unelman teeman. Kerrottuaan ensin äidinpuoleisen isoisänsä kokemuksista [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ja presidentti [[Franklin D. Roosevelt]]in [[New Deal]] -ohjelman tuomista helpotuksista tämän tilanteeseen Obama sanoi, etteivät ihmiset odota valtion ratkaisevan kaikkia heidän ongelmiaan. Obaman mukaan he kuitenkin haluavat, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet parempaan. |
||
[[Irakin sota]]an liittyen Obama sanoi, että sotilaita vaaraan asetettaessa on myös velvollisuuksia. Obaman mielestä ”emme voi piilotella numeroita ja salata totuutta siitä, miksi he taistelevat”. Obama myös painotti, että sotaan ei tulisi lähteä ilman riittävää määrää sotilaita, joilla voi turvata rauhan ja ansaita maailman kunnioituksen. Hän otti esimerkiksi [[korpraali]] Seamus Ahernin Illinois'sta. Obama kysyi: ”Palvelemmeko me Seamusta niin hyvin kuin hän palvelee meitä?” Lopuksi Obama puhui kansakunnan yhtenäisyydestä. Hänen mukaansa eräät haluavat jakaa Yhdysvallat punaisiin ja sinisiin osavaltioihin: punaiset republikaaneille, siniset demokraateille. Obama kuitenkin pitää amerikkalaisia yhtenä kansakuntana, joka vannoo saman valan lipulle ja puolustaa maataan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.barackobama.com/2004/07/27/keynote_address_at_the_2004_de.php |Nimeke=Obama, Barack: "Keynote Address at the 2004 Democratic National Convention"|Julkaisija=BarackObama.com}} 27. heinäkuuta 2004</ref> "Ei ole liberaalia Amerikkaa ja konservatiivista Amerikkaa – on Amerikan Yhdysvallat. Ei ole valkoista Amerikkaa ja mustaa Amerikkaa ja latino-Amerikkaa ja aasialaista Amerikkaa; on Amerikan Yhdysvallat<ref name="r1"/>." |
[[Irakin sota]]an liittyen Obama sanoi, että sotilaita vaaraan asetettaessa on myös velvollisuuksia. Obaman mielestä ”emme voi piilotella numeroita ja salata totuutta siitä, miksi he taistelevat”. Obama myös painotti, että sotaan ei tulisi lähteä ilman riittävää määrää sotilaita, joilla voi turvata rauhan ja ansaita maailman kunnioituksen. Hän otti esimerkiksi [[korpraali]] Seamus Ahernin Illinois'sta. Obama kysyi: ”Palvelemmeko me Seamusta niin hyvin kuin hän palvelee meitä?” Lopuksi Obama puhui kansakunnan yhtenäisyydestä. Hänen mukaansa eräät haluavat jakaa Yhdysvallat punaisiin ja sinisiin osavaltioihin: punaiset republikaaneille, siniset demokraateille. Obama kuitenkin pitää amerikkalaisia yhtenä kansakuntana, joka vannoo saman valan lipulle ja puolustaa maataan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.barackobama.com/2004/07/27/keynote_address_at_the_2004_de.php |Nimeke=Obama, Barack: "Keynote Address at the 2004 Democratic National Convention"|Julkaisija=BarackObama.com}} 27. heinäkuuta 2004</ref> "Ei ole liberaalia Amerikkaa ja konservatiivista Amerikkaa – on Amerikan Yhdysvallat. Ei ole valkoista Amerikkaa ja mustaa Amerikkaa ja latino-Amerikkaa ja aasialaista Amerikkaa; on Amerikan Yhdysvallat<ref name="r1"/>." |
||
Obaman puhe oli hänen ensiesiintymisensä useimmille amerikkalaisille. Sen innostunut vastaanotto ja laaja näkyvyys mediassa tekivät hänet tunnetuksi yhdessä yössä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.usatoday.com/news/washington/2006-10-22-obama-president_x.htm|Nimeke=Wolf, Richard: "Illinois' Obama Revisits Idea of 2008 |
Obaman puhe oli hänen ensiesiintymisensä useimmille amerikkalaisille. Sen innostunut vastaanotto ja laaja näkyvyys mediassa tekivät hänet tunnetuksi yhdessä yössä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.usatoday.com/news/washington/2006-10-22-obama-president_x.htm|Nimeke=Wolf, Richard: "Illinois' Obama Revisits Idea of 2008 Run for White House"|Julkaisija=Usa Today}} 22.9.2006. {{Verkkoviite|Osoite=http://www.washingtonmonthly.com/features/2004/0411.wallace-wells.html|Nimeke=Wallace-Wells, Benjamin: "The Great Black Hope: What's Riding on Barack Obama?"|Julkaisija=Washington Monthly}} tammikuu 2004.</ref> |
||
== Yhdysvaltain presidentinvaalit 2008 == |
== Yhdysvaltain presidentinvaalit 2008 == |
||
| Rivi 96: | Rivi 96: | ||
{{Sitaatti|Sain täällä Springfieldissä, jossa pohjoinen, etelä, itä ja länsi kohtaavat, muistutuksen amerikkalaisten sisimmässä olevasta inhimillisyydestä. Täällä aloin uskoa, että tämän inhimillisyyden avulla me voimme rakentaa toiveikkaamman Amerikan. Ja siksi, täällä vanhan osavaltiotalon parlamenttitalon varjossa, jossa [[Abraham Lincoln|Lincoln]] kerran kutsui kahtiajakautunutta kansankotia palaamaan yhteen, ja jossa yhteiset toiveet ja haaveet yhä elävät, minä seison teidän edessänne ilmoittaakseni ehdokkuudestani [[Yhdysvaltain presidentti|Yhdysvaltain presidentin]] virkaan.}} |
{{Sitaatti|Sain täällä Springfieldissä, jossa pohjoinen, etelä, itä ja länsi kohtaavat, muistutuksen amerikkalaisten sisimmässä olevasta inhimillisyydestä. Täällä aloin uskoa, että tämän inhimillisyyden avulla me voimme rakentaa toiveikkaamman Amerikan. Ja siksi, täällä vanhan osavaltiotalon parlamenttitalon varjossa, jossa [[Abraham Lincoln|Lincoln]] kerran kutsui kahtiajakautunutta kansankotia palaamaan yhteen, ja jossa yhteiset toiveet ja haaveet yhä elävät, minä seison teidän edessänne ilmoittaakseni ehdokkuudestani [[Yhdysvaltain presidentti|Yhdysvaltain presidentin]] virkaan.}} |
||
Ehdokkuuden ilmoittamista edelsi kuukausien spekulaatio Obaman lähdöstä presidenttikisaan. Jännitys kulminoitui lokakuuhun 2006, jolloin Obama sanoi ensi kertaa pohtivansa mahdollisuutta lähteä presidenttikisaan. Lausunto poikkesi |
Ehdokkuuden ilmoittamista edelsi kuukausien spekulaatio Obaman lähdöstä presidenttikisaan. Jännitys kulminoitui lokakuuhun 2006, jolloin Obama sanoi ensi kertaa pohtivansa mahdollisuutta lähteä presidenttikisaan. Lausunto poikkesi aiemmista kommenteista, joissa hän kertoi aikomuksensa olevan palvella senaattorina vuonna 2010 päättyvän kautensa loppuun.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.msnbc.msn.com/id/15304689/page/3/ |Nimeke=MTP:n käsikirjoitus|Julkaisija=Meet The Press}} 22. lokakuuta 2006</ref> |
||
23. elokuuta 2008 Obama ilmoitti varapresidenttiehdokkaansa olevan [[Delaware]]n senaattori [[Joe Biden]]. Valintaan vaikuttivat Bidenin työläistausta ja ulkopoliittinen kokemus. Oman presidenttiehdokkuutensa hän virallisti Yhdysvaltain demokraattisen puolueen puoluekokouksessa 28. elokuuta 2008. |
23. elokuuta 2008 Obama ilmoitti varapresidenttiehdokkaansa olevan [[Delaware]]n senaattori [[Joe Biden]]. Valintaan vaikuttivat Bidenin työläistausta ja ulkopoliittinen kokemus. Oman presidenttiehdokkuutensa hän virallisti Yhdysvaltain demokraattisen puolueen puoluekokouksessa 28. elokuuta 2008. |
||
| Rivi 136: | Rivi 136: | ||
12. helmikuuta 2007 [[Australia]]n [[pääministeri]] [[John Howard]] kritisoi Obaman suunnitelmaa vetäytyä [[Irak]]ista maaliskuuhun [[2008]] mennessä. Howardin mielestä se vain rohkaisisi tahoja, jotka haluavat täydellisesti epävakauttaa ja tuhota Irakin. Hänen mukaansa vetäytyminen synnyttäisi kaaosta ja voittoja terroristeille, jotka luottavat ja uskovat siihen, että Obama voittaa. ”Jos minä johtaisin [[al-Qaida]]a Irakissa, laittaisin ympyrän vuoden 2008 maaliskuun kohdalle. Rukoilisin niin monta kertaa kuin pystyn voittoa ei vain Obamalle, vaan myös demokraateille”, Howard lisäsi. Obama kertoi pitävänsä Howardin puheita tyhjänä [[retoriikka]]na, ellei hän sitten halua lähettää 20 000 australialaissotilasta Irakiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.theage.com.au/articles/2007/02/12/1171128866429.html |Nimeke=Peter Mitchell ja Peter Veness: "Put up or shut up, Obama tells Howard" |Julkaisija=The Australian}} 12. helmikuuta 2007 {{Verkkoviite|Osoite=http://www.theaustralian.news.com.au/story/0,20867,21210989-1702,00.html |Nimeke="Howard steps up Obama attack"|Julkaisija=The Age}} 12. helmikuuta 2007</ref> |
12. helmikuuta 2007 [[Australia]]n [[pääministeri]] [[John Howard]] kritisoi Obaman suunnitelmaa vetäytyä [[Irak]]ista maaliskuuhun [[2008]] mennessä. Howardin mielestä se vain rohkaisisi tahoja, jotka haluavat täydellisesti epävakauttaa ja tuhota Irakin. Hänen mukaansa vetäytyminen synnyttäisi kaaosta ja voittoja terroristeille, jotka luottavat ja uskovat siihen, että Obama voittaa. ”Jos minä johtaisin [[al-Qaida]]a Irakissa, laittaisin ympyrän vuoden 2008 maaliskuun kohdalle. Rukoilisin niin monta kertaa kuin pystyn voittoa ei vain Obamalle, vaan myös demokraateille”, Howard lisäsi. Obama kertoi pitävänsä Howardin puheita tyhjänä [[retoriikka]]na, ellei hän sitten halua lähettää 20 000 australialaissotilasta Irakiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.theage.com.au/articles/2007/02/12/1171128866429.html |Nimeke=Peter Mitchell ja Peter Veness: "Put up or shut up, Obama tells Howard" |Julkaisija=The Australian}} 12. helmikuuta 2007 {{Verkkoviite|Osoite=http://www.theaustralian.news.com.au/story/0,20867,21210989-1702,00.html |Nimeke="Howard steps up Obama attack"|Julkaisija=The Age}} 12. helmikuuta 2007</ref> |
||
[[John McCain]]in kampanjasta irrallinen tukijaryhmä ja varapresidenttiehdokas [[Sarah Palin]] syyttivät Obamaa yhteyksistä chicagolaiseen professoriin [[Bill Ayers]]iin, joka oli 1970-luvulla muun muassa Pentagonissa pommin räjäyttäneen [[The Weather Underground]] -järjestön jäsen. Hän ja Obama olivat Chicagossa toimineen hyväntekeväisyysrahasto Chicago Annenberg Challengen johtokunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1577327 | Nimeke |
[[John McCain]]in kampanjasta irrallinen tukijaryhmä ja varapresidenttiehdokas [[Sarah Palin]] syyttivät Obamaa yhteyksistä chicagolaiseen professoriin [[Bill Ayers]]iin, joka oli 1970-luvulla muun muassa Pentagonissa pommin räjäyttäneen [[The Weather Underground]] -järjestön jäsen. Hän ja Obama olivat Chicagossa toimineen hyväntekeväisyysrahasto Chicago Annenberg Challengen johtokunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1577327 | Nimeke = Terrorituttava piinaa Obaman kampanjaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27. elokuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Viitattu = 5. marraskuuta 2008 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/36999-palin-syytti-obamaa-veljeilysta-terroristien-kanssa | Nimeke = Palin syytti Obamaa veljeilystä terroristien kanssa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5. lokakuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 5. marraskuuta 2008 | Kieli = }}</ref> |
||
McCainin kampanja kutsui Obamaa myös sosialistiksi, koska hänen suunnitelmissaan on nostaa veroja kolme prosenttiyksikköä yli 250 000 dollaria vuodessa ansaitsevilta. Kuuluisaksi tässä yhteydessä nousi Obaman televisioitu kohtaaminen ”Putkimies-Joe” Wurzelbacherin kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/2008/POLITICS/10/18/campaign.wrap/index.html | Nimeke = McCain, Palin hint that Obama's policies are 'socialist' | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18. lokakuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CNN | Viitattu = 5. marraskuuta 2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> Obama on lisäksi kampanjoinut Vermontin [[Bernie Sanders]]in |
McCainin kampanja kutsui Obamaa myös sosialistiksi, koska hänen suunnitelmissaan on nostaa veroja kolme prosenttiyksikköä yli 250 000 dollaria vuodessa ansaitsevilta. Kuuluisaksi tässä yhteydessä nousi Obaman televisioitu kohtaaminen ”Putkimies-Joe” Wurzelbacherin kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/2008/POLITICS/10/18/campaign.wrap/index.html | Nimeke = McCain, Palin hint that Obama's policies are 'socialist' | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18. lokakuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CNN | Viitattu = 5. marraskuuta 2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> Obama on lisäksi kampanjoinut Vermontin [[Bernie Sanders]]in kanssa ja National Journal -lehti on nimennyt hänet vuonna 2007 ”liberaaleimmaksi senaattoriksi.” Lisäksi Obamalla on ollut oikeiston mukaan yhteyksiä Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aim.org/aim-column/obamas-international-socialist-connections/ | Nimeke = Obama’s International Socialist Connections | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Accurary in Media | Ajankohta = 13.3.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.10.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Maaliskuussa 2008 tulivat julkisuuteen pastori [[Jeremiah Wright]]in saarnoista julkaistut otteet, joiden muun muassa rotu- ja ulkopolitiikkaa koskevat kiistanalaiset väitteet aiheuttivat kohua. Obama oli perheineen kuulunut noin 20 vuotta Wrightin johtamaan seurakuntaan ja oli luonnehtinut tätä hengelliseksi neuvonantajakseen. Hän tuomitsi Wrightin kohua herättäneet lausunnot ja lopulta erosi perheineen kyseisestä seurakunnasta toukokuussa 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://abcnews.go.com/Blotter/story?id=4443788 | Nimeke = Obama's Pastor: God Damn America, U.S. to Blame for 9/11 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14. helmikuuta 2008 | |
Maaliskuussa 2008 tulivat julkisuuteen pastori [[Jeremiah Wright]]in saarnoista julkaistut otteet, joiden muun muassa rotu- ja ulkopolitiikkaa koskevat kiistanalaiset väitteet aiheuttivat kohua. Obama oli perheineen kuulunut noin 20 vuotta Wrightin johtamaan seurakuntaan ja oli luonnehtinut tätä hengelliseksi neuvonantajakseen. Hän tuomitsi Wrightin kohua herättäneet lausunnot ja lopulta erosi perheineen kyseisestä seurakunnasta toukokuussa 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://abcnews.go.com/Blotter/story?id=4443788 | Nimeke = Obama's Pastor: God Damn America, U.S. to Blame for 9/11 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14. helmikuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC News | Viitattu = 5. marraskuuta 2008 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.msnbc.msn.com/id/24371827/ | Nimeke = Obama strongly denounces former pastor | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = MSNBC | Ajankohta = 29. huhtikuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14. lokakuuta 2009 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = |
||
http://www.nytimes.com/2008/06/01/us/politics/01obama.html?bl&ex=1212552000&en=4f275b18627314ec&ei=5087%0A | Nimeke = Following Months of Criticism, Obama Quits His Church | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = New York Times| Ajankohta = 1. kesäkuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14. lokakuuta 2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
http://www.nytimes.com/2008/06/01/us/politics/01obama.html?bl&ex=1212552000&en=4f275b18627314ec&ei=5087%0A | Nimeke = Following Months of Criticism, Obama Quits His Church | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = New York Times| Ajankohta = 1. kesäkuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14. lokakuuta 2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
| Rivi 149: | Rivi 149: | ||
Vuoden 2007 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Obama keräsi presidentinvaalibudjettiinsa 25 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari]]a (noin 18,5 miljoonaa [[euro]]a). Summa on lähes sama kuin [[Hillary Clinton]]illa, joka keräsi 26 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Obaman kampanjalle tuli samassa ajassa yli 100 000 lahjoitusta, kun Clinton sai 50 000 lahjoitusta. 6. kesäkuuta 2008 mennessä Obaman kampanjaa oli tukenut yli 1,5 miljoonaa yksittäistä kansalaista. |
Vuoden 2007 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Obama keräsi presidentinvaalibudjettiinsa 25 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari]]a (noin 18,5 miljoonaa [[euro]]a). Summa on lähes sama kuin [[Hillary Clinton]]illa, joka keräsi 26 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Obaman kampanjalle tuli samassa ajassa yli 100 000 lahjoitusta, kun Clinton sai 50 000 lahjoitusta. 6. kesäkuuta 2008 mennessä Obaman kampanjaa oli tukenut yli 1,5 miljoonaa yksittäistä kansalaista. |
||
Useat politiikan asiantuntijat nostivat esille Obaman vahvan tuen internetin yhteisöllisissä verkostoissa kuten [[MySpace]]ssa ja [[Facebook]]issa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/02/16/AR2007021602084.html |Nimeke="Young Voters Find Voice on Facebook"|Julkaisija=Washington Post}} 17. helmikuuta 2007</ref> [[Chris Hughes]], yksi Facebookin perustajista, kutsui Obaman synnyttämää internetilmiötä ennennäkemättömäksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nysun.com/article/48560 |Nimeke="Obama's Facebook"|Julkaisija=The New York Sun}} 13. helmikuuta 2007</ref> Facebookissa oleva ryhmä nimeltään ”Barack Obama (One |
Useat politiikan asiantuntijat nostivat esille Obaman vahvan tuen internetin yhteisöllisissä verkostoissa kuten [[MySpace]]ssa ja [[Facebook]]issa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/02/16/AR2007021602084.html |Nimeke="Young Voters Find Voice on Facebook"|Julkaisija=Washington Post}} 17. helmikuuta 2007</ref> [[Chris Hughes]], yksi Facebookin perustajista, kutsui Obaman synnyttämää internetilmiötä ennennäkemättömäksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nysun.com/article/48560 |Nimeke="Obama's Facebook"|Julkaisija=The New York Sun}} 13. helmikuuta 2007</ref> Facebookissa oleva ryhmä nimeltään ”Barack Obama (One Million Strong for Barack)” on muodostunut sivuston nopeimmin kasvavaksi yhteisöksi. Ryhmällä on yli 540 000 jäsentä. 2. helmikuuta 2007 Obama oli mielenosoituksessa George Masonin yliopistossa. Tilaisuuden järjesti ”Students for Barack Obama” -niminen ryhmä, jonka alkuperä löytyy myös Facebookista. Paikalla oli useita tuhansia ihmisiä. Obama kertoi pitävänsä nuoria voimavarana, joka voi kääntää politiikan kurssin ja yhdistää ihmisiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/02/02/AR2007020201233.html |Nimeke="Mobilized Online, Thousands Gather to Hear Obama"|Julkaisija=Washington Post}} 3. helmikuuta 2007</ref> Obaman virallisilla sivuilla on yhteisöllisiä elementtejä, kuten oma profiili ja blogi. Käyttäjät voivat myös jutella ja suunnitella tapahtumia. |
||
Chicagon [[pormestari]] Richard M. Daley kannatti Obamaa vain tunteja sen jälkeen, kun Obama ilmoitti presidenttikisaan lähdöstä. Näin Daley luopui traditiostaan olla puolueeton demokraattien esivaaleissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.chicagotribune.com/news/politics/chi-070210daley-obama-story,0,4825836.story?coll=chi-news-hed |Nimeke="Daley Endorses Obama For President"|Julkaisija=Chicago Tribune}} 10. helmikuuta 2007</ref> Päivää myöhemmin Obama matkusti Amesiin, [[Iowa]]an, jossa osavaltion oikeusministeri Tom Miller ja osavaltion varainhaltija Michael Fitzgeraldh pitivät hänelle kannustustilaisuuden.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://desmoinesregister.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20070211/NEWS/70211007/1001/LIFE |Nimeke="Candiate Obama packs ISU's Hilton Coliseum"|Julkaisija=The Des Moines Register}} 11. helmikuuta 2007</ref> Kaksi istuvaa [[kuvernööri]]ä ilmoitti pian kannattavansa Obamaa: [[Virginia]]n kuvernööri Tim Kaine ja [[Illinois]]’n kuvernööri Rod Blagojevich.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.jacksonville.com/apnews/stories/021707/D8NBP4AG2.shtml |Nimeke="Obama Wins Virginia Governor's Support"|Julkaisija=Associated Press}} 17. helmikuuta 2007 |
Chicagon [[pormestari]] Richard M. Daley kannatti Obamaa vain tunteja sen jälkeen, kun Obama ilmoitti presidenttikisaan lähdöstä. Näin Daley luopui traditiostaan olla puolueeton demokraattien esivaaleissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.chicagotribune.com/news/politics/chi-070210daley-obama-story,0,4825836.story?coll=chi-news-hed |Nimeke="Daley Endorses Obama For President"|Julkaisija=Chicago Tribune}} 10. helmikuuta 2007</ref> Päivää myöhemmin Obama matkusti Amesiin, [[Iowa]]an, jossa osavaltion oikeusministeri Tom Miller ja osavaltion varainhaltija Michael Fitzgeraldh pitivät hänelle kannustustilaisuuden.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://desmoinesregister.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20070211/NEWS/70211007/1001/LIFE |Nimeke="Candiate Obama packs ISU's Hilton Coliseum"|Julkaisija=The Des Moines Register}} 11. helmikuuta 2007</ref> Kaksi istuvaa [[kuvernööri]]ä ilmoitti pian kannattavansa Obamaa: [[Virginia]]n kuvernööri Tim Kaine ja [[Illinois]]’n kuvernööri Rod Blagojevich.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.jacksonville.com/apnews/stories/021707/D8NBP4AG2.shtml |Nimeke="Obama Wins Virginia Governor's Support"|Julkaisija=Associated Press}} 17. helmikuuta 2007 {{Verkkoviite|Osoite=http://www.nbc5.com/news/10980200/detail.html |Nimeke="Gov. Blagojevich Releases Statement on Obama"|Julkaisija=NBC}} 10. helmikuuta 2007</ref> Lisäksi entinen senaatin enemmistöjohtaja [[Tom Daschle]] kannatti Obamaa kiitellen tämän ”suurta kykyä yhdistää kansakunta.”<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.msnbc.msn.com/id/17263273/ |Nimeke="Ex-Senate Leader Daschle endorses Obama"|Julkaisija=MSNBC.com}} 21. helmikuuta 2007</ref> |
||
Obaman kampanjaa tukivat politiikan vaikuttajista muun muassa senaattori ja entinen presidenttiehdokas [[John Kerry]], entinen varapresidentti ja presidenttiehdokas [[Al Gore]], entinen ulkoministeri [[Colin Powell]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[Bill Bradley]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[Gary Hart]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[George McGovern]] (tuki aluksi Clintonia), senaattori [[Bill Richardson]], senaattori [[Edward M. Kennedy]], senaattori [[Richard Durbin]], senaattori [[Claire McCaskill]], senaattori [[Patrick Leahy]], [[Caroline Kennedy]], [[Ethel Kennedy]], [[Maria Shriver]], Tom Daschle ja [[Jesse Jackson]]. Toukokuussa kannattajiin ilmoitti myös liittyneensä Kerryn varapresidenttiehdokas [[John Edwards]]. Myös [[Hillary Clinton]], Obaman kilpakumppani puolueen presidenttiehdokkuudesta vuoden 2008 vaaleissa sekä hänen miehensä [[Bill Clinton]] - entinen Yhdysvaltain presidentti - asettuivat tukemaan Obaman ehdokkuutta. |
Obaman kampanjaa tukivat politiikan vaikuttajista muun muassa senaattori ja entinen presidenttiehdokas [[John Kerry]], entinen varapresidentti ja presidenttiehdokas [[Al Gore]], entinen ulkoministeri [[Colin Powell]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[Bill Bradley]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[Gary Hart]], entinen senaattori ja presidenttiehdokas [[George McGovern]] (tuki aluksi Clintonia), senaattori [[Bill Richardson]], senaattori [[Edward M. Kennedy]], senaattori [[Richard Durbin]], senaattori [[Claire McCaskill]], senaattori [[Patrick Leahy]], [[Caroline Kennedy]], [[Ethel Kennedy]], [[Maria Shriver]], Tom Daschle ja [[Jesse Jackson]]. Toukokuussa kannattajiin ilmoitti myös liittyneensä Kerryn varapresidenttiehdokas [[John Edwards]]. Myös [[Hillary Clinton]], Obaman kilpakumppani puolueen presidenttiehdokkuudesta vuoden 2008 vaaleissa sekä hänen miehensä [[Bill Clinton]] - entinen Yhdysvaltain presidentti - asettuivat tukemaan Obaman ehdokkuutta. |
||
| Rivi 157: | Rivi 157: | ||
Viihdeteollisuuden merkkihenkilöistä Obamaa tukivat [[David Geffen]], [[Jeffrey Katzenberg]], [[Oprah Winfrey]], [[Robert De Niro]], [[Brad Pitt]], [[Stephen King]], [[Dennis Haysbert]], [[Usher]], [[Brandon Routh]], [[Chris Rock]], [[Sidney Poitier]], [[Jamie Foxx]], [[Eddie Murphy]], [[Tyra Banks]], [[Morgan Freeman]], [[Forest Whitaker]], [[Jennifer Aniston]], [[John Cleese]], [[Leonard Nimoy]], [[Scarlett Johansson]], [[George Clooney]], [[Edward Norton]], [[Will Smith]], [[Jada Pinkett Smith]], [[Matt Damon]], [[Halle Berry]], [[Wyclef Jean]], [[Black Eyed Peas]], [[Dave Matthews]], [[Stevie Wonder]], [[Morrissey]], [[Ben Affleck]], [[Spike Lee]], [[Ron Jeremy]], [[Paul Newman]], [[Kirsten Dunst]], [[Tom Hanks]], [[Joan Baez]], [[Chris Martin]], [[Bob Dylan]], [[Sarah Jessica Parker]], [[Billie Joe Armstrong]] ja [[Bruce Springsteen]]. |
Viihdeteollisuuden merkkihenkilöistä Obamaa tukivat [[David Geffen]], [[Jeffrey Katzenberg]], [[Oprah Winfrey]], [[Robert De Niro]], [[Brad Pitt]], [[Stephen King]], [[Dennis Haysbert]], [[Usher]], [[Brandon Routh]], [[Chris Rock]], [[Sidney Poitier]], [[Jamie Foxx]], [[Eddie Murphy]], [[Tyra Banks]], [[Morgan Freeman]], [[Forest Whitaker]], [[Jennifer Aniston]], [[John Cleese]], [[Leonard Nimoy]], [[Scarlett Johansson]], [[George Clooney]], [[Edward Norton]], [[Will Smith]], [[Jada Pinkett Smith]], [[Matt Damon]], [[Halle Berry]], [[Wyclef Jean]], [[Black Eyed Peas]], [[Dave Matthews]], [[Stevie Wonder]], [[Morrissey]], [[Ben Affleck]], [[Spike Lee]], [[Ron Jeremy]], [[Paul Newman]], [[Kirsten Dunst]], [[Tom Hanks]], [[Joan Baez]], [[Chris Martin]], [[Bob Dylan]], [[Sarah Jessica Parker]], [[Billie Joe Armstrong]] ja [[Bruce Springsteen]]. |
||
Urheilijoista Obaman takana olivat muun muassa [[Michael Jordan]], [[Kareem Abdul-Jabbar]], [[Charles Barkley]] ja [[Hulk Hogan]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.draftobama.org/celebrities |Nimeke= |
Urheilijoista Obaman takana olivat muun muassa [[Michael Jordan]], [[Kareem Abdul-Jabbar]], [[Charles Barkley]] ja [[Hulk Hogan]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.draftobama.org/celebrities |Nimeke=Obaman julkkistukijat|Julkaisija=Draft Obama}} 21. helmikuuta 2007</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://edition.cnn.com/2008/POLITICS/01/13/celebrity.donors.ap/index.html |Nimeke= Celeb dollars behind '08 contenders|Julkaisija=CNN}} 13. tammikuuta 2008</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suntimes.com/entertainment/books/750514,CST-FTR-king21.article |Nimeke= Stephen King turns 60, supports Obama for president|Julkaisija=Chicago Sun-Times}} 21. tammikuuta 2008</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://thepage.time.com/2008/02/04/two-tough-guys/ |Nimeke= The Page - Two Tough Guys|Julkaisija=Time}} 4. helmikuuta 2008</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.laweekly.com/news/features/moz-the-cat/15505/?page=8 |Nimeke= Moz The Cat|Julkaisija=LA Weekly}} 4. helmikuuta 2008</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.morrissey-solo.com/article.pl?sid=08/01/30/164213 |Nimeke= Morrissey/Obama 2008 t-shirt|Julkaisija=Morrissey-solo.com}} 4. helmikuuta 2008</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.denverpost.com/headlines/ci_7917982 |Nimeke= Gary Hart endorses Obama|Julkaisija=The Denver Post}} 9. tammikuuta 2008</ref> |
||
=== Varsinainen vaali === |
=== Varsinainen vaali === |
||
| Rivi 163: | Rivi 163: | ||
4. marraskuuta 2008 Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hän sai 53 prosenttia äänistä ja 365 valitsijamiestä. Ääniosuus oli suurin sitten [[George H. W. Bush]]in voiton 1988 ja valitsijamiesmäärä suurin sitten [[Bill Clinton]]in voiton 1996. Obama voitti [[Colorado]]n, [[Nevada]]n, [[Virginia]]n, [[Indiana]]n, [[Florida]]n, [[Ohio]]n ja [[Pohjois-Carolina]]n, jotka [[George W. Bush]] voitti sekä 2000 että 2004. Hän oli myös vuoden [[1956]] jälkeen ensimmäinen ehdokas, joka tuli valituksi presidentiksi ilman [[Missouri]]n osavaltion voittoa. |
4. marraskuuta 2008 Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hän sai 53 prosenttia äänistä ja 365 valitsijamiestä. Ääniosuus oli suurin sitten [[George H. W. Bush]]in voiton 1988 ja valitsijamiesmäärä suurin sitten [[Bill Clinton]]in voiton 1996. Obama voitti [[Colorado]]n, [[Nevada]]n, [[Virginia]]n, [[Indiana]]n, [[Florida]]n, [[Ohio]]n ja [[Pohjois-Carolina]]n, jotka [[George W. Bush]] voitti sekä 2000 että 2004. Hän oli myös vuoden [[1956]] jälkeen ensimmäinen ehdokas, joka tuli valituksi presidentiksi ilman [[Missouri]]n osavaltion voittoa. |
||
Toimittaja Jari Lindholm arvioi Obaman voittaneen, koska tämä oli parempi televisioväittelyissä. Myös republikaanien ehdokasasettelu, nimenomaan varapresidenttikandidaatti [[Sarah Palin]]in muuttuminen poliittisesta |
Toimittaja Jari Lindholm arvioi Obaman voittaneen, koska tämä oli parempi televisioväittelyissä. Myös republikaanien ehdokasasettelu, nimenomaan varapresidenttikandidaatti [[Sarah Palin]]in muuttuminen poliittisesta tähdenlennosta puolueensa painolastiksi vaikutti samaan suuntaan. Lopullisesti Obaman kampanjan voittokulun varmisti kuitenkin päätös luopua julkisesta vaalirahoituksesta: se takasi hänelle rajattomat mahdollisuudet varainkeruuseen samalla, kun McCainin kampanja joutui tyytymään puolueen rahoitukseen ja liittovaltiolta saatuun 85 miljoonaan dollariin. Barack Obaman presidenttiprojekti onnistui keräämään 454 miljoonaa dollaria yksityisillä lahjoituksilla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jari Lindholm | Otsikko=Obaman aika | Julkaisu=Suomen Kuvalehti | Vuosi=2008 | Numero=45 | Sivut=26, 27}}</ref> |
||
== Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012 == |
== Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012 == |
||
{{Katso myös|[[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012]]}} |
{{Katso myös|[[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012]]}} |
||
Obama ilmoitti pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi toiselle ja viimeiselle virkakaudelleen vuoden 2012 vaaleissa, jotka järjestettiin 6. marraskuuta 2012. Hän aloitti vaalikampanjansa huhtikuussa 2011.<ref name="obama-ilmottautui">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Obama+ilmoittautui+vuoden+2012+presidenttikilpaan/1135265140261 | Nimeke =Obama ilmoittautui vuoden 2012 presidenttikilpaan | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =4.4.2011 | Viitattu =4.4.2011 }}</ref> Istuvana presidenttinä Obamalla ei ollut vakavasti otettavia haastajia ja hänet ja varapresidentti [[Joseph Biden]] valittiin yksimielisesti demokraattien ehdokkaiksi puoluekokouksessa 5. syyskuuta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationaljournal.com/2012-election/obama-nominated-for-reelection-as-president-20120906|Nimeke=Obama nominated|Julkaisija=National Journal|Ajankohta=5.9.2012|Viitattu=14.10.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vastaehdokkaana oli [[Mitt Romney]]. Tuloksen alkaessa näyttää selvältä Romney myönsi hävinneensä ja onnitteli Obamaa. Siinä vaiheessa Obama oli CNN:n ennusteen mukaan saanut taakseen 303 valitsijamiestä, Romney 206. Voittoon tarvitaan 270.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Obama+Palaan+Valkoiseen+taloon+päättäväisempänä/a1305613072820 | Nimeke = Obama: Palaan Valkoiseen taloon päättäväisempänä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | |
Obama ilmoitti pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi toiselle ja viimeiselle virkakaudelleen vuoden 2012 vaaleissa, jotka järjestettiin 6. marraskuuta 2012. Hän aloitti vaalikampanjansa huhtikuussa 2011.<ref name="obama-ilmottautui">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Obama+ilmoittautui+vuoden+2012+presidenttikilpaan/1135265140261 | Nimeke =Obama ilmoittautui vuoden 2012 presidenttikilpaan | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =4.4.2011 | Viitattu =4.4.2011 }}</ref> Istuvana presidenttinä Obamalla ei ollut vakavasti otettavia haastajia ja hänet ja varapresidentti [[Joseph Biden]] valittiin yksimielisesti demokraattien ehdokkaiksi puoluekokouksessa 5. syyskuuta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationaljournal.com/2012-election/obama-nominated-for-reelection-as-president-20120906|Nimeke=Obama nominated|Julkaisija=National Journal|Ajankohta=5.9.2012|Viitattu=14.10.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vastaehdokkaana oli [[Mitt Romney]]. Tuloksen alkaessa näyttää selvältä Romney myönsi hävinneensä ja onnitteli Obamaa. Siinä vaiheessa Obama oli CNN:n ennusteen mukaan saanut taakseen 303 valitsijamiestä, Romney 206. Voittoon tarvitaan 270.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Obama+Palaan+Valkoiseen+taloon+päättäväisempänä/a1305613072820 | Nimeke = Obama: Palaan Valkoiseen taloon päättäväisempänä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =7.11.2012 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu =7.11.2012 }}</ref> Floridan 29 valitsijamiehen kohtalo ei ollut vielä selvä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-20233064 | Nimeke = President Barack Obama defeats Romney to win re-election | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 7.11.2012 | Kieli = }}</ref> |
||
== Presidenttinä == |
== Presidenttinä == |
||
| Rivi 177: | Rivi 177: | ||
Obama vannoi virkavalan käsi saman Raamatun päällä, jota myös hänen esikuvansa [[Abraham Lincoln]] oli käyttänyt virkaanastujaisissaan vuonna [[1861]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=STT | Otsikko= Obama lupasi Yhdysvaltain astuvan takaisin johtoon | Julkaisu=Turun Sanomat | Vuosi=2009 | Numero=21.1. | Sivut=20}}</ref> Obaman virkaanastujaispäivä sattui kansalaisoikeustaistelija [[Martin Luther King, Jr.|Martin Luther Kingin]] muistopäivää seuraavalle päivälle. Tämä oli sattumaa, koska Kingin päivä on tammikuun kolmas maanantai.<ref>[http://en.rian.ru/analysis/20090121/119742161.html Obama's day and Martin Luther King's day], RIA</ref> |
Obama vannoi virkavalan käsi saman Raamatun päällä, jota myös hänen esikuvansa [[Abraham Lincoln]] oli käyttänyt virkaanastujaisissaan vuonna [[1861]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=STT | Otsikko= Obama lupasi Yhdysvaltain astuvan takaisin johtoon | Julkaisu=Turun Sanomat | Vuosi=2009 | Numero=21.1. | Sivut=20}}</ref> Obaman virkaanastujaispäivä sattui kansalaisoikeustaistelija [[Martin Luther King, Jr.|Martin Luther Kingin]] muistopäivää seuraavalle päivälle. Tämä oli sattumaa, koska Kingin päivä on tammikuun kolmas maanantai.<ref>[http://en.rian.ru/analysis/20090121/119742161.html Obama's day and Martin Luther King's day], RIA</ref> |
||
{{Wikiuutiset|Obama vannoi virkavalansa – kahdesti}}Obama vannoi virkavalansa uudelleen varmuuden vuoksi seuraavana |
{{Wikiuutiset|Obama vannoi virkavalansa – kahdesti}}Obama vannoi virkavalansa uudelleen varmuuden vuoksi seuraavana päivänä, sillä varsinaisissa virkaanastujaisissa hän takelteli korkeimman oikeuden puheenjohtajan [[John Roberts]]in lausuttua sanat väärässä järjestyksessä. Ele oli vain muodollinen, sillä virkaanastujaispäivän vala oli kuitenkin lainvoimainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nydailynews.com/news/politics/2009/01/21/2009-01-21_president_obama_retakes_oath_of_office.html | Nimeke = President Obama retakes oath of office | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 21.1.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Daily News | Viitattu = 23.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
=== Ulkopoliittinen toiminta === |
=== Ulkopoliittinen toiminta === |
||
| Rivi 185: | Rivi 185: | ||
Kesäkuussa 2009 Barack Obama teki kierroksen [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] vieraillen [[Saudi-Arabia]]ssa, jossa tapasi kuningas [[Abdullah]]in, ja [[Egypti]]ssä, jossa hänet otti vastaan presidentti [[Hosni Mubarak]]. Obama piti tärkeäksi luonnehditun puheen [[Kairo]]n yliopistossa, jossa ojensi kätensä [[Islamilainen maailma|muslimimaailman]] suuntaan kehottaen osapuolia lähentymään ja etsimään ulospääsyä aluetta leimanneista konflikteista. Erityisesti hän osoitti puheensa [[palestiina]]laisille ja [[Israel]]ille. [[Iran]]in uskonnollinen johtaja [[Ali Khamenei]] kommentoi Obaman puhetta [[Ruhollah Khomeini|Ajatollah Ruhollah Khomeinin]] kuoleman 20-vuotispäivänä mainitsemalla kuinka ”alueen kansakunnat vihaavat syvästi Amerikkaa” ja ”vaikka heidän sanansa olisivat kuinka suloisia hyvänsä, tarvitaan tekoja”.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/8082333.stm BBC News: Barack Obama begins key Egypt speech (4.6.2009), haettu 7.7.2009]</ref> |
Kesäkuussa 2009 Barack Obama teki kierroksen [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] vieraillen [[Saudi-Arabia]]ssa, jossa tapasi kuningas [[Abdullah]]in, ja [[Egypti]]ssä, jossa hänet otti vastaan presidentti [[Hosni Mubarak]]. Obama piti tärkeäksi luonnehditun puheen [[Kairo]]n yliopistossa, jossa ojensi kätensä [[Islamilainen maailma|muslimimaailman]] suuntaan kehottaen osapuolia lähentymään ja etsimään ulospääsyä aluetta leimanneista konflikteista. Erityisesti hän osoitti puheensa [[palestiina]]laisille ja [[Israel]]ille. [[Iran]]in uskonnollinen johtaja [[Ali Khamenei]] kommentoi Obaman puhetta [[Ruhollah Khomeini|Ajatollah Ruhollah Khomeinin]] kuoleman 20-vuotispäivänä mainitsemalla kuinka ”alueen kansakunnat vihaavat syvästi Amerikkaa” ja ”vaikka heidän sanansa olisivat kuinka suloisia hyvänsä, tarvitaan tekoja”.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/8082333.stm BBC News: Barack Obama begins key Egypt speech (4.6.2009), haettu 7.7.2009]</ref> |
||
Heinäkuussa 2009 Barack Obama teki virallisen valtiovierailun [[Venäjä]]lle, jonka kuluessa hän tapasi presidentti [[Dmitri Medvedev]]in ja pääministeri [[Vladimir Putin]]in. Kahdenkeskisten keskusteluiden asialistalla olivat päällimmäisenä [[START II|START-sopimuksen]] jatko ja Yhdysvaltain [[Tšekki]]in ja [[Puola]]an kaavailema ohjuskilpi, jota Venäjä vastustaa pitäen sitä itseään vastaan suunnattuna. Yhdysvaltain mukaan kilven tarkoitus on vähentää [[Iran]]in ydinohjelman uhkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2009/07/obama_medvedevin_vieraaksi_moskovaan_846539.html YLE uutiset: Obama Medvedevin vieraaksi Moskovaan (6.7.2009), haettu 6.7.2009]</ref><ref>[http://www.yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2009/07/medvedev_haluaa_ohjuskilven_neuvottelupoydalle_obaman_vierailulla_846117.html YLE uutiset: Medvedev haluaa ohjuskilven neuvottelupöydälle Obaman vierailulla (5.7.2009), haettu 6.7.2009]</ref> Obaman ohjelmassa oli myös tapaaminen riippumattoman lehdistön edustajien ja kansalaisoikeusaktivistien kanssa. Vierailun edellä tehtyjen kyselyjen mukaan 75 prosenttia venäläisistä suhtautui Yhdysvaltain ja Obaman hallintoon kriittisesti ja vain kaksi prosenttia uskoi Obaman kykyyn tehdä oikeita |
Heinäkuussa 2009 Barack Obama teki virallisen valtiovierailun [[Venäjä]]lle, jonka kuluessa hän tapasi presidentti [[Dmitri Medvedev]]in ja pääministeri [[Vladimir Putin]]in. Kahdenkeskisten keskusteluiden asialistalla olivat päällimmäisenä [[START II|START-sopimuksen]] jatko ja Yhdysvaltain [[Tšekki]]in ja [[Puola]]an kaavailema ohjuskilpi, jota Venäjä vastustaa pitäen sitä itseään vastaan suunnattuna. Yhdysvaltain mukaan kilven tarkoitus on vähentää [[Iran]]in ydinohjelman uhkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2009/07/obama_medvedevin_vieraaksi_moskovaan_846539.html YLE uutiset: Obama Medvedevin vieraaksi Moskovaan (6.7.2009), haettu 6.7.2009]</ref><ref>[http://www.yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2009/07/medvedev_haluaa_ohjuskilven_neuvottelupoydalle_obaman_vierailulla_846117.html YLE uutiset: Medvedev haluaa ohjuskilven neuvottelupöydälle Obaman vierailulla (5.7.2009), haettu 6.7.2009]</ref> Obaman ohjelmassa oli myös tapaaminen riippumattoman lehdistön edustajien ja kansalaisoikeusaktivistien kanssa. Vierailun edellä tehtyjen kyselyjen mukaan 75 prosenttia venäläisistä suhtautui Yhdysvaltain ja Obaman hallintoon kriittisesti ja vain kaksi prosenttia uskoi Obaman kykyyn tehdä oikeita päätöksiä maailmanpolitiikassa. Venäjän tiedusteluvälineissä valtiovierailuun suhtauduttiin pidättyvästi ja uutisointi oli ennen vierailun alkua vähäistä, mistä sai kuvan huipputason tapaamista vähäisemmästä tapahtumasta.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8135394.stm BBC News: Arms central to US-Russia talks (6.7.2009), haettu 6.7.2009]</ref> |
||
Obama julisti helmikuun lopussa 2009, että taistelut Irakissa loppuisivat seuraaan 18 kuukauden aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2009/02/28/washington/28troops.html?_r=0 | Nimeke = With Pledges to Troops and Iraqis, Obama Details Pullout |
Obama julisti helmikuun lopussa 2009, että taistelut Irakissa loppuisivat seuraaan 18 kuukauden aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2009/02/28/washington/28troops.html?_r=0 | Nimeke = With Pledges to Troops and Iraqis, Obama Details Pullout |
||
| Rivi 198: | Rivi 198: | ||
=== Yhdysvaltojen sisäpolitiikka Obaman kaudella === |
=== Yhdysvaltojen sisäpolitiikka Obaman kaudella === |
||
Obaman suunnittelema terveydenhuoltouudistus ja taloudellinen apupaketti kohtasivat suurta vastustusta, ja tammikuussa 2009 konservatiivinen [[Teekutsuliike]] järjesti ensimmäiset mielenosoituksensa. [[Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistus|Terveydenhuoltouudistus]] kutenkin hyväksyttiin kongressissa.<ref name="BBCTL"/> Uudistus takaa sairausvakuutuksen yli 30 miljoonalle |
Obaman suunnittelema terveydenhuoltouudistus ja taloudellinen apupaketti kohtasivat suurta vastustusta, ja tammikuussa 2009 konservatiivinen [[Teekutsuliike]] järjesti ensimmäiset mielenosoituksensa. [[Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistus|Terveydenhuoltouudistus]] kutenkin hyväksyttiin kongressissa.<ref name="BBCTL"/> Uudistus takaa sairausvakuutuksen yli 30 miljoonalle yhdysvaltalaiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010032211337935_ul.shtml | Nimeke = Obaman historiallinen terveydenhuollon uudistus läpi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu = 7.11.2012 | Kieli = }}</ref> |
||
[[Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaalit 2010|Vuoden 2010 vaaleissa]] republikaanit saivat enemmistön edustajainhuoneeseen.<ref name="BBCTL"/> |
[[Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaalit 2010|Vuoden 2010 vaaleissa]] republikaanit saivat enemmistön edustajainhuoneeseen.<ref name="BBCTL"/> |
||
Versio 19. kesäkuuta 2013 kello 23.33
Barack Hussein Obama II  |
|
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Yhdysvaltain 44. presidentti | |
| Varapresidentti | Joe Biden |
| Edeltäjä | George W. Bush |
| Illinoisin nuorempi senaattori | |
| Edeltäjä | Peter Fitzgerald |
| Seuraaja | Roland Burris |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. elokuuta 1961 Honolulu, Havaiji, Yhdysvallat |
| Ammatti |
asianajaja professori kirjailija |
| Puoliso | Michelle Obama (aviol. 1992–) |
| Tiedot | |
| Puolue | Demokraatit |
| Uskonto | protestantti |
[[Tiedosto: |150x90px|Nimikirjoitus]]Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| barackobama.com | |
Barack Hussein Obama II (laus. [oʊˈbɑːmə]) (s. 4. elokuuta 1961 Honolulu, Havaiji, Yhdysvallat) on Yhdysvaltain 44. ja nykyinen presidentti. Hän astui virkaansa 20. tammikuuta 2009. Obama oli vuoden 2008 presidentinvaaleissa Yhdysvaltain ensimmäinen tummaihoinen pääpuolueen presidenttiehdokas ja ensimmäinen tummaihoinen presidentiksi valittu.[1] Hän on myös ensimmäinen manner-Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt presidentti. Vuoden 2012 vaaleissa hän sai yli puolet äänistä ja selvän enemmistön valitsijamiehistä. Vuosina 2005–2008 Obama oli Yhdysvaltain kongressin nuorempi senaattori Illinois’n osavaltiosta.
Time-aikakauslehti valitsi Obaman vuoden henkilöksi 2008.[2] Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009 työstään ydinaseriisunnan ja maailmanrauhan puolesta.[3] Obama on maailman vaikutusvaltaisin ihminen Forbesin tekemän listauksen perusteella. [4]
Varhainen elämä
Barack Obama syntyi Honolulussa Havaijilla vuonna 1961. Hänen vanhempansa olivat kenialainen Barack Hussein Obama vanhempi ja yhdysvaltalainen, kansasilaissyntyinen Ann Dunham. Vanhemmat tapasivat opiskellessaan Havaijin yliopistossa, missä Barackin isä oli vaihto-oppilaana.
Obaman ollessa kolmevuotias hänen vanhempansa erosivat, jolloin isä palasi Keniaan. Äiti Anna, joka oli koulutukseltaan antropologi, avioitui myöhemmin indonesialaisen Lolo Soetoron kanssa, ja Barackin ollessa kuusivuotias perhe muutti Jakartaan. Neljä vuotta myöhemmin Obama muutti takaisin Havaijille äidinpuoleisten isovanhempiensa luokse. Hänen isänsä oli myöhemmin Keniassa talousministerinä[5]. Hän kuoli auto-onnettomuudessa Barackin ollessa 21-vuotias.[6] Äiti kuoli syöpään muutama kuukausi sen jälkeen, kun Obama julkaisi muistelmateoksensa Unelmia isältäni vuonna 1995.[7]
Muistelmissaan Obama kuvailee, millaista oli kasvaa äidin valkoihoisessa ja keskiluokkaisessa perheessä. Hänen tietonsa kenialaisesta isästä olivat peräisin tarinoista ja valokuvista. ”Sitä, että isäni ei näyttänyt yhtään siltä, mitä oli ympärilläni, että hän oli musta kuin piki ja äitini valkoinen kuin maito, en koskaan ymmärtänyt.”[8] Kirja kuvaa kuinka hän nuorena taisteli monikulttuurisen taustansa kanssa. Obama kirjoittaa käyttäneensä teinivuosinaan alkoholia, marihuanaa ja kokaiinia ”unohtaakseen kysymykset siitä, kuka hän on”.[9]
Obama opiskeli kaksi vuotta Occidental Collegessa Kaliforniassa käytyään high schoolin loppuun. Occidentalista hän siirtyi Columbian yliopistoon kuuluvaan Columbia Collegeen. Hän opiskeli valtio-oppia erityisalanaan kansainväliset suhteet. Obama sai opintonsa päätökseen 1983. Tämän jälkeen hän työskenteli vuoden Business International Corporationin palveluksessa ennen muuttoa Chicagoon. Chicagossa hän työskenteli paikalliselle kansalaisjärjestölle, joka auttoi sikäläisiä kirkkoja järjestämään työharjoittelupaikkoja köyhien asuinalueiden asukkaille.
Myöhemmin Obama opiskeli Harvardin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa (Harvard Law School). Hän toimi Harvardissa opiskellessaan Harvard Law Review -lehden johdossa. Obama oli arvostetun lehden ensimmäinen mustaihoinen johtaja[5]. Hän pääsi virkaan voitettuaan äänestyksessä David Goldbergin. Hänen luokkatoverinsa Michael Fromanin mukaan suurin osa luokan oppilaista oli liberaaleja, mutta joukossa oli kasvava konservatiivien ryhmä. Lähes jokaisesta asiasta oli kiistoja vasemmiston ja oikeiston kesken. Obama voitti äänestyksen Fromanin mukaan siksi, että konservatiivit uskoivat hänen kuuntelevan myös heidän ehdotuksiaan.[10] Obama valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 1991.
Obama palasi Chicagoon ja työskenteli muun muassa ihmisoikeusasioihin erikoistuneessa asianajotoimistossa Miner, Barnhill & Galand ja opetti vuodesta 1993 aina valtakunnan tason politiikkaan siirtymiseensä asti valtiosääntöoikeutta Chicagon yliopistossa.
Dennis Hutchinson, joka oli Obaman työtoveri Chicagon yliopistossa, on kuvaillut Obamaa "silkinpehmeäksi pragmaatikoksi", joka on samalla kertaa "lämmin ja laskelmoiva"[11].
Osavaltiotason politiikka
Vuonna 1996 Obama valittiin Illinois’n osavaltion senaattiin 13. vaalipiiristä. Vaalipiiri käsittää Chicagon eteläpuolella sijaitsevan Hyde Parkin. Obama nimettiin senaatin sosiaali- ja terveydenhoitolautakunnan puheenjohtajaksi vuonna 2003, kun demokraatit saivat senaattiin jälleen edustajaenemmistön.[12] Lakialoitteidensa lisäksi Obama auttoi Illinois’n palkkatulojen verotuskäytännön vahvistamisessa. Uusi verotuskäytäntö tarjoaa etuja alemman tuloluokan perheille. Hän oli myös säätämässä lakia, joka tarjoaa apua asukkaille, joilla ei ole varaa terveysvakuutukseen. Obama myös avusti budjetoinnissa, joka lisäsi AIDSin vastaisen työn rahoitusta.[13]
Vuonna 2000 Obama pyrki demokraattien ehdokkaaksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaaleihin Illinois’n 1. vaalipiiristä, mutta hävisi esivaalit istuvalle edustajalle Bobby Rushille: Rush sai äänistä 61 prosenttia, Obama 30 prosenttia.[14] Rush, entinen musta pantteri ja yhteiskunta-aktivisti, kertoi pitävänsä Obaman kokemusta ensimmäisestä vaalipiiristä liian vähäisenä.[15]
Tappionsa jälkeen Obama jatkoi osavaltiotason poliitikkona. Hän oli vahvistamassa lakia, joka vaatii poliisia videokuvaamaan kuulustelut, joiden perusteella langetetaan kuolemantuomio.[16] Hän myös tuki lakia, joka velvoitti vakuutusyhtiöt kattamaan säännölliset mammografiat.[17] Hänet valittiin tehtäväänsä uudestaan vuonna 2002 ilman vastaehdokkaita.[18]
Washington Post käsitteli helmikuussa 2007 Obaman uraa Illinois’n senaatissa. Artikkelissa kerrottiin hänen kyvystään työskennellä tehokkaasti sekä demokraattien että republikaanien kanssa. Hän on lehden mukaan onnistunut luomaan puolueiden välisiä liittoja.[19] Lyhyen senaatinvaalikampanjansa aikana Obama sai taakseen Illinois’n poliisiyhdistyksen, jonka johtajat kiittivät hänen ”pitkäaikaista tukeaan aseiden kontrolloinnin puolesta ja halukkuutta saada aikaan kompromisseja”. Obama sai kehuja, vaikka ajoi myös lakialoitteita, joita poliisien eturyhmä oli vastustanut.[20]
Senaattorin ura
Obama pyrki Yhdysvaltain senaattiin Illinois’n osavaltiosta vuonna 2004. Republikaanien Peter Fitzgerald oli jättämässä paikkansa senaattorina. Obama voitti maaliskuussa 2004 pidetyt demokraattien esivaalit saaden 52,77 prosenttia annetuista äänistä. Kilpailijoista Dan Hynes sai 23,77 prosenttia ja Blair Hull 10,82 prosenttia äänistä. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi alle kymmenen prosentin. Hullin suosio laski, kun häntä syytettiin perheväkivallasta.[21] Obaman ehdokkuutta vauhdittivat mainokset, joissa esiintyivät Chicagon entinen pormestari Harold Washington ja entinen senaattori Paul Simon, jonka tytär oli myös tukemassa kampanjaa. Lisäksi sanomalehdet Chicago Tribune ja Chicago Sun-Times kuuluivat Obaman tukijoihin.[22]
Republikaanien ehdokkaaksi vaaleihin valittiin alun perin Jack Ryan, joka kuitenkin vetäytyi 25. kesäkuuta 2004 ehdokkuudesta yksityiselämän asioista nousseen kohun vuoksi. Julkisuudessa käsitelty huoltajuuskiista toi esiin hänen entisen vaimonsa, näyttelijä Jeri Ryanin, häneen kohdistamat syytteet, joiden mukaan Jack Ryan olisi käynyt seksiklubeilla ja vaatinut vaimoaan harrastamaan seksiä muiden ihmisten läsnä ollessa.[23] Elokuussa republikaanien uudeksi ehdokkaaksi valittiin Alan Keyes. Hän asui Marylandissa, mutta muutti ehdokkuuden myötä Illinoisiin.[24] Obaman ja Keyesin välillä käydyissä kolmessa televisioidussa vaaliväittelyssä nousivat esille muun muassa heidän eriävät kantansa kantasolututkimukseen, aborttiin ja veronalennuksiin. Obama sai 2. marraskuuta pidetyissä senaatin vaaleissa lopulta 70 prosenttia annetuista äänistä Keyesin jäädessä 27 prosenttiin.[25]
Obama toimi Yhdysvaltain senaatin jäsenenä virallisesti 4. tammikuuta 2005 alkaen. Hän oli järjestyksessä viides mustaihoinen senaattori Yhdysvaltain historiassa. Obama kuului seuraaviin senaatin lautakuntiin: ulkopolitiikka, terveys, koulutus, työllisyys, kansallinen turvallisuus, hallinnolliset asiat ja veteraanien asiat.[26]
Obama palkkasi Tom Daschlen entisen henkilöstöpäällikön samaan tehtävään ja talousanalyytikko Karen Kornbluhin poliittiseksi neuvonantajakseen. Kornbluh oli valtion entisen kassanhoitajan Robert Rubinin henkilöstöpäällikkö.[27] Heinäkuussa 2005 Pulitzer-palkittu ihmisoikeusaktivisti Samantha Power liittyi Obaman leiriin.[28]
Neljä kuukautta Obaman senaattoriksi valitsemisen jälkeen Time -lehti nimesi hänet yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Lehti kutsui häntä yhdeksi arvostetuimmista poliitikoista Yhdysvalloissa.[29] Lokakuussa 2005 tehdyssä artikkelissa englantilainen New Statesman listasi Obaman yhdeksi kymmenestä ihmisestä, jotka voivat muuttaa maailmaa.[30]
Puhe demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004
Senaattorin vaalikampanjansa puolivälissä Obama kirjoitti ja piti puheen demokraattien puoluekokouksessa vuonna 2004. Kokous pidettiin Bostonissa, Massachusettsissa.[31] Puheessaan Obama toi esiin amerikkalaisen unelman teeman. Kerrottuaan ensin äidinpuoleisen isoisänsä kokemuksista toisessa maailmansodassa ja presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelman tuomista helpotuksista tämän tilanteeseen Obama sanoi, etteivät ihmiset odota valtion ratkaisevan kaikkia heidän ongelmiaan. Obaman mukaan he kuitenkin haluavat, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet parempaan.
Irakin sotaan liittyen Obama sanoi, että sotilaita vaaraan asetettaessa on myös velvollisuuksia. Obaman mielestä ”emme voi piilotella numeroita ja salata totuutta siitä, miksi he taistelevat”. Obama myös painotti, että sotaan ei tulisi lähteä ilman riittävää määrää sotilaita, joilla voi turvata rauhan ja ansaita maailman kunnioituksen. Hän otti esimerkiksi korpraali Seamus Ahernin Illinois'sta. Obama kysyi: ”Palvelemmeko me Seamusta niin hyvin kuin hän palvelee meitä?” Lopuksi Obama puhui kansakunnan yhtenäisyydestä. Hänen mukaansa eräät haluavat jakaa Yhdysvallat punaisiin ja sinisiin osavaltioihin: punaiset republikaaneille, siniset demokraateille. Obama kuitenkin pitää amerikkalaisia yhtenä kansakuntana, joka vannoo saman valan lipulle ja puolustaa maataan.[32] "Ei ole liberaalia Amerikkaa ja konservatiivista Amerikkaa – on Amerikan Yhdysvallat. Ei ole valkoista Amerikkaa ja mustaa Amerikkaa ja latino-Amerikkaa ja aasialaista Amerikkaa; on Amerikan Yhdysvallat[11]."
Obaman puhe oli hänen ensiesiintymisensä useimmille amerikkalaisille. Sen innostunut vastaanotto ja laaja näkyvyys mediassa tekivät hänet tunnetuksi yhdessä yössä.[33]
Yhdysvaltain presidentinvaalit 2008
- Katso myös: Yhdysvaltain presidentinvaalit 2008
Obama ilmoitti muodollisesti 10. helmikuuta 2007 Springfieldissä asettuvansa presidenttiehdokkaaksi:
»Sain täällä Springfieldissä, jossa pohjoinen, etelä, itä ja länsi kohtaavat, muistutuksen amerikkalaisten sisimmässä olevasta inhimillisyydestä. Täällä aloin uskoa, että tämän inhimillisyyden avulla me voimme rakentaa toiveikkaamman Amerikan. Ja siksi, täällä vanhan osavaltiotalon parlamenttitalon varjossa, jossa Lincoln kerran kutsui kahtiajakautunutta kansankotia palaamaan yhteen, ja jossa yhteiset toiveet ja haaveet yhä elävät, minä seison teidän edessänne ilmoittaakseni ehdokkuudestani Yhdysvaltain presidentin virkaan.»
Ehdokkuuden ilmoittamista edelsi kuukausien spekulaatio Obaman lähdöstä presidenttikisaan. Jännitys kulminoitui lokakuuhun 2006, jolloin Obama sanoi ensi kertaa pohtivansa mahdollisuutta lähteä presidenttikisaan. Lausunto poikkesi aiemmista kommenteista, joissa hän kertoi aikomuksensa olevan palvella senaattorina vuonna 2010 päättyvän kautensa loppuun.[34]
23. elokuuta 2008 Obama ilmoitti varapresidenttiehdokkaansa olevan Delawaren senaattori Joe Biden. Valintaan vaikuttivat Bidenin työläistausta ja ulkopoliittinen kokemus. Oman presidenttiehdokkuutensa hän virallisti Yhdysvaltain demokraattisen puolueen puoluekokouksessa 28. elokuuta 2008.
Esivaalit
Iowan osavaltion esivaalit ovat ensimmäinen esivaali, johon ehdokkaat osallistuvat, ja perinteisesti erittäin seurattu tapahtuma tiedotusvälineissä. 3. tammikuuta 2008 käydyissä esivaaleissa voittajaksi demokraateista nousi Barack Obama, joka sai 38 prosenttia äänistä. Obaman perässä tulivat John Edwards 30 prosentilla ja Hillary Clinton 29 prosentilla. Demokraattien Iowan esivaaleissa äänesti ennätykselliset 227 000 ihmistä.
New Hampshiren esivaaleissa 8. tammikuuta 2008 demokraattien Hillary Clinton nousi yllättäen Obaman ohitse saaden 39 prosenttia äänistä. Perässä tullut Obama sai 37 prosenttia. Nevadan esivaaleissa 19. tammikuuta 2008 demokraattien Hillary Clinton voitti Obaman saaden 51 prosenttia äänistä. Obama sai 45 prosenttia, mutta voittamiensa alueiden ansiosta hän sai yhden valitsijamiehen enemmän kuin Clinton.
Etelä-Carolinan esivaaleissa 26. tammikuuta 2008 Obama otti murskavoiton Hillary Clintonista ja sai 55 prosenttia äänistä. Clinton sai 27 prosenttia. Obama sai mustien äänistä yli 80 prosenttia, mutta hän sai myös valkoisten äänistä 24 prosenttia ja alle 30-vuotiaiden valkoisten äänistä yli puolet. Obama sai yli puolet äänistä kaikkien ikäryhmien paitsi yli 65-vuotiaiden keskuudessa.
Koska lähes kaikki puoluekokousedustajat ovat sitoutuneet äänestämään omaa ehdokastaan, saadaan lopullisten presidenttiehdokkaiden nimet normaalisti tietoon jo reilusti ennen puoluekokouksia. Ennen ensimmäisiä esivaaleja ehdokkuuksien odotettiin ratkeavan supertiistaina 5. helmikuuta, jolloin 24 eri osavaltiota, mukaan lukien suuret New York ja Kalifornia, järjestivät esivaalinsa.[35]
Supertiistain jälkeenkin Clinton ja Obama olivat niin tasaväkisiä, että ratkaisu siirtyi myöhemmäksi.[36] Obama voitti 13 osavaltiota: Alabama, Alaska, Colorado, Connecticut, Delaware, Georgia, Idaho, Illinois, Kansas, Minnesota, Missouri, Pohjois-Dakota ja Utah. Obama voitti myös supertiistain valitsijamiehissä äänin 847–843.
Barack Obama otti 21. helmikuuta jo yhdennentoista peräkkäisen voittonsa Hillary Clintonista sitten supertiistain, kun ulkomailla asuvat demokraatit antoivat hänelle enemmistön esivaaleissaan. Sitä ennen Obama oli voittanut Louisianan, Nebraskan, Washingtonin, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Mainen, pääkaupunki Washingtonin, Marylandin, Virginian, Wisconsinin ja synnyinosavaltionsa Havaijin.
4. maaliskuuta Obama hävisi Clintonille Texasissa, Ohiossa ja Rhode Islandilla, mutta voitti Texasin vaalikokoukset ja Vermontin. Obama sai Texasin esivaaleista yhteensä enemmän valitsijamiehiä kuin Clinton. 8. maaliskuuta Obama palasi voittokantaan viemällä Wyomingin osavaltion 19 prosentin enemmistöllä. 11. maaliskuuta Obama voitti Mississippin esivaalit.
22. huhtikuuta Obama hävisi Clintonille Pennsylvanian prosentein 55–45. 6. toukokuuta Obama voitti Pohjois-Carolinan selvällä 14 prosentin enemmistöllä, mutta hävisi Indianan niukasti Clintonille prosentein 51–49. 13. toukokuuta Clinton voitti Länsi-Virginian esivaalit prosentein 67–26. 20. toukokuuta Obama hävisi Clintonille Kentuckyssa prosentein 65–30, mutta voitti Oregonissa prosentein 59–41.
1. kesäkuuta Clinton voitti Puerto Ricon esivaalit. 3. kesäkuuta Clinton voitti Etelä-Dakotassa ja Obama voitti Montanassa, ja vaalien tulokset takasivat Obamalle yhdessä supervalitsijamiesten kanssa riittävän määrän valitsijamiehiä, jotta hän saattoi julistautua esivaalien voittajaksi ja puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaleihin.
Likaista kampanjointia vastaan
Syksyllä 2006 Obama puhui poliittisissa tilaisuuksissa ympäri maata. Hän tuki demokraattiehdokkaita istuntokauden puolivälin vaaleissa. Syyskuussa 2006 hän oli puhujana Iowan senaattorin Tom Harkinin vuosittaisilla grillijuhlilla, joissa perinteisesti näyttäytyvät tulevat presidenttiehdokkaat.[37] Jouluna 2006 Obama puhui New Hampshiressa järjestetyssä demokraattisen puolueen tilaisuudessa, jossa juhlittiin tuoreita vaalivoittoja. Viikkoa ennen presidenttiehdokkuutensa julkaisemista Obama järjesti tapaamisen demokraattien kansallisen komitean kanssa. Tapaamisessa hän vaati demokraatteja pysymään erossa negatiivisesta kampanjoinnista. Hänen mielestään vaalikampanjan pitäisi olla rehti, ja sitä myös amerikkalaiset odottavat. Obaman mukaan kansalaiset on saatava jälleen uskomaan poliittiseen prosessiin.[38]
Obama sai tuta yhdysvaltalaisen presidentinvaalikampanjan loanheiton jo vuoden 2007 alussa, jolloin Sun Myung Moonin omistama Insight Magazine -skandaalilehti väitti hänen käyneen kuusivuotiaana Indonesiassa islamilaista madrassa-koulua. Lehti ilmoitti lähteeksi ”Clintonin leirin” tekemän taustatutkimuksen. Fox-kanavan aamushow käsitteli jo aihetta vääntäen senaattorin nimen ”Barack Osamaksi”. Ilmeisenä tarkoituksena oli leimata Obama kiihkomuslimiksi ja samalla liata molempien ehdokkaiden kampanjat. Toimittajien kiirehtiessä Jakartaan koulu osoittautui täysin tavalliseksi kouluksi.[39]
Kritiikkiä kampanjan aikana
Fox-kanava nosti 17. tammikuuta 2007 uutisaiheeksi Obaman tupakanpolton. Uutiskanava kysyi, että ”äänestäisitkö tupakoitsijan presidentiksi?” Lisäksi kanava väitti tupakanpolton olevan Obaman likainen pieni salaisuus.[40] Obama kertoi käyttävänsä nikotiinipurukumia ja pitävänsä tupakkalakkoa. ”Tähän asti nikotiinipurukumi on tepsinyt. Poltin epäsäännöllisesti ja vedin salaa tupakan silloin tällöin”, hän kertoi. Obama tunnusti kaipaavansa tupakkataukoa etenkin kirjoittaessaan.[41]
12. helmikuuta 2007 Australian pääministeri John Howard kritisoi Obaman suunnitelmaa vetäytyä Irakista maaliskuuhun 2008 mennessä. Howardin mielestä se vain rohkaisisi tahoja, jotka haluavat täydellisesti epävakauttaa ja tuhota Irakin. Hänen mukaansa vetäytyminen synnyttäisi kaaosta ja voittoja terroristeille, jotka luottavat ja uskovat siihen, että Obama voittaa. ”Jos minä johtaisin al-Qaidaa Irakissa, laittaisin ympyrän vuoden 2008 maaliskuun kohdalle. Rukoilisin niin monta kertaa kuin pystyn voittoa ei vain Obamalle, vaan myös demokraateille”, Howard lisäsi. Obama kertoi pitävänsä Howardin puheita tyhjänä retoriikkana, ellei hän sitten halua lähettää 20 000 australialaissotilasta Irakiin.[42]
John McCainin kampanjasta irrallinen tukijaryhmä ja varapresidenttiehdokas Sarah Palin syyttivät Obamaa yhteyksistä chicagolaiseen professoriin Bill Ayersiin, joka oli 1970-luvulla muun muassa Pentagonissa pommin räjäyttäneen The Weather Underground -järjestön jäsen. Hän ja Obama olivat Chicagossa toimineen hyväntekeväisyysrahasto Chicago Annenberg Challengen johtokunnassa.[43][44]
McCainin kampanja kutsui Obamaa myös sosialistiksi, koska hänen suunnitelmissaan on nostaa veroja kolme prosenttiyksikköä yli 250 000 dollaria vuodessa ansaitsevilta. Kuuluisaksi tässä yhteydessä nousi Obaman televisioitu kohtaaminen ”Putkimies-Joe” Wurzelbacherin kanssa.[45] Obama on lisäksi kampanjoinut Vermontin Bernie Sandersin kanssa ja National Journal -lehti on nimennyt hänet vuonna 2007 ”liberaaleimmaksi senaattoriksi.” Lisäksi Obamalla on ollut oikeiston mukaan yhteyksiä Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa.[46]
Maaliskuussa 2008 tulivat julkisuuteen pastori Jeremiah Wrightin saarnoista julkaistut otteet, joiden muun muassa rotu- ja ulkopolitiikkaa koskevat kiistanalaiset väitteet aiheuttivat kohua. Obama oli perheineen kuulunut noin 20 vuotta Wrightin johtamaan seurakuntaan ja oli luonnehtinut tätä hengelliseksi neuvonantajakseen. Hän tuomitsi Wrightin kohua herättäneet lausunnot ja lopulta erosi perheineen kyseisestä seurakunnasta toukokuussa 2008.[47][48][49]
Tukijat
Vuoden 2007 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Obama keräsi presidentinvaalibudjettiinsa 25 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 18,5 miljoonaa euroa). Summa on lähes sama kuin Hillary Clintonilla, joka keräsi 26 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Obaman kampanjalle tuli samassa ajassa yli 100 000 lahjoitusta, kun Clinton sai 50 000 lahjoitusta. 6. kesäkuuta 2008 mennessä Obaman kampanjaa oli tukenut yli 1,5 miljoonaa yksittäistä kansalaista.
Useat politiikan asiantuntijat nostivat esille Obaman vahvan tuen internetin yhteisöllisissä verkostoissa kuten MySpacessa ja Facebookissa.[50] Chris Hughes, yksi Facebookin perustajista, kutsui Obaman synnyttämää internetilmiötä ennennäkemättömäksi.[51] Facebookissa oleva ryhmä nimeltään ”Barack Obama (One Million Strong for Barack)” on muodostunut sivuston nopeimmin kasvavaksi yhteisöksi. Ryhmällä on yli 540 000 jäsentä. 2. helmikuuta 2007 Obama oli mielenosoituksessa George Masonin yliopistossa. Tilaisuuden järjesti ”Students for Barack Obama” -niminen ryhmä, jonka alkuperä löytyy myös Facebookista. Paikalla oli useita tuhansia ihmisiä. Obama kertoi pitävänsä nuoria voimavarana, joka voi kääntää politiikan kurssin ja yhdistää ihmisiä.[52] Obaman virallisilla sivuilla on yhteisöllisiä elementtejä, kuten oma profiili ja blogi. Käyttäjät voivat myös jutella ja suunnitella tapahtumia.
Chicagon pormestari Richard M. Daley kannatti Obamaa vain tunteja sen jälkeen, kun Obama ilmoitti presidenttikisaan lähdöstä. Näin Daley luopui traditiostaan olla puolueeton demokraattien esivaaleissa.[53] Päivää myöhemmin Obama matkusti Amesiin, Iowaan, jossa osavaltion oikeusministeri Tom Miller ja osavaltion varainhaltija Michael Fitzgeraldh pitivät hänelle kannustustilaisuuden.[54] Kaksi istuvaa kuvernööriä ilmoitti pian kannattavansa Obamaa: Virginian kuvernööri Tim Kaine ja Illinois’n kuvernööri Rod Blagojevich.[55] Lisäksi entinen senaatin enemmistöjohtaja Tom Daschle kannatti Obamaa kiitellen tämän ”suurta kykyä yhdistää kansakunta.”[56]
Obaman kampanjaa tukivat politiikan vaikuttajista muun muassa senaattori ja entinen presidenttiehdokas John Kerry, entinen varapresidentti ja presidenttiehdokas Al Gore, entinen ulkoministeri Colin Powell, entinen senaattori ja presidenttiehdokas Bill Bradley, entinen senaattori ja presidenttiehdokas Gary Hart, entinen senaattori ja presidenttiehdokas George McGovern (tuki aluksi Clintonia), senaattori Bill Richardson, senaattori Edward M. Kennedy, senaattori Richard Durbin, senaattori Claire McCaskill, senaattori Patrick Leahy, Caroline Kennedy, Ethel Kennedy, Maria Shriver, Tom Daschle ja Jesse Jackson. Toukokuussa kannattajiin ilmoitti myös liittyneensä Kerryn varapresidenttiehdokas John Edwards. Myös Hillary Clinton, Obaman kilpakumppani puolueen presidenttiehdokkuudesta vuoden 2008 vaaleissa sekä hänen miehensä Bill Clinton - entinen Yhdysvaltain presidentti - asettuivat tukemaan Obaman ehdokkuutta.
Viihdeteollisuuden merkkihenkilöistä Obamaa tukivat David Geffen, Jeffrey Katzenberg, Oprah Winfrey, Robert De Niro, Brad Pitt, Stephen King, Dennis Haysbert, Usher, Brandon Routh, Chris Rock, Sidney Poitier, Jamie Foxx, Eddie Murphy, Tyra Banks, Morgan Freeman, Forest Whitaker, Jennifer Aniston, John Cleese, Leonard Nimoy, Scarlett Johansson, George Clooney, Edward Norton, Will Smith, Jada Pinkett Smith, Matt Damon, Halle Berry, Wyclef Jean, Black Eyed Peas, Dave Matthews, Stevie Wonder, Morrissey, Ben Affleck, Spike Lee, Ron Jeremy, Paul Newman, Kirsten Dunst, Tom Hanks, Joan Baez, Chris Martin, Bob Dylan, Sarah Jessica Parker, Billie Joe Armstrong ja Bruce Springsteen.
Urheilijoista Obaman takana olivat muun muassa Michael Jordan, Kareem Abdul-Jabbar, Charles Barkley ja Hulk Hogan.[57][58][59][60][61][62][63]
Varsinainen vaali
4. marraskuuta 2008 Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hän sai 53 prosenttia äänistä ja 365 valitsijamiestä. Ääniosuus oli suurin sitten George H. W. Bushin voiton 1988 ja valitsijamiesmäärä suurin sitten Bill Clintonin voiton 1996. Obama voitti Coloradon, Nevadan, Virginian, Indianan, Floridan, Ohion ja Pohjois-Carolinan, jotka George W. Bush voitti sekä 2000 että 2004. Hän oli myös vuoden 1956 jälkeen ensimmäinen ehdokas, joka tuli valituksi presidentiksi ilman Missourin osavaltion voittoa.
Toimittaja Jari Lindholm arvioi Obaman voittaneen, koska tämä oli parempi televisioväittelyissä. Myös republikaanien ehdokasasettelu, nimenomaan varapresidenttikandidaatti Sarah Palinin muuttuminen poliittisesta tähdenlennosta puolueensa painolastiksi vaikutti samaan suuntaan. Lopullisesti Obaman kampanjan voittokulun varmisti kuitenkin päätös luopua julkisesta vaalirahoituksesta: se takasi hänelle rajattomat mahdollisuudet varainkeruuseen samalla, kun McCainin kampanja joutui tyytymään puolueen rahoitukseen ja liittovaltiolta saatuun 85 miljoonaan dollariin. Barack Obaman presidenttiprojekti onnistui keräämään 454 miljoonaa dollaria yksityisillä lahjoituksilla.[64]
Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012
- Katso myös: Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012
Obama ilmoitti pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi toiselle ja viimeiselle virkakaudelleen vuoden 2012 vaaleissa, jotka järjestettiin 6. marraskuuta 2012. Hän aloitti vaalikampanjansa huhtikuussa 2011.[65] Istuvana presidenttinä Obamalla ei ollut vakavasti otettavia haastajia ja hänet ja varapresidentti Joseph Biden valittiin yksimielisesti demokraattien ehdokkaiksi puoluekokouksessa 5. syyskuuta.[66] Vastaehdokkaana oli Mitt Romney. Tuloksen alkaessa näyttää selvältä Romney myönsi hävinneensä ja onnitteli Obamaa. Siinä vaiheessa Obama oli CNN:n ennusteen mukaan saanut taakseen 303 valitsijamiestä, Romney 206. Voittoon tarvitaan 270.[67] Floridan 29 valitsijamiehen kohtalo ei ollut vielä selvä.[68]
Presidenttinä
Virkaanastujaistilaisuus 2009
Obaman virkaanastujaistilaisuus 20. tammikuuta 2009 kokosi Washingtoniin suuremman ihmisjoukon kuin mikään aikaisempi Yhdysvaltain presidentin vastaava tilaisuus. Arviolta jopa kaksi miljoonaa ihmistä seurasi paikan päällä, kun varapresidentti Biden ja presidentti Obama vannoivat valansa. Television välityksellä juhlaa seurasi eri puolilla maailmaa arviolta 1,5 miljardia ihmistä.[69]
Obama vannoi virkavalan käsi saman Raamatun päällä, jota myös hänen esikuvansa Abraham Lincoln oli käyttänyt virkaanastujaisissaan vuonna 1861.[70] Obaman virkaanastujaispäivä sattui kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin muistopäivää seuraavalle päivälle. Tämä oli sattumaa, koska Kingin päivä on tammikuun kolmas maanantai.[71]
Obama vannoi virkavalansa uudelleen varmuuden vuoksi seuraavana päivänä, sillä varsinaisissa virkaanastujaisissa hän takelteli korkeimman oikeuden puheenjohtajan John Robertsin lausuttua sanat väärässä järjestyksessä. Ele oli vain muodollinen, sillä virkaanastujaispäivän vala oli kuitenkin lainvoimainen.[72]
Ulkopoliittinen toiminta
Heti virkakautensa alussa Obama ja Biden tekivät useita valtiovierailuja, jolla hän korostettiin uuden aikakauden alkamista Yhdsvaltojen ulkopolitiikassa.[73]
Kesäkuussa 2009 Barack Obama teki kierroksen Lähi-idässä vieraillen Saudi-Arabiassa, jossa tapasi kuningas Abdullahin, ja Egyptissä, jossa hänet otti vastaan presidentti Hosni Mubarak. Obama piti tärkeäksi luonnehditun puheen Kairon yliopistossa, jossa ojensi kätensä muslimimaailman suuntaan kehottaen osapuolia lähentymään ja etsimään ulospääsyä aluetta leimanneista konflikteista. Erityisesti hän osoitti puheensa palestiinalaisille ja Israelille. Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei kommentoi Obaman puhetta Ajatollah Ruhollah Khomeinin kuoleman 20-vuotispäivänä mainitsemalla kuinka ”alueen kansakunnat vihaavat syvästi Amerikkaa” ja ”vaikka heidän sanansa olisivat kuinka suloisia hyvänsä, tarvitaan tekoja”.[74]
Heinäkuussa 2009 Barack Obama teki virallisen valtiovierailun Venäjälle, jonka kuluessa hän tapasi presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin. Kahdenkeskisten keskusteluiden asialistalla olivat päällimmäisenä START-sopimuksen jatko ja Yhdysvaltain Tšekkiin ja Puolaan kaavailema ohjuskilpi, jota Venäjä vastustaa pitäen sitä itseään vastaan suunnattuna. Yhdysvaltain mukaan kilven tarkoitus on vähentää Iranin ydinohjelman uhkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.[75][76] Obaman ohjelmassa oli myös tapaaminen riippumattoman lehdistön edustajien ja kansalaisoikeusaktivistien kanssa. Vierailun edellä tehtyjen kyselyjen mukaan 75 prosenttia venäläisistä suhtautui Yhdysvaltain ja Obaman hallintoon kriittisesti ja vain kaksi prosenttia uskoi Obaman kykyyn tehdä oikeita päätöksiä maailmanpolitiikassa. Venäjän tiedusteluvälineissä valtiovierailuun suhtauduttiin pidättyvästi ja uutisointi oli ennen vierailun alkua vähäistä, mistä sai kuvan huipputason tapaamista vähäisemmästä tapahtumasta.[77]
Obama julisti helmikuun lopussa 2009, että taistelut Irakissa loppuisivat seuraaan 18 kuukauden aikana.[78]
Obama vahvisti Afganistanin joukkoja aluksi, mutta vuoden 2009 lopussa ilmoitti pyrkivänsä vetäytymään sieltäkin.[79] Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011.[80] Maaliskuussa 2012 Obama vahvisti joukkojen poistuvan maasta vuoden 2014 loppuun mennessä. [81]
Vuonna 2010 Obama julkisti Yhdysvaltojen uuden ydinasestrategian.[80]
Vuonna 2011 Yhdysvallat osallistui Muammar Gaddafin kaatamiseen Libyassa, mutta republikaanit arvostelivat Obamaa siitä että maa ei ollut johtavassa roolissa NATO:n hyökkäyksissä.[82]
Yhdysvaltojen sisäpolitiikka Obaman kaudella
Obaman suunnittelema terveydenhuoltouudistus ja taloudellinen apupaketti kohtasivat suurta vastustusta, ja tammikuussa 2009 konservatiivinen Teekutsuliike järjesti ensimmäiset mielenosoituksensa. Terveydenhuoltouudistus kutenkin hyväksyttiin kongressissa.[80] Uudistus takaa sairausvakuutuksen yli 30 miljoonalle yhdysvaltalaiselle.[83]
Vuoden 2010 vaaleissa republikaanit saivat enemmistön edustajainhuoneeseen.[80]
Syyskuussa 2011 Occupy Wall Street-liike aloitti kapitalismin vastaiset mielenosoitukset.[80]
Nobelin rauhanpalkinto
»Tämä tuli liian nopeasti – hän ei ole ehtinyt tehdä vielä mitään, vain ehdotuksia.»
(Lech Wałęsa, Puolan ex-presidentti ja rauhanpalkinnon saaja 1983[84])
Barack Obamalle myönnettiin vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinto. Palkinnon myöntävä Norjan Nobel-komitea perusteli valintaa Obaman työllä ydinaseriisunnan ja maailmanrauhan puolesta.[3] Useat kuitenkin ihmettelivät rauhanpalkintoa, sillä heidän mukaansa Obama ei ole vielä tehnyt mitään rauhan puolesta.[84]
Poliittiset näkemykset
Sisäpolitiikka
Talous- ja energiapolitiikka
Obama on kirjoittanut hallinnon roolista taloudellisissa kysymyksissä. Hänen mukaansa pitäisi kysyä, mikä sekoitus asetuksia vie dynaamiseen vapaaseen talouteen, laajaan taloudelliseen turvallisuuteen ja yhtiöiden innovaatioon. Obaman mielestä ihmisiä tulisi ohjata sen, mikä toimii.[85] Puhuessaan National Press Clubille huhtikuussa 2005 Obama puolusti Franklin D. Rooseveltin New Deal -sosiaalipolitiikkaa. Hän yhdisti republikaanien ehdotukset eläkkeiden yksityistämiseksi sosiaalidarvinismiin.[86]
Puhuessaan Wake Up Wal-Mart -järjestön jäsenille marraskuussa 2006 Obama sanoi, että työntekijöille täytyy maksaa tarpeeksi, jotta he voivat ei vain ostaa Wal-Martista, vaan lopulta lähettää lapsensa yliopistoon ja säästää eläkepäiviä varten.[87]
Toukokuussa 2006 presidentti Bushille lähetetyssä kirjeessä hän liittyi neljään muuhun keskilännen maatalousosavaltioiden senaattoriin, jotka vaativat maahan tuodun etanolin 0,54 Yhdysvaltain dollarin per gallona verotuksen jatkamista.[88] Obama puhui kesäkuussa 2006 väliaikaisia perintöveroleikkauksia vastaan. Hän kutsui leikkauksia ”Paris Hilton” -veronkevennyksiksi ”miljonäärien perijöille ja perijättärille”.[89]
Obama on ilmoittanut pitävänsä ydinvoimaa harkinnanarvoisena mahdollisuutena kansallisessa energiantuotannossa. Hän on myös kannattanut uusiutuville energianlähteille annettavien kansallisten tukien nostamista.[90]
Sosiaalipolitiikka
Joulukuussa 2006 Obama liittyi senaattori Sam Brownbackin ryhmään ”Global Summit on AIDS and the Church” -tilaisuudessa, jonka olivat organisoineet kirkolliset johtajat Kay ja Rick Warren.[91] Yhdessä Warrenin ja Brownbackin kanssa Obama teetti HIV-testin, kuten hän oli tehnyt Keniassa alle neljä kuukautta aikaisemmin. Obama kertoi rohkaisevansa muita julkisuuden henkilöitä tekemään saman näyttääkseen, että HIV-testin tekemisessä ei ole mitään hävettävää.[92] Ennen tilaisuutta 18 abortin vastaista ryhmittymää lähetti avoimen kirjeen, jossa he toteavat viitaten Obaman tukemaan lailliseen aborttiin, että he vastustavat Rick Warrenin päätöstä kutsua Obama tilaisuuteen. Heidän mielestään Warren jättää huomiotta Obaman ”kuoleman hyväksyvän kannan.”[93]
Terveydenhuoltouudistus
- Pääartikkeli: Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistus
Tammikuussa 2007 Obama puhui Families USA:n (terveydenhuollon puolesta oleva ryhmittymä) järjestämässä tilaisuudessa. Obaman mukaan seuraavan presidentin ensimmäisen kauden loppuun mennessä Yhdysvalloissa on käytössä yleinen terveydenhuoltojärjestelmä. Obaman mielestä on väärin, että 46 miljoonaa amerikkalaista on ilman terveysvakuutusta. Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että veronmaksajat maksavat yli 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa ilman vakuutusta olevien kansalaisten kulujen kattamiseen.[94]
Obaman terveydenhuoltouudistus on yksi kiistanalaisimpia osia hänen politiikastaan ja jakanut voimakkaasti Yhdysvaltain poliittista kenttää. Uudistusta ajamien kongressin jäsenten tapaamisia on häiritty. Julkisen terveydenhuollon kannattajia verrataan natseihin. Yhdysvaltain kauppakamari kampanjoi sitä vastaan televisiomainoksilla 20 osavaltiossa väittäen ohjelman ennakoivat suuria veronkorotuksia ja budjettivajeita.[95]
Koulutus
Obama haluaisi käynnistää kampanjan, jonka myötä palkattaisiin ja tuettaisiin satoja tuhansia uusia opettajia. Hänen mielestään opetuksen tärkein osa on se ihminen, joka seisoo luokan edessä. Obama haluaa maksaa opettajille heidän työnsä suuren arvon mukaista palkkaa. Hän haluaisi työskennellä heidän kanssaan, ei heitä vastaan. Näin saavutettaisiin korkea opetuksellinen taso.[96]
Seksuaalivähemmistöjen oikeudet
Tärkeimpinä kysymyksinä seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa Yhdysvalloissa pidetään ns. Defense of Marriage Actia (DOMA), joka kieltää liittovaltiota määrittelemästä avioliittoa muuten kuin miehen ja naisen väliseksi, sekä asevoimien "Don't ask, don't tell" -politiikkaa, jonka mukaan avoimesti homoseksuaalit erotetaan Yhdysvaltain asevoimista, mutta seksuaalista suuntautumista ei kysytä.[97]
Senaattorina Obama äänesti perustuslakiin kirjattavaa samaa sukupuolta olevien avioliiton estävää lakialoitetta vastaan. Hän kuitenkin pitää avioliittoa miehen ja naisen uskonnollisena sitoumuksena. Obama on rohkaissut demokraatteja tutustumaan evankelistoihin ja muihin uskonnollisiin ihmisiin. Hänen mukaansa ihmisten toiveet ja arvot tulee ottaa huomioon. Obaman mielestä uskonnollista maailmankatsomusta ei voi hylätä.[98] Hän tukee samaa sukupuolta olevien parien siviilioikeuksia, mutta on sitä mieltä, että päätös avio-oikeudesta on jätettävä osavaltioille.[99] Toukokuussa 2012 Obama ilmoitti, että hänen kantansa oli muuttunut niin, että hän kannattaa homoavioliittoa.[100] Presidenttinä Obama on verrannut seksuaalivähemmistöjen taistelua oikeuksiensa puolesta kansalaisoikeusliikkeeseen.[97] Eräät homojärjestöt kuitenkin pettyivät, kun Obaman hallinto asettui puolustamaan Defense of Marriage Actia Kaliforniassa ja epäilivät Obaman lupausta kumota laki.[101] Yhdysvaltain johtava homolehti syytti Obamaa myös asevoimien politiikan jatkumisesta ennallaan vielä 2009.[102]
Lokakuussa 2009 Obama uusi lupauksensa lopettaa homoseksuaalien syrjinnän armeijassa. Hän kertoi neuvottelevansa lain muuttamisesta puolustusministeriön ja kongressin kanssa, mutta ei luvannut aikataulua uudistukselle.[103]
Ulkopolitiikka
Obama on Irakin sodan pitkäaikainen vastustaja. Jo vuonna 2002 hän sanoi televisiohaastattelussa, että olisi senaattorina äänestänyt sotaa vastaan.[104] Syksyllä 2002 hän puhui sodan vastaisessa tilaisuudessa Chicagossa. Obama kertoi pitävänsä Irakin sotaa virheenä, joka vain syöksee Lähi-idän pahempaan kriisiin, rohkaisee arabimaailman pahimpia aatevirtauksia ja vahvistaa al-Qaidan värväystoimintaa.
30. tammikuuta 2007 Obama esitteli kongressille aloitteen Irakista vetäytymisestä. Muiden asioiden ohella aloite vaatii Irakissa olevien joukkojen pitämistä tammikuun 2007 vahvuudessa, ja aloittamaan joukkojen porrastetun vetäytymisen, jonka tavoitteena olisi taistelujoukkojen vetäytyminen Irakista 31. maaliskuuta 2008 mennessä. Päivämäärä olisi linjassa Bakerin-Hamiltonin työryhmän tekemän Irak-selvitystyön kanssa.[105] Julkaistessaan aloitteen Obama sanoi, että ”minkäänlainen määrä amerikkalaisia sotilaita ei voi ratkaista poliittisia kiistoja toisen maan sisällissodassa”.[106]
Chicagon kansainvälisten suhteiden johtokunnassa marraskuussa 2006 puhunut Obama sanoi pitävänsä menneenä aikaa, jolloin terrorismin vastaista sotaa käytettiin poliittisena aseena. Obaman mielestä on aika antaa irakilaisille heidän maansa takaisin, ja miettiä uudelleen Amerikan toimet vielä käynnissä olevassa suuremmassa [terrorismin vastaisessa] sodassa. Puheessaan Obama myös vaati amerikkalaisjoukkojen vähittäistä vetäytymistä vuoden 2007 aikana sekä avointa diplomaattista dialogia Irakin naapureiden Syyrian ja Iranin kanssa.[107] Obama on vaatinut Osama bin Ladenin löytämistä ja vangitsemista.[108]
Obama kommentoi Iranin uraanin rikastamisohjelmaa 2. maaliskuuta 2007. Hänen mukaansa Iranin hallinto on uhka meille kaikille ja Yhdysvaltain ei pitäisi jättää yhtään keinoa, mukaan lukien sotilaallista, pois laskuista. Hän kuitenkin lisäsi, että Yhdysvaltain päätaktiikkana tulee olla pysyvä ja aggressiivinen diplomatia yhdistettynä koviin pakotteisiin.[109] Demokraattien pääehdokkaiden keskinäisessä väittelyssä Obama sanoi olevansa valmis tapaamaan Yhdysvaltain kanssa vihamielisissä väleissä olevien Kuuban, Venezuelan, Syyrian, Iranin ja Pohjois-Korean johtajat. Senaattori Clinton arvosteli Obaman ulkopoliittista linjaa vastuuttomaksi ja naiiviksi ja piti 45-vuotiasta ensimmäisen kauden senaattoria liian tuoreena ylipäälliköksi.[110]
Diplomatian lisäksi Obama haluaa uudistaa Yhdysvaltain asevoimia; onhan vahva armeija tärkeä rauhan säilyttämisen kannalta. Foreign Affairs -lehdessä julkaistussa artikkelissaan hän ehdotti armeijan miesvahvuuden lisäämistä 65 000 sotilaalla ja merijalkaväen 27 000:llä.[111]
Kulttuurinen ja poliittinen imago
Kannattajat luonnehtivat Obaman laajan tukipiirin salaisuudeksi sitä, että hän on kulttuurinen Rorschachin testi, neutraali persoona, johon ihmiset voivat heijastaa oman henkilökohtaisen historiansa ja halunsa.[112] Obaman oma tarina rohkaisee erilaisia etnisiä ryhmiä. Kirjassaan Dreams from My Father hän yhdistää äidinpuoleisen perhehistoriansa mahdollisiin intiaaniesi-isiin ja Jefferson Davisin kaukaisiin sukulaisiin. Davis oli etelävaltioiden presidentti Yhdysvaltain sisällissodassa.[113] Vuoden 2004 vaalikampanjansa aikana vanhemmille juutalaisille puhuessaan Obama yhdisti itäafrikkalaisen etunimensä Barackin kielelliset juuret heprealaiseen sanaan baruch 'siunattu'.[114]
Media on peilannut ja tehostanut Obaman jokamiehen imagoa. Lokakuussa 2006 Oprah Winfrey Show'ssa tehdyssä haastattelussa nostettiin esiin hänen laajan perheensä etninen monimuotoisuus. Ohjelmassa kerrottiin, että hänen puoliksi indonesialainen siskonsa on naimisissa kiinalaiskanadalaisen miehen kanssa. Ohjelma kutsui Obaman sukujuhlia ”minikokoiseksi Yhdistyneiksi Kansakunniksi”.[115] The Nation -lehdessä julkaistussa artikkelissa analysoitiin Obaman kykyä ”ylittää rotu” valkoisen yleisön keskuudessa.[116] Kuitenkin New York Daily Newsin kolumnisti Stanley Crouch kirjoitti, että ”kun mustat amerikkalaiset puhuvat Obamasta ’yhtenä meistä’, en tiedä, mistä he oikein puhuvat. Obama tekee selväksi sen, että vaikka hän on kokenut joitakin kevyempiä versioita tyypillisestä rasistisesta stereotypiasta, hän ei voi väittää noita ongelmia omikseen – eikä hän ole elänyt elämää mustana amerikkalaisena”.[117]
Lokakuussa 2006 julkaistussa Time-lehden numerossa Päävärit-kirjan kirjoittanut Joe Klein piti Obaman nopean ja rajat ylittävän suosion salaisuutena samoja kulttuurisia lähteitä kuin Tiger Woodsilla, Oprah Winfreylla ja Michael Jordanilla. Obaman mielestä julkisuudenhenkilöt kuten Oprah ilmentävät ihmisten toiveita. Obaman mukaan maailmassa olisi paljon esimerkiksi Woodsin kaltaisia ihmisiä, jos heille vain annettaisiin mahdollisuus.[118]
Yhdysvaltain imagon todettiin kesällä 2009 kohentuneen merkittävästi sen jälkeen, kun Barack Obama oli valittu maan presidentiksi. Yhdysvaltoihin suhtauduttiin Pew-tutkimuskeskuksen raportin mukaan entistä suopeammin kaikkialla muualla maailmassa paitsi Lähi-idässä. Mielikuva Yhdysvalloista oli kohentunut erityisesti Kanadassa ja läntisessä Euroopassa.[119]
Presidentti Obaman henkilökohtainen turvallisuus
Presidentti Barack Obama saa syksyn 2009 tietojen mukaan 30 tappouhkausta päivässä, ja uhkausten määrä on 400 prosenttia suurempi kuin George W. Bushin kaudella.[120] Kuitenkin marraskuussa 2009 kaksi kuokkavierasta läpäisi moninkertaiset turvatarkastukset ja pääsi kättelemään Obamaa valtiollisilla päivällisillä, jonne kenenkään ulkopuolisen ei olisi pitänyt päästä. Salainen palvelu joutui myöntämään tehneensä virheen.[121]
Yksityis- ja uskonelämä
Obama tapasi Michelle Robinsonin (o.s.) työskennellessään yhtiöitä palvelevassa Sidley & Austin -lakifirmassa kesällä 1989. Michelle oli yhtiön avustavana asianajajana.[122] He menivät naimisiin vuonna 1992 Chicagon Trinity United Church of Christ -seurakunnan kirkossa. Pastorina toimi Jeremiah Wright.[123] Heillä on kaksi tytärtä, Malia (s. 1998) ja Sasha (s. 2001). Obaman demokraattien vuoden 2004 kansallisessa kokouksessa pitämän puheen ja hänen kirjansa The Audacity of Hope teemana on toivo. Sitä inspiroi yksi pastori Wrightin saarnoista.[124]
Kirjassaan Obama kuvaa ei-uskonnollista kasvatustaan. Obama kirjoittaa, että häntä ei kasvatettu uskonnollisessa kodissa. Hänen äidinpuoleiset isovanhempansa, jotka olivat kotoisin Kansasista, olivat oppineet baptistien ja metodistien oppeja kasvaessaan Kansasissa, Oklahomassa ja Texasissa. Obama kertoo, että se vain lisäsi heidän skeptismiään. Obaman isä oli poissa lähes koko hänen lapsuutensa vanhempien eron vuoksi. Isä oli ateisti ja piti uskontoa taikauskona, vaikka hänet oli kasvatettu muslimiksi.lähde?
Obama kirjoittaa, että hänen uskonnollinen vakaumuksensa muotoutui, kun hän oli kaksikymppinen. Silloin hän työskenteli yhteisön organisoijana paikallisten kirkkojen parissa, ja siellä hän ymmärsi ”afroamerikkalaisen uskonnollisen tradition voiman luoda sosiaalista muutosta”. Obaman mukaan uskontoon sitoutuminen ei vaatinut häntä vähentämään kriittistä ajattelua, lopettamaan taistelua taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tai muutoin pakenemaan maailmasta, jonka hän tunsi ja jota hän rakasti. Kaste oli hänelle enemmän valinta kuin pelastus, eivätkä hänen kysymyksensä hävinneet taianomaisesti. Obama kertoo omistavansa elämänsä Jumalan totuuden löytämiseen.[125]
Persoona ja luonne
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että Obama onnistui, ainakin presidenttikilvan loppusuoralle asti, varjelemaan minäänsä julkisuudelta. Häntä on kuvattu varautuneeksi, etäiseksi ja viileäksi. Etnisen taustansa ja opintopolkunsa ansiosta hän on tottunut olemaan ulkopuolinen, jonka on menestyäkseen täytynyt tehdä kompromisseja. Häneen ei ole liitetty kapinallisen määreitä, eikä hän opiskeluaikaisten tuttavien todistusten mukaan ollut ”bailaajatyyppiä”.[126]
Läheltä seuranneet kuvaavat häntä yhdistäjäksi ja osallistajaksi. Hänen vetämissään kokouksissa kukaan ei saa istua hiljaa. Obama kannustaa keskusteluun, ohjaa osallistujia ja korostaa sopua. Silti hänen oma kantansa on jäänyt osanottajille monesti mysteeriksi, eikä hänen päätöksiään ole aina ollut helppo ennustaa.[126]
Barack Obama tähtää konsensukseen, mutta uskaltaa pitää omankin päänsä. Päätöksentekoon hänen on sanottu tarvitsevan aikaa, mitä seikkaa on pidetty suurvallan johtajalle heikkoutena. Vahvuutena taas on nähty Obaman kyky pitää langat käsissään.[126]
Hänen puhujanlahjoilleen on jaettu yleisesti tunnustusta, ja esimerkiksi G20-maaryhmän johtajien tapaamisessa keväällä 2009 Obama puhui paperista turvautumatta telepromptereihin.[127]
Julkaisuja
Dreams from My Father: A Story of Race and Inheritance, omaelämäkerta Obaman nuoruusvuosilta, julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja uudelleen vuonna 2004. Kirja julkaistiin suomeksi nimellä Unelmia isältäni vuonna 2009. Kirjasta tehty äänikirja toi Obamalle Grammy-palkinnon vuonna 2006.
Lokakuussa 2006 julkaistiin hänen toinen kirjansa The Audacity of Hope: Thoughts on Reclaiming the American Dream. Kirja ilmeistyi suomeksi nimellä Rohkeus toivoa vuonna 2009. Hänellä on sopimus kahden muun kirjan julkaisusta. Niistä ensimmäinen on lastenkirja, jonka hän kirjoittaa yhteistyössä vaimonsa ja lastensa kanssa.
Lähteet
- Obama, Barack: Dreams from My Father: A Story of Race and Inheritance. New York: Three Rivers Press, 1995, 2004. ISBN 1-4000-8277-3.
- Obama, Barack: The Audacity of Hope: Thoughts on Reclaiming the American Dream. New York: Crown Publishing Group, 2006. ISBN 0-307-23769-9.
Viitteet
- ↑ Obama wins historic US election 5. marraskuuta 2008. BBC. Viitattu 5. marraskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Obama on Vuoden henkilö viitattu 17.12.2008
- ↑ a b Nobelin rauhanpalkinto Obamalle toivon ja uudistusten politiikasta 9.10.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.10.2009.
- ↑ http://www.forbes.com/powerful-people/#p_1_s_a0_All%20countries_All%20categories_
- ↑ a b First Black Elected to Head Harvard's Law Review The New York Times. 1990
- ↑ Ochieng, Philip 2004: "From Home Squared to the US Senate: How Barack Obama Was Lost and Found" The East African. 2004.
- ↑ Suryakusuma, Julia 2006: "Obama for President ... of Indonesia" Jakarta Post. 2006.
- ↑ Obama, Barack 1995: Dreams from my Father: 9-10.
- ↑ Romano, Lois: "Effect of Obama's Candor Remains to Be Seen" Washington Post. 3. tammikuuta 2007.
- ↑ Klein, Joe: "The Democrats' New Face" Time. 15. lokakuuta 2006.
- ↑ a b http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Silkinpehme%E4+pragmaatikko+osaa+hurmaamisen/1135249917197?cmp=nl-101009
- ↑ White, Jesse: Cyberdriveillinois.com, s. 81 Cyberdriveillinois.com. 2004.
- ↑ Illinoisin osavaltion 90. yleiskatsaus. Illinoisin osavaltio. Illinoisin osavaltion 91. yleiskatsaus. Illinoisin osavaltio.
- ↑ Vuoden 2000 Yhdysvaltain edustajanhuoneen äänestykset Federal Election Commission. 31. toukokuuta 2004.
- ↑ Lawrence, Curtis: Rush, Opponents Clash Off the Air Chicago Sun-Times. 19. helmikuuta 2000.
- ↑ Finnegan, William: "The Candidate: How the Son of a Kenyan Economist Became an Illinois Everyman" The New Yorker. 31. toukokuuta 2004.
- ↑ "State Legislation Relating to the Breast and Cervical Cancer Prevention and Treatment Act of 2000" National Conference of State Legislatures. Heinäkuu 2002.
- ↑ Vote Totals, General Election 2002 Illinois State Board of Elections.
- ↑ Peter, Slevin: "Obama Forged Political Mettle in Illinois Capitol" Washington Post. 9. helmikuuta 2007. "In-Depth Look at Obama's Political Career" CLTV, Chicago Tribune. 9. helmikuuta 2007.
- ↑ Mastony, Colleen: "Cops Give Obama Subdued Reception" Chicago Tribune. 20. elokuuta 2000.
- ↑ "Obama Routs Democratic Foes; Ryan Tops Crowded GOP Field" Chicago Tribune. 17. maaliskuuta 2004.
- ↑ Fornek, Scott: "Obama's Appeal Spans Racial Lines" Chicago Sun-Times. 18. maaliskuuta 2004. Hayes, Christopher: "Check Bounce" TNR Online. 17. maaliskuuta 2004.
- ↑ "Ryan Drops Out of Senate race in Illinois" CNN. 25. kesäkuuta 2004.
- ↑ Liam, Ford, David Mendell: "Keyes Sets Up House in Cal City Chicago Tribune. 13. elokuuta 2004.
- ↑ "America Votes 2004: U.S. Senate / Illinois" CNN.
- ↑ Komitean toimeksiannot Barack Obaman Yhdysvaltain senaatin toimisto.
- ↑ Enda, Jodi: "Great Expectations" The American Prospect. 5. helmikuuta 2006.
- ↑ Linn, Brendan: "Power to Advise Obama for Year" Harvard Crimson. 25. heinäkuuta 2005.
- ↑ Bacon Jr., Perry: "Barack Obama: The Future of the Democratic Party?" Time. 18. maaliskuuta 2005.
- ↑ Skidelsky, William: "Revolutionising the Future: From Tennis to Teleportation" New Statesman. 17. lokakuuta 2005.
- ↑ Boss-Bicak, Shira: "Barack Obama ’83: Is He the New Face of The Democratic Party?" Columbia College Today. Tammikuu 2005
- ↑ Obama, Barack: "Keynote Address at the 2004 Democratic National Convention" BarackObama.com. 27. heinäkuuta 2004
- ↑ Wolf, Richard: "Illinois' Obama Revisits Idea of 2008 Run for White House" Usa Today. 22.9.2006. Wallace-Wells, Benjamin: "The Great Black Hope: What's Riding on Barack Obama?" Washington Monthly. tammikuu 2004.
- ↑ MTP:n käsikirjoitus Meet The Press. 22. lokakuuta 2006
- ↑ CNN Election Center 2008
- ↑ McCain voittoon, Clinton ja Obama tasaväkisiä Karjalainen. Viitattu 17.2.2008.
- ↑ Kornblut, Anne E: "For This Red Meat Crowd, Obama's '08 Choice Is Clear" New York Times. 18. syyskuuta 2006
- ↑ Barack Obama DNC:n talvikokouksessa vuonna 2007 (video) demokraattien kansallinen komitea. 2. helmikuuta 2007
- ↑ Behind the 'Madrassa Hoax' MSNBC.
- ↑ "Gibson called Obama's long-known cigarette smoking a 'dirty little secret'" Media Matters. 17. tammikuuta 2007
- ↑ "Barack Obama jauhaa nikotiinipurukumia" Ilta-Sanomat. 3. maaliskuuta 2007
- ↑ Peter Mitchell ja Peter Veness: "Put up or shut up, Obama tells Howard" The Australian. 12. helmikuuta 2007 "Howard steps up Obama attack" The Age. 12. helmikuuta 2007
- ↑ Terrorituttava piinaa Obaman kampanjaa 27. elokuuta 2008. Ilta-Sanomat. Viitattu 5. marraskuuta 2008.
- ↑ Palin syytti Obamaa veljeilystä terroristien kanssa 5. lokakuuta 2008. Uusi Suomi. Viitattu 5. marraskuuta 2008.
- ↑ McCain, Palin hint that Obama's policies are 'socialist' 18. lokakuuta 2008. CNN. Viitattu 5. marraskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Obama’s International Socialist Connections Accurary in Media. 13.3.2008. Viitattu 14.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Obama's Pastor: God Damn America, U.S. to Blame for 9/11 14. helmikuuta 2008. ABC News. Viitattu 5. marraskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Obama strongly denounces former pastor MSNBC. 29. huhtikuuta 2008. Viitattu 14. lokakuuta 2009. (englanniksi)
- ↑ Following Months of Criticism, Obama Quits His Church New York Times. 1. kesäkuuta 2008. Viitattu 14. lokakuuta 2009. (englanniksi)
- ↑ "Young Voters Find Voice on Facebook" Washington Post. 17. helmikuuta 2007
- ↑ "Obama's Facebook" The New York Sun. 13. helmikuuta 2007
- ↑ "Mobilized Online, Thousands Gather to Hear Obama" Washington Post. 3. helmikuuta 2007
- ↑ "Daley Endorses Obama For President" Chicago Tribune. 10. helmikuuta 2007
- ↑ "Candiate Obama packs ISU's Hilton Coliseum" The Des Moines Register. 11. helmikuuta 2007
- ↑ "Obama Wins Virginia Governor's Support" Associated Press. 17. helmikuuta 2007 "Gov. Blagojevich Releases Statement on Obama" NBC. 10. helmikuuta 2007
- ↑ "Ex-Senate Leader Daschle endorses Obama" MSNBC.com. 21. helmikuuta 2007
- ↑ Obaman julkkistukijat Draft Obama. 21. helmikuuta 2007
- ↑ Celeb dollars behind '08 contenders CNN. 13. tammikuuta 2008
- ↑ Stephen King turns 60, supports Obama for president Chicago Sun-Times. 21. tammikuuta 2008
- ↑ The Page - Two Tough Guys Time. 4. helmikuuta 2008
- ↑ Moz The Cat LA Weekly. 4. helmikuuta 2008
- ↑ Morrissey/Obama 2008 t-shirt Morrissey-solo.com. 4. helmikuuta 2008
- ↑ Gary Hart endorses Obama The Denver Post. 9. tammikuuta 2008
- ↑ Jari Lindholm: Obaman aika. Suomen Kuvalehti, 2008, nro 45, s. 26, 27.
- ↑ Obama ilmoittautui vuoden 2012 presidenttikilpaan HS.fi. 4.4.2011. Viitattu 4.4.2011.
- ↑ Obama nominated 5.9.2012. National Journal. Viitattu 14.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Obama: Palaan Valkoiseen taloon päättäväisempänä 7.11.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ President Barack Obama defeats Romney to win re-election BBC. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ Barack Obama lupasi maalleen uutta nousua kovista haasteista huolimatta. Turun Sanomat, 2009, nro 21.1., s. 3.
- ↑ STT: Obama lupasi Yhdysvaltain astuvan takaisin johtoon. Turun Sanomat, 2009, nro 21.1., s. 20.
- ↑ Obama's day and Martin Luther King's day, RIA
- ↑ President Obama retakes oath of office 21.1.2009. Daily News. Viitattu 23.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Biden vows break with Bush era foreign policy 2009. canada.com. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ BBC News: Barack Obama begins key Egypt speech (4.6.2009), haettu 7.7.2009
- ↑ YLE uutiset: Obama Medvedevin vieraaksi Moskovaan (6.7.2009), haettu 6.7.2009
- ↑ YLE uutiset: Medvedev haluaa ohjuskilven neuvottelupöydälle Obaman vierailulla (5.7.2009), haettu 6.7.2009
- ↑ BBC News: Arms central to US-Russia talks (6.7.2009), haettu 6.7.2009
- ↑ With Pledges to Troops and Iraqis, Obama Details Pullout NY Times. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ Obama Adds Troops, but Maps Exit Plan NY Times. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ a b c d e USA Timeline BBC News. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ Obama: USA lähtee Afganistanista aikataulussa Turun Sanomat. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ Obama: Gaddafi death is warning to iron-fist rulers Reuters. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ Obaman historiallinen terveydenhuollon uudistus läpi 2010. Iltalehti. Viitattu 7.11.2012.
- ↑ a b Obamalle Nobelin rauhanpalkinto Iltalehti. 9.10.2009. Viitattu 10.6.2010.
- ↑ Obama, Barack 2006: 159
- ↑ Franklin, Ben: "The Fifth Black Senator in U.S. History Makes F.D.R. His Icon" Washington Spectator. 1. kesäkuuta 2005
- ↑ Gogoi, Pallavi: "Can Barack Wake Up Wal-Mart?" Businessweek.com. 16. lokakuuta 2006 "Sen. Obama: "You Gotta Pay Your Workers Enough" WLTX-TV 19. 16. lokakuuta 2006
- ↑ Harkin, Tom, Byron Dorgan, Richard Durbin, Tim Johnson ja Barack Obama: "Harkin Urges Bush to Stop Undercutting U.S. Ethanol Production" Harkinin Yhdysvaltain senaatin toimisto. 9. toukokuuta 2006 Silverstein, Ken: "Barack Obama Inc.: The Birth of a Washington Machine" Harper's Magazine). marraskuu 2006
- ↑ Obama, Barack: "Senaattori Barack Obaman mielipide Paris Hilton -veronkevennyksistä" Obaman Yhdysvaltain senaatin toimisto. 7. kesäkuuta 2006
- ↑ Hearing Statements 26. toukokuuta 2005. U.S. Senate Committee on Environment & Public Works. Viitattu 7. tammikuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Gibson, Manda: "At Global AIDS Summit, Churches Challenged to Take the Lead" PurposeDriven.com. 28. kesäkuuta 2006
- ↑ Obama, Barack: "Race Against Time–World AIDS Day Speech" Obaman Yhdysvaltain senaatin toimisto. 1. joulukuuta 2006
- ↑ Van Biema, David: "The Real Losers in the Obama-Warren Controversy" Christian Newswire Press Release. 28. lokakuuta 2006 "Rick Warren/Barack Obama AIDS Partnership Must End, Say Pro-Life Groups" Time. 1. joulukuuta 2006
- ↑ Pickler, Nedra: "Obama Calls for Universal Health Care within Six Years" Associated Press, Union-Tribune (San Diego). 25. tammikuuta 2007
- ↑ http://www.guardian.co.uk/world/2009/aug/12/healthcare-town-halls-obama
- ↑ "Address to the 2007 California Democratic Convention", katsottu 29.4.2007.
- ↑ a b http://www.cnn.com/2009/POLITICS/06/29/obama.gay.pride/index.html
- ↑ Lerner, Michael: "U.S. Senator Barack Obama Critiques Democrats' Religiophobia" Tikkun Magazine. 3. heinäkuuta 2006 Obama, Barack: "Call to Renewal Keynote Address" Beliefnet. 28. kesäkuuta 2006
- ↑ "Obama Statement on Vote Against Constitutional Amendment to Ban Gay Marriage" Senaattori Barack Obaman toimisto. Elliott, Philip: "Obama's N.H. visit brings little criticism, much love" Associated Press.
- ↑ Obama ilmoitti kannattavansa homoliittoja Helsingin Sanomat. 10.5.2012. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
- ↑ http://firstread.msnbc.msn.com/archive/2009/06/12/1963661.aspx
- ↑ http://news.sky.com/skynews/Home/UK-News/Gays-In-The-US-Military-President-Obama-Faces-Dilemma-Over-Repeal-Plan/Article/200908115356146
- ↑ Obama vakuuttaa lopettavansa homojen syrjinnän armeijassa YLE Uutiset
- ↑ "Vuoden 2002 Barack Obaman haastattelu; haastattelijana Jeff Berkowitz" TipVision, Brightcove.com. 25. lokakuuta 2002. "Barack Obama on Iraq, Opposition from the Start" BarackObamadotcom. 19. maaliskuuta 2007.
- ↑ "Obama introduces Iraq bill" Chicago Tribune. 30. tammikuuta 2007. "Obama Introducing Bill Mandating Withdrawal Of All Troops From Iraq By March 2008" TPM Café. 30. tammikuuta 2007.
- ↑ "Floor Statement on Iraq War De-escalation Act of 2007" Senaattori Barack Obaman toimisto. 30. tammikuuta 2007.
- ↑ Obama, Barack: "A Way Forward in Iraq" Chicagon kansainvälisten suhteiden johtokunta. 20. lokakuuta 2006
- ↑ Obama, Barack: "Remarks of Illinois State Sen. Barack Obama Against Going to War with Iraq" Obama 2010 Re-Election Campaign.
- ↑ "Senator Barack Obama at the AIPAC Policy Forum" Israel Insider. 3. maaliskuuta 2007
- ↑ Going gets nasty between Clinton and Obama ABC News. Viitattu 29.07.2007 09:23. (englanniksi)
- ↑ Barack Obama: Renewing American Leadership. Foreign Affairs, {{{Vuosi}}}, nro July/August 2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.07.2007. en
- ↑ Enda, Jodi: "Great Expectations" The American Prospect. 15. helmikuuta 2006 Graff, Garrett M: "The Legend of Barack Obama" Washingtonian. 1. lokakuuta 2006
- ↑ Obama, Barack (1995): 13
- ↑ Kampeas, Ron: "Obama, Democrats' Rising Star, Known for Harmony with Jews" Jewish News Weekly of Northern California. 6. syyskuuta 2004
- ↑ "Keeping Hope Alive: Barack Obama Puts Family First" The Oprah Winfrey Show. 18. lokakuuta 2006
- ↑ Younge, Gary: "Obama: Black Like Me" The Nation. 27. lokakuuta 2006
- ↑ Crouch, Stanley: "What Obama Isn't: Black Like Me" New York Daily News. 2. marraskuuta 2006
- ↑ Klein, Joe: "The Democrats' New Face" Time. 15. lokakuuta 2006
- ↑ STT–AFP: Yhdysvaltain imago kohentunut huimasti Obaman kaudella HS.fi. 23.7.2009. Viitattu 24.7.2009.
- ↑ AP: Viikko lukuina. Suomen Kuvalehti, 2009, nro 34, s. 9.
- ↑ [}http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Salainen+palvelu+my%C3%B6nt%C3%A4%C3%A4+virheens%C3%A4+kuokkavieraiden+tapauksessa/1135251095449 Salainen palvelu myöntää virheensä kuokkavieraiden tapauksessa] Helsingin Sanomat. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Rossi, Rosalind: "The Woman Behind Obama" Chicago Sun-Times. 21.1.2007
- ↑ Obama, Barack (1995): 440
- ↑ "Obama Comes Home for Church" CBS (Chicago). 28. tammikuuta 2007
- ↑ Obama, Barack 2006: 207-208. "Obama, Barack: "My Spiritual Journey" Time. 23. lokakuuta 2006. Guess, J. Bennett: "Barack Obama, Candidate for President, is 'UCC'" United Church News. 9. helmikuuta 2007
- ↑ a b c Jari Lindholm: Suuri tuntematon. Suomen Kuvalehti, 2008, nro 45, s. 29.
- ↑ Rento Obama vitsaili naistoimittajalle. Ilta-Sanomat, 2009, nro 3.4., s. 23.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Presidentti Barack Obaman virallinen verkkosivu (englanniksi)
- Presidenttiehdokas Barack Obaman virallinen verkkosivu
- Presidenttiehdokas Barack Obaman vaalikeräyskampanjan viralliset sivut
- Barack Obaman puhe virkaanastujaistilaisuudessa (englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Barack Obama
| 1901–1925 |
1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr |
| 1951–1975 |
1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov |
| 1976–2000 |
1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim |
| 2001– |
2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi |
Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA