Ero sivun ”Geórgios Papandréou” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Georgios Papandreu''' ({{k-el|Γεώργιος Παπανδρέου}}, [[1888]]–[[1968]]) oli kreikkalainen poliitikko ja maansa pääministeri vuosina 1944–1945 sekä 1964–1965. |
'''Georgios Papandreu''' ({{k-el|Γεώργιος Παπανδρέου}}, [[1888]]–[[1968]]) oli kreikkalainen poliitikko ja maansa pääministeri vuosina 1944–1945 sekä 1964–1965. |
||
Hän nousi politiikkaan nuorena miehenä liberaalipoliitikko [[Eleftherios Venizelos]]in tukijoukoissa. Venizelosin joukoista Papandreu pääsi parlamenttiin ja sisäministeriksi 1923 ja sai muitakin ministerintehtäviä vuosien 1924–1935 tasavallassa. Saksalaisten miehittäessä Kreikkaa toisen maailmansodan aikana Papandreu oli Egyptissä toimineen pakolaishallituksen jäsen ja pääministeri vuosina 1944–1945. |
Hän nousi politiikkaan nuorena miehenä liberaalipoliitikko [[Eleftherios Venizelos]]in tukijoukoissa. Venizelosin joukoista Papandreu pääsi parlamenttiin ja sisäministeriksi 1923 ja sai muitakin ministerintehtäviä vuosien 1924–1935 tasavallassa. Saksalaisten miehittäessä Kreikkaa toisen maailmansodan aikana Papandreu oli Egyptissä toimineen pakolaishallituksen jäsen ja pääministeri vuosina 1944–1945.<ref name="EB"/> |
||
Vuosikymmenen loppupuolella hän piti kommunisteja Kreikan pahimpana vihollisena, ja sisällissodan riehuessa 1946–1952 Papandreu oli usein hallituksessa. 1950-luvun konservatiivien valtakaudella hän oli oppositiossa. |
Vuosikymmenen loppupuolella hän piti kommunisteja Kreikan pahimpana vihollisena, ja sisällissodan riehuessa 1946–1952 Papandreu oli usein hallituksessa. 1950-luvun konservatiivien valtakaudella hän oli oppositiossa.<ref name="EB"/> |
||
Vuonna 1961 Papandreu perusti Keskustaliiton, johon yhdistyi joukko liberaaleja ja keskustalaisia ryhmittymiä. Liitto voitti parlamenttivaalit helmikuussa 1964, ja Papandreusta tuli pääministeri. |
Vuonna 1961 Papandreu perusti Keskustaliiton, johon yhdistyi joukko liberaaleja ja keskustalaisia ryhmittymiä. Liitto voitti parlamenttivaalit helmikuussa 1964, ja Papandreusta tuli pääministeri.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/441882/Georgios-Papandreou | Nimeke = Georgios Papandreou | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 15.6.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
Papandreulla oli erimielisyyksiä kuningas [[Konstantin II]]:n kanssa, ja hänet pakotettiin eroamaan. Maassa oli varsin epävakaita hallituksia, jotka tekivät tilaa vuoden 1967 [[Kreikan sotilasjuntta|sotilasvallankaappaukselle]]. Papandreu määrättiin kotiarestiin, missä hän kuoli 1968. Poika [[Andreas Papandreu]] johti vastarintaliikettä [[Pariisi]]sta käsin. |
Papandreulla oli erimielisyyksiä kuningas [[Konstantin II]]:n kanssa, ja hänet pakotettiin eroamaan. Maassa oli varsin epävakaita hallituksia, jotka tekivät tilaa vuoden 1967 [[Kreikan sotilasjuntta|sotilasvallankaappaukselle]]. Papandreu määrättiin kotiarestiin, missä hän kuoli 1968. Poika [[Andreas Papandreu]] johti vastarintaliikettä [[Pariisi]]sta käsin. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{DEFAULTSORT:Papandreu, Georgios}} |
{{DEFAULTSORT:Papandreu, Georgios}} |
||
Versio 15. kesäkuuta 2013 kello 10.33
Georgios Papandreu (kreik. Γεώργιος Παπανδρέου, 1888–1968) oli kreikkalainen poliitikko ja maansa pääministeri vuosina 1944–1945 sekä 1964–1965.
Hän nousi politiikkaan nuorena miehenä liberaalipoliitikko Eleftherios Venizelosin tukijoukoissa. Venizelosin joukoista Papandreu pääsi parlamenttiin ja sisäministeriksi 1923 ja sai muitakin ministerintehtäviä vuosien 1924–1935 tasavallassa. Saksalaisten miehittäessä Kreikkaa toisen maailmansodan aikana Papandreu oli Egyptissä toimineen pakolaishallituksen jäsen ja pääministeri vuosina 1944–1945.[1]
Vuosikymmenen loppupuolella hän piti kommunisteja Kreikan pahimpana vihollisena, ja sisällissodan riehuessa 1946–1952 Papandreu oli usein hallituksessa. 1950-luvun konservatiivien valtakaudella hän oli oppositiossa.[1]
Vuonna 1961 Papandreu perusti Keskustaliiton, johon yhdistyi joukko liberaaleja ja keskustalaisia ryhmittymiä. Liitto voitti parlamenttivaalit helmikuussa 1964, ja Papandreusta tuli pääministeri.[1]
Papandreulla oli erimielisyyksiä kuningas Konstantin II:n kanssa, ja hänet pakotettiin eroamaan. Maassa oli varsin epävakaita hallituksia, jotka tekivät tilaa vuoden 1967 sotilasvallankaappaukselle. Papandreu määrättiin kotiarestiin, missä hän kuoli 1968. Poika Andreas Papandreu johti vastarintaliikettä Pariisista käsin.
Lähteet
- ↑ a b c Georgios Papandreou Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.6.2013.