Ero sivun ”Näyteikkuna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 20: Rivi 20:
[[Luokka:Muoti]]
[[Luokka:Muoti]]


{{Commons-rivi|Shop windows}}
{{Commons-rivi|Display windows}}

Versio 11. kesäkuuta 2013 kello 12.51

Näyteikkuna saatettiin pitää kirkkaana tuulettimen avulla. Piirros Yhdysvalloista vuodelta 1916.
Museoon ennallistettu muotiliikkeen näyteikkuna 1800-luvun Pietarista.

Näyteikkuna on kaupan ikkuna, johon myytäviä tavaroita asetetaan näytteille.[1] Näyteikkunan avulla asiakkaita houkutellaan ostoksille liikkeeseen. Vitriini-sana on joissakin kielissä laajentunut tarkoittamaan myös näyteikkunaa, joten näyteikkunan voidaan ajatella olevan suuri vitriini.

1700-luvun muotisalonkien näyteikkunat

Ensimmäiset näyteikkunat tehtiin 1700-luvun puolivälissä Pariisin Rue de Richielieu- ja Rue du Faubourg-Saint-Honoré -kaduille muotiliikkeisiin, joista tunnetuin oli Rose Bertinin salonki Au Grand Mogol. Muotiliikkeiden ikkunoista muodostui eräänlaisia näyttämöitä, joissa tuotteita mainostettiin. Niihin asetettiin luonnollista kokoa olevia nukkeja, jotka oli puettu uusimman muodin mukaisesti. Nuket valmistettiin vahasta, puusta tai posliinista.[2]

Näyteikkunat Suomessa

Suomessa ensimmäiset suurikokoiset näyteikkunat tulivat G. F. Stockmannin liikkeeseen Helsingin Senaatintorin laidalle, Kiseleffin taloon vuonna 1880.[3] Näyteikkunoihin tarvittiin suurikokoiset ikkunalasit. 1800-luvulla kehitettiin menetelmä, jolla voitiin tuottaa suuria lasipintoja. Toisaalta lasi-ikkuna oli monissa maissa ankaran verotuksen kohde.[4] Helsingin Keskuskadun ja Aleksanterinkadun kulmassa oli toisen maailmansodan jälkeen Suomen suurimmat näyteikkunat. Niissä lasin leveys on yli 6 metriä, kun Suomessa suurin saatavilla oleva lasikoko on vain 600 x 312 cm. Tällainen ikkuna uusittiin leikkaamalla paksu lasi kaarevaksi, nostamalla painava lasi paikoilleen, täydentämällä lasia pienillä lisäpaloilla ja liimaamalla ne yhteen kirkkaalla liimalla.[5]

Lähteet

  1. Nykysuomen sanakirja. 2. osa, sis. osat III ja IV. 5. painos, s. 747. WSOY, 1975. ISBN ISBN 951-0-02766-9.
  2. Forsström, Riikka: Kaunis turhuus. Ylellisyys ja nautinnot yksinvaltiuden ajan Ranskassa, s. 218-226, 233-235. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24978-8.
  3. Mauranen, Tapani: Kauppaneuvos Georg Franz Stockmann (1825–1906) Kansallisbiografia. 8.6.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Bill Bryson: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 15-19. Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos At Home: A Short History of Private Life, Transworld Publishers/Doubleday 2010). WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8.
  5. Lasitusliike Kivijärven historia 9.6.2013. Lasitusliike Kivijärvi Oy.

Katso myös