Ero sivun ”Thaleen lause” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki
laajennus
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Thales inscribed angle.gif|thumb|330|Thaleen lause puoliympyrän kehäkulmasta, joka on suora]]
'''Thaleen lause''' on [[geometria]]n lause, jonka mukaan [[ympyrä|puoliympyrä]]n sisältämä [[kehäkulma]] on [[suora kulma|suora]]. Sama voidaan sanoa toisinkin. Jos kolmion yksi [[Sivu (geometria)|sivu]] on ympyrän [[halkaisija]]lla ja yksi [[Kärki (geometria)|kärjistä]] ympyrän [[Kehä (geometria)|kehällä]], on tämä kulma aina suora. Thaleen lause on [[kehäkulmalause]]en erikoistapaus, kun [[keskuskulma]]ksi valitaan oikokulma eli 180°, jolloin kehäkulmaksi tulee 90°.<ref name=ThalesTheorem/><ref name=InscribedAngle/>

== Thaleen lauseen käyttöä ==
=== Ympyrän keskipiste pedaalipisteenä ===
[[File:Triangle (Right) Circumscribed.svg|thumb|left|150px|Ympyrän keskipisteestä sivuille vedetyt normaalit erottavat yhden suorakulmion ja kaksi pienempää, kolmion kanssa yhtenevää, kolmiota.]]
Käyttämällä kolmion sivuja suuntana, voidaan kolmio jakaa janoilla osiin (kuva vasemmalla). Koska kehäpisteessä kulma on suora, syntyy erikoinen tilanne. Halkaisijan [[janan keskipiste|keskipisteestä]], joka on samalla ympyrän keskipiste, vedetään sivuja vasten [[normaali (matematiikka)|normaalit]], jotka osuvat sivujen keskipisteisiin. Tämä vastaa tilannetta, jossa [[pedaalinen piste|pedaalipistettä]] '''O''' vastaavat kolmion sivujen [[kantapiste]]et ovat kolmion [[keskinormaali|keskinormaaleina]]. Kuviosta erottuu [[suorakulmio]] ja kaksi kolmiota. Kolmiot ovat referenssikolmion kanssa [[yhdenmuotoisuus|yhdenmuotoiset]], mutta kooltaan puolet pienempiä.

=== Kolmion kulmat ===
[[File:Thales' Theorem.svg|thumb|150px|Kulmat α ja β ovat toistensa komplementtikulmia.]]
Kolmio <math>\scriptstyle \triangle OAB</math> on tasakylkinen kolmio, sillä sivut '''OA''' ja '''OB''' ovat ympyrän säteitä ja siksi yhtäpitkät (kuva oikealla). Silloin kantakulmat <math>\scriptstyle \measuredangle OAB</math> ja <math>\scriptstyle \measuredangle ABO</math> ovat yhtäsuuret. Merkitään ne α. Samasta syystä kolmio <math>\scriptstyle \triangle OBC</math> on tasakylkinen, joten merkitään samansuuruiset kulmat <math>\scriptstyle \measuredangle BCO</math> ja <math>\scriptstyle \measuredangle OBC</math> luvulla β. Kulma <math>\scriptstyle \measuredangle ABC</math> tiedetään suoraksi kulmaksi, joten sen jakavat kulmat ovat komplementtikulmia eli α + β = 90°. Vaikuttaa siltä, että kehäpisteen eri asemat ympyrän kehällä, antavat kaikki molemmille kulmille kaikki kulmamitat 0°−90°.

=== Tangentin sivuamispiste ===
[[File:Thales' Theorem Tangents.svg|thumb|left|150px|Ympyrä tangentti on kohtisuorassa sädettä vastaan.]]
Ympyrän ulkopuolisesta pisteestä '''P''' vedetään ympyrälle kaksi tangenttia, jotka sivuavat sitä pisteissä '''T''' ja '''T''''. Thaleen lauseella voidaan löytää sivuamispisteet, kun tiedetään kulmien <math>\scriptstyle \measuredangle PT'O</math> ja <math>\scriptstyle \measuredangle OTP</math> olevan suoria. Etsitään (harpilla ja viivaimella) janan '''OP''' keskipiste '''H''', josta mitataan ympyrän säteeksi '''HP''' tai '''HO'''. Piirretään ympyrä, joka leikkaa alkuperäistä ympyrää kahdessa pisteessä '''T''' ja '''T''''. Näissä pisteissä kulmat ovat suoria,koska ne ovat ympyrän kehällä (Thaleen lause), joten näissä pisteissä sivuavat myös tangentit. Tangentithan ovat kohtisuorassa säteitä vastaan. {{clear}}

== Todistus ==
[[Tiedosto:Thales-proof.png|thumb|250px|Thaleen lauseen havainnollistus]]
[[Tiedosto:Thales-proof.png|thumb|250px|Thaleen lauseen havainnollistus]]
Seuraavassa todistetaan sekä Thaleen lause että käänteisen Thaleen lauseen tulos.

=== Puoliympyrän kolmion on suorakulmainen ===
'''Thaleen lause''': Jos kolmion kaksi kärkeä ovat ympyrän halkaisijan päätepisteet ja kolmas kärki on ympyrän kehällä, on viimeinen kulma suorakulma.

Olkoon <math>\scriptstyle \triangle ABC</math> ympyrän sisään piirretty kolmio, missä '''AC''' on ympyrän halkaisija. Olkoon '''O''' tämän ympyrän keskipiste. Piirretään ympyrän säde '''OB'''. Nyt kolmiot <math>\scriptstyle \triangle AOB</math> ja <math>\scriptstyle \triangle BOC</math> ovat tasakylkisiä, sillä kummassakin kolmiossa on sivuinaan kaksi ympyrän sädettä. Siten pätee <math>\scriptstyle \measuredangle CAB = \measuredangle ABO</math>, <math>\scriptstyle \measuredangle BCA = \measuredangle OBC</math> ja <math>\scriptstyle \measuredangle ABC = \measuredangle CAB + \measuredangle BCA</math>. Toisaalta <math>\scriptstyle \measuredangle ABC + \measuredangle CAB + \measuredangle BCA = 180^\circ</math>, joten <math>\scriptstyle \measuredangle ABC = 90^\circ</math>.

=== Suorakulmaisen kolmion hypotenuusa on ympyrän halkaisija ===
[[File:Thales' Theorem Converse.svg|thumb|250px|Käänteisen Thaleen lauseen todistuksen konstruktio]]
'''Käänteinen Thaleen lause''': Suorakulmaisen kolmion [[hypotenuusa]] on [[kolmion ympäri piirretty ympyrä|kolmion ympäri piirretyn ympyrän]] halkaisijalla.

Piirretään suorakulmaisen kolmion <math>\scriptstyle \triangle ABC</math> viereen sen kanssa [[yhtenevyys|yhtenevä kolmio]] <math>\scriptstyle \triangle CAD</math> siten, että hypotenuusat '''AC''' sivuavat toisensa ja että vastinsivut ('''AB''' ja '''CD''' sekä '''BC''' ja '''AD''') tulevat toistensa vastakkaisille sivuille. Koska vastinsivut ovat nelikulmiossa toisiaan vastapäätä, on muodostunut nelikulmio [[suunnikas]].

Suunnikkaassa vastakkaiset kulmat ovat yhtäsuuret ja viereiset kulmat toistensa [[komplementtikulma]]t. Suunnikas muodostettiin suorakulmaisista kolmioista, joten yhdet kulmat (<math>\scriptstyle \measuredangle CBA</math> ja <math>\scriptstyle \measuredangle ADC</math>) ovat suoria kulmia. Koska suoran kulman supplementtikulma on myös suora kulma, on suunnikas lisäksi [[suorakulmio]].

Suunnikkaassa [[lävistäjä]]t '''AC''' ja '''BD''' puolittavat toisensa ja suorakulmiossa lävistäjät ovat yhtä pitkät. Silloin lävistäjien puolikkaat ovat kaikki yhtäpitkät. Jos nimitetään lävistäjien leikkauspisteeksi '''O''' ja kaikki neljä lävistäjän puolikasta ('''OA, OB, OC''' ja '''OD''') säteiksi, voidaan piirtää ympyrä, joka ympäröi nelikulmion.

Tämän nelikulmion lävistäjä '''AC''' on myös kolmion hypotenuusa, jolla sijaitsee kaksi kehäpistettä '''A''' ja '''C''' ja ympyrän keskipiste '''O'''. Koska hypotenuusa '''AOC''' on suora jana, on se samalla ympyrän halkaisija.{{clear}}

=== Thaleen yhdistetty lause ===
Edelliset kaksi todistusta riittävät perusteluiksi seuraavaan Thaleen ja sen käänteiseen lauseeseen:
Kolmion ympäri piirretyn ympyrän halkaisija on yksi kolmion sivuista <br>[[jos ja vain jos]] kolmio on suorakulmainen kolmio.

== Historia ==
Thaleen lause liitetään [[antiikki|antiikin]] kreikkalaisen mytologian mukaan [[Thales|Thaleen]] (noin 625 − noin 547 eaa.), joka eli [[Miletos|Miletoksessa]] kauppiaana. Hän on ilmeisesti matkustanut [[Kaksoisvirran maa]]ssa [[kaldea]]laisen hallitsijan [[Nebukadnessar]]in aikana ja on tutustrunut sikäläiseen tähtitieteen taulukoihin ja instrumentteihin. Hän on hämmästyttänyt maanmiehiään esittämällä erilaisia teoreemoja, jotka hän on perustellut pätevästi. Teoreemojen joukossa on perimätiedon mukaan ollut myös puoliympyrän sisään muodostova suora kulma.<ref name=pen2/><ref name=boyer80/>

Tämä tieto ei kuitenkaan keksitty [[Helleenit|esihelleenisessä]] kreikassa, vaan se tunnettiin yli 1&nbsp;000 vuotta aikaisemmin [[babylonia|babylonialaisessa]] matematiikassa. Heidän savitauluistaan, joita kirjoitettiin [[nuolenpääkirjoitus|nuolenpäämerkeillä]], on löydetty tästä aiheesta laskutehtäviä. Intialaiset omaksuivat Thaleen lauseen heiltä.<ref>de Laet, Siegfried J. (1996). ''History of Humanity: Scientific and Cultural Development''. [[UNESCO]], Volume 3, p. 14. ISBN 92-3-102812-X</ref> Egyptiläisten jäljelle jääneistä papyruksista tätä ongelmaa ei ole löydetty. <ref name=boyer74/> [[Eukleides]] käsitteli lausetta kirjassaan [[Alkeet]] (III kirja, 31. väite).<ref name=e98/>

== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=ThalesTheorem>{{Verkkoviite | Osoite= http://mathworld.wolfram.com/ThalesTheorem.html |Nimeke = Thales' Theorem | Tekijä =Weisstein, Eric W. | Selite =Math World - A Wolfram Web Resource | Julkaisija =Wolfram Research | Kieli ={{en}} }}</ref>

* <ref name=InscribedAngle>{{Verkkoviite | Osoite= http://mathworld.wolfram.com/InscribedAngle.html |Nimeke = Inscribed Angle | Tekijä =Weisstein, Eric W. | Selite =Math World - A Wolfram Web Resource | Julkaisija =Wolfram Research | Kieli ={{en}} }}</ref>


* <ref name=pen2>{{Kirjaviite| Nimeke = The Penquin Dictionary of Curious and Interesting Geometry | Julkaisija = Penguin Group | Vuosi = 1991| Tekijä = Wells, David | Sivut =2 | Julkaisupaikka = Englanti | Isbn =0-14-011813-6 | Viitattu =10.5.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
'''[[Thales|Thaleen]] lause''' on alkeis[[geometria]]n lause. Sen mukaan [[puoliympyrä]]n sisältämä [[kehäkulma]] on [[suora]].


* <ref name=boyer74>{{Kirjaviite | Tekijä =Boyer, Carl | Nimeke =Tieteiden kuningatar - Matematiikan historia osa I ja II | Suomentaja =Pietiläinen, Kimmo | Vuosi =1994 | Sivut=74 | Julkaisupaikka =Juva | Julkaisija =Art House | Tunniste =ISBN 951-884-159-4 | Viitattu = 1.6.2013 }}</ref>
== Thaleen lauseen todistus ==
Olkoon ABC ympyrän sisään piirretty kolmio, missä AC on ympyrän halkaisija. Olkoon O tämän ympyrän keskipiste. Piirretään ympyrän säde OB.


* <ref name=boyer80>{{Kirjaviite | Tekijä =Boyer, Carl | Nimeke =Tieteiden kuningatar - Matematiikan historia osa I ja II | Suomentaja =Pietiläinen, Kimmo | Vuosi =1994 | Sivut=80-81 | Julkaisupaikka =Juva | Julkaisija =Art House | Tunniste =ISBN 951-884-159-4 | Viitattu = 1.6.2013 }}</ref>
Nyt kolmiot AOB ja BOC ovat tasakylkisiä, sillä kummassakin kolmiossa on sivuinaan kaksi ympyrän sädettä. Siten pätee ∠CAB=∠ABO, ∠BCA=∠OBC ja ∠ABC = ∠CAB + ∠BCA. Toisaalta ∠ABC + ∠CAB + ∠BCA = 180°, joten ∠ABC = 90°. [[M.O.T.]]


* <ref name=e98>Fitzpatrick, Richard & Heiberg, J.L.:[http://farside.ph.utexas.edu/euclid/Elements.pdf Euclid's Elements in English and Greek] (PDF), s. 98 (utexas.edu)</ref>
Thaleen lausetta yleisempi lause on [[kehäkulmalause]], jonka mukaan ympyrän kehäkulma on puolet [[keskuskulma]]n suuruudesta.
}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Thales' theorem|Thaleen lause}}
{{Commons-rivi|Thales' theorem|Thaleen lause}}
{{tynkä/Matematiikka}}


[[Luokka:Geometria]]
[[Luokka:Geometria]]

Versio 6. kesäkuuta 2013 kello 09.29

Thaleen lause puoliympyrän kehäkulmasta, joka on suora

Thaleen lause on geometrian lause, jonka mukaan puoliympyrän sisältämä kehäkulma on suora. Sama voidaan sanoa toisinkin. Jos kolmion yksi sivu on ympyrän halkaisijalla ja yksi kärjistä ympyrän kehällä, on tämä kulma aina suora. Thaleen lause on kehäkulmalauseen erikoistapaus, kun keskuskulmaksi valitaan oikokulma eli 180°, jolloin kehäkulmaksi tulee 90°.[1][2]

Thaleen lauseen käyttöä

Ympyrän keskipiste pedaalipisteenä

Ympyrän keskipisteestä sivuille vedetyt normaalit erottavat yhden suorakulmion ja kaksi pienempää, kolmion kanssa yhtenevää, kolmiota.

Käyttämällä kolmion sivuja suuntana, voidaan kolmio jakaa janoilla osiin (kuva vasemmalla). Koska kehäpisteessä kulma on suora, syntyy erikoinen tilanne. Halkaisijan keskipisteestä, joka on samalla ympyrän keskipiste, vedetään sivuja vasten normaalit, jotka osuvat sivujen keskipisteisiin. Tämä vastaa tilannetta, jossa pedaalipistettä O vastaavat kolmion sivujen kantapisteet ovat kolmion keskinormaaleina. Kuviosta erottuu suorakulmio ja kaksi kolmiota. Kolmiot ovat referenssikolmion kanssa yhdenmuotoiset, mutta kooltaan puolet pienempiä.

Kolmion kulmat

Kulmat α ja β ovat toistensa komplementtikulmia.

Kolmio on tasakylkinen kolmio, sillä sivut OA ja OB ovat ympyrän säteitä ja siksi yhtäpitkät (kuva oikealla). Silloin kantakulmat ja ovat yhtäsuuret. Merkitään ne α. Samasta syystä kolmio on tasakylkinen, joten merkitään samansuuruiset kulmat ja luvulla β. Kulma tiedetään suoraksi kulmaksi, joten sen jakavat kulmat ovat komplementtikulmia eli α + β = 90°. Vaikuttaa siltä, että kehäpisteen eri asemat ympyrän kehällä, antavat kaikki molemmille kulmille kaikki kulmamitat 0°−90°.

Tangentin sivuamispiste

Ympyrä tangentti on kohtisuorassa sädettä vastaan.

Ympyrän ulkopuolisesta pisteestä P vedetään ympyrälle kaksi tangenttia, jotka sivuavat sitä pisteissä T ja T'. Thaleen lauseella voidaan löytää sivuamispisteet, kun tiedetään kulmien ja olevan suoria. Etsitään (harpilla ja viivaimella) janan OP keskipiste H, josta mitataan ympyrän säteeksi HP tai HO. Piirretään ympyrä, joka leikkaa alkuperäistä ympyrää kahdessa pisteessä T ja T'. Näissä pisteissä kulmat ovat suoria,koska ne ovat ympyrän kehällä (Thaleen lause), joten näissä pisteissä sivuavat myös tangentit. Tangentithan ovat kohtisuorassa säteitä vastaan.

Todistus

Thaleen lauseen havainnollistus

Seuraavassa todistetaan sekä Thaleen lause että käänteisen Thaleen lauseen tulos.

Puoliympyrän kolmion on suorakulmainen

Thaleen lause: Jos kolmion kaksi kärkeä ovat ympyrän halkaisijan päätepisteet ja kolmas kärki on ympyrän kehällä, on viimeinen kulma suorakulma.

Olkoon ympyrän sisään piirretty kolmio, missä AC on ympyrän halkaisija. Olkoon O tämän ympyrän keskipiste. Piirretään ympyrän säde OB. Nyt kolmiot ja ovat tasakylkisiä, sillä kummassakin kolmiossa on sivuinaan kaksi ympyrän sädettä. Siten pätee , ja . Toisaalta , joten .

Suorakulmaisen kolmion hypotenuusa on ympyrän halkaisija

Käänteisen Thaleen lauseen todistuksen konstruktio

Käänteinen Thaleen lause: Suorakulmaisen kolmion hypotenuusa on kolmion ympäri piirretyn ympyrän halkaisijalla.

Piirretään suorakulmaisen kolmion viereen sen kanssa yhtenevä kolmio siten, että hypotenuusat AC sivuavat toisensa ja että vastinsivut (AB ja CD sekä BC ja AD) tulevat toistensa vastakkaisille sivuille. Koska vastinsivut ovat nelikulmiossa toisiaan vastapäätä, on muodostunut nelikulmio suunnikas.

Suunnikkaassa vastakkaiset kulmat ovat yhtäsuuret ja viereiset kulmat toistensa komplementtikulmat. Suunnikas muodostettiin suorakulmaisista kolmioista, joten yhdet kulmat ( ja ) ovat suoria kulmia. Koska suoran kulman supplementtikulma on myös suora kulma, on suunnikas lisäksi suorakulmio.

Suunnikkaassa lävistäjät AC ja BD puolittavat toisensa ja suorakulmiossa lävistäjät ovat yhtä pitkät. Silloin lävistäjien puolikkaat ovat kaikki yhtäpitkät. Jos nimitetään lävistäjien leikkauspisteeksi O ja kaikki neljä lävistäjän puolikasta (OA, OB, OC ja OD) säteiksi, voidaan piirtää ympyrä, joka ympäröi nelikulmion.

Tämän nelikulmion lävistäjä AC on myös kolmion hypotenuusa, jolla sijaitsee kaksi kehäpistettä A ja C ja ympyrän keskipiste O. Koska hypotenuusa AOC on suora jana, on se samalla ympyrän halkaisija.

Thaleen yhdistetty lause

Edelliset kaksi todistusta riittävät perusteluiksi seuraavaan Thaleen ja sen käänteiseen lauseeseen:

Kolmion ympäri piirretyn ympyrän halkaisija on yksi kolmion sivuista 
jos ja vain jos kolmio on suorakulmainen kolmio.

Historia

Thaleen lause liitetään antiikin kreikkalaisen mytologian mukaan Thaleen (noin 625 − noin 547 eaa.), joka eli Miletoksessa kauppiaana. Hän on ilmeisesti matkustanut Kaksoisvirran maassa kaldealaisen hallitsijan Nebukadnessarin aikana ja on tutustrunut sikäläiseen tähtitieteen taulukoihin ja instrumentteihin. Hän on hämmästyttänyt maanmiehiään esittämällä erilaisia teoreemoja, jotka hän on perustellut pätevästi. Teoreemojen joukossa on perimätiedon mukaan ollut myös puoliympyrän sisään muodostova suora kulma.[3][4]

Tämä tieto ei kuitenkaan keksitty esihelleenisessä kreikassa, vaan se tunnettiin yli 1 000 vuotta aikaisemmin babylonialaisessa matematiikassa. Heidän savitauluistaan, joita kirjoitettiin nuolenpäämerkeillä, on löydetty tästä aiheesta laskutehtäviä. Intialaiset omaksuivat Thaleen lauseen heiltä.[5] Egyptiläisten jäljelle jääneistä papyruksista tätä ongelmaa ei ole löydetty. [6] Eukleides käsitteli lausetta kirjassaan Alkeet (III kirja, 31. väite).[7]

Lähteet

Viitteet

  1. Weisstein, Eric W.: Thales' Theorem (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  2. Weisstein, Eric W.: Inscribed Angle (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  3. Wells, David: The Penquin Dictionary of Curious and Interesting Geometry, s. 2. Englanti: Penguin Group, 1991. ISBN 0-14-011813-6. (englanniksi)
  4. Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar - Matematiikan historia osa I ja II, s. 80-81. Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Juva: Art House, 1994. ISBN 951-884-159-4.
  5. de Laet, Siegfried J. (1996). History of Humanity: Scientific and Cultural Development. UNESCO, Volume 3, p. 14. ISBN 92-3-102812-X
  6. Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar - Matematiikan historia osa I ja II, s. 74. Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Juva: Art House, 1994. ISBN 951-884-159-4.
  7. Fitzpatrick, Richard & Heiberg, J.L.:Euclid's Elements in English and Greek (PDF), s. 98 (utexas.edu)

Aiheesta muualla