Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Sosiaalidarvinismi --> Sosiaalidarwinismi, YSA:n ohjeiden mukaan |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 84.249.212.54) ja palautettiin versio 13129768 käyttäjältä Addbot: ei copypaste-siirtoja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]] |
|||
#OHJAUS [[Sosiaalidarwinismi]] |
|||
'''Sosiaalidarvinismi''' on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> |
|||
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> |
|||
==Katso myös== |
|||
* [[Altruismi]] |
|||
* [[Humen giljotiini]] |
|||
* [[Luonnontila]] |
|||
* [[Meritokratia]] |
|||
* [[Eettinen egoismi]] |
|||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
==Kirjallisuutta== |
|||
*{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.) | Nimeke=Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta | Selite=Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus: Kampus kirja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-9113-48-7}} |
|||
*{{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}} |
|||
[[Luokka:Poliittinen ideologia]] |
|||
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
|||
{{Link GA|zh}} |
|||
Versio 26. toukokuuta 2013 kello 10.34
Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2]
Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[3]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
- Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.