Ero sivun ”Toivo Mäkelä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q7813409 siirrettyä kielilinkkiä
kaskuja? joo ei...
Rivi 1: Rivi 1:
'''Toivo Mäkelä''' ([[26. syyskuuta]] [[1909]] [[Loviisa]]ssa – [[20. huhtikuuta]] [[1979]] [[Helsinki|Helsingissä]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].
'''Toivo Mäkelä''' ([[26. syyskuuta]] [[1909]] [[Loviisa]] – [[20. huhtikuuta]] [[1979]] [[Helsinki]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].


Ennen elokuvauraansa Mäkelä näytteli teattereissa. Näistä yksi oli Kotkan teatteri, jossa hän tapasi tulevan elinikäisen puolisonsa [[Irma Seikkula]]n. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Mäkelä näytteli [[Wilho Ilmari]]n ohjaamassa [[Jalmari Finne]] -filmatisoinnissa ''Pitkäjärveläiset'' ([[1951]]) ollessaan jo 42-vuotias. Tämä ei haitannut hänen urakehitystään, vaan Mäkelä esiintyi aktiivisesti elokuvissa ja tv-rooleissa kuolemaansa saakka vuoteen 1979.
Ennen elokuvauraansa Mäkelä näytteli teattereissa. Näistä yksi oli [[Kotkan teatteri]], jossa hän tapasi tulevan elinikäisen puolisonsa [[Irma Seikkula]]n. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Mäkelä näytteli [[Wilho Ilmari]]n ohjaamassa [[Jalmari Finne]] -filmatisoinnissa ''[[Pitkäjärveläiset]]'' (1951) ollessaan jo 42-vuotias. Tämä ei haitannut hänen urakehitystään, vaan Mäkelä esiintyi aktiivisesti elokuvissa ja tv-rooleissa kuolemaansa saakka vuoteen 1979.


Mäkelä muistetaan erityisesti persoonallisesta, tiettyjä maneereja hyväksi käyttävästä näyttelijätyylistään. Elokuvayleisölle hän tuli tunnetuksi [[Matti Kassila]]n draamojen ja [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] komedioiden luottonäyttelijänä. Tunnetuimmat roolinsa hän tekikin Kassilan ohjaamissa elokuvissa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)| Elokuu]]'' ([[1956]]) ja ''[[Kaasua, komisario Palmu!]]'' ([[1961]]). Ensimmäisessä hän näyttelee juoppoa kanavanvartijaa ja jälkimmäisessä hieman homssuista tuomaria. Muistettava on myös pääministerin rooli Spede-elokuvassa ''[[Pähkähullu Suomi]]'' ([[1967]]). Hänen viimeiseksi suureksi elokuvaroolikseen jäi valokuvaajan (sekin alkoholistin) rooli [[Rauni Mollberg]]in lämminhenkisessä komediassa ''[[Aika hyvä ihmiseksi]]'' ([[1977]]) Irma Seikkulan esittäessä hänen vaimoaan. Elokuva toi Mäkelälle hänen ainoan [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaansa]].
Mäkelä muistetaan erityisesti persoonallisesta, tiettyjä maneereja hyväksi käyttävästä näyttelijätyylistään. Elokuvayleisölle hän tuli tunnetuksi [[Matti Kassila]]n draamojen ja [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] komedioiden luottonäyttelijänä. Tunnetuimmat roolinsa hän tekikin Kassilan ohjaamissa elokuvissa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)| Elokuu]]'' (1956) ja ''[[Kaasua, komisario Palmu!]]'' (1961). Ensimmäisessä hän näyttelee juoppoa kanavanvartijaa ja jälkimmäisessä hieman homssuista tuomaria. Muistettava on myös pääministerin rooli Spede-elokuvassa ''[[Pähkähullu Suomi]]'' (1967). Hänen viimeiseksi suureksi elokuvaroolikseen jäi valokuvaajan (sekin alkoholistin) rooli [[Rauni Mollberg]]in lämminhenkisessä komediassa ''[[Aika hyvä ihmiseksi]]'' (1977) Irma Seikkulan esittäessä hänen vaimoaan. Elokuva toi Mäkelälle hänen ainoan [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaansa]].


Elokuvauransa aikana Mäkelä jatkoi tiiviisti esiintymistä myös teatterin puolella. Elokuva- ja tv-rooleja hänelle kertyi lähes 50. Vuonna [[1960]] hänet palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla.
Elokuvauransa aikana Mäkelä jatkoi tiiviisti esiintymistä myös teatterin puolella. Elokuva- ja televisiorooleja hänelle kertyi lähes 50. Vuonna 1960 hänet palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla.


Näyttelijä [[Taito Mäkelä]] oli Toivo Mäkelän veli.
Näyttelijä [[Taito Mäkelä]] oli Toivo Mäkelän veli.
Rivi 58: Rivi 58:
*[[Toukokuun 1. päivä]]
*[[Toukokuun 1. päivä]]
*[[Aika hyvä ihmiseksi]] (1977) – Hurme, valokuvaaja
*[[Aika hyvä ihmiseksi]] (1977) – Hurme, valokuvaaja
*[[Runoilija ja muusa]] (1978) – Vanha tarjoilija
*[[Runoilija ja muusa (elokuva)|Runoilija ja muusa]] (1978) – Vanha tarjoilija
*[[Onnellinen mies (elokuva)|Onnellinen mies]] (1979) (TV) – Itkonen
*[[Onnellinen mies (elokuva)|Onnellinen mies]] (1979) (TV) – Itkonen

== Kaskuja ==
''Näyttelijän muisti saattaa joskus pettää sellaisessakin näytelmässä, jota on esitetty jo kymmeniä kertoja. Ihminenhän ei ole mikään kone. Näin kävi [[Elsa Turakainen|Elsa Turakaisellekin]] kerran hänen ollessaan kiertueella miehensä [[Artturi Laakso]]n ja Toivo Mäkelän kanssa. He olivat kauan kiertäneet paikasta toiseen näytellen Amerikan Maria, ja [[Hiitola]]ssa se tapahtui. Turri astui näytelmän ratkaisevassa kohtauksessa näyttämölle ja aloitti:

''– Tuomari sanoi – – –

''Juuri sillä hetkellä hänet yllätti täydellinen muistinpimennys.

''– Tuomari sanoi – – –, tapaili Turri uudelleen, mutta jatko ei tullut mieleen.

''– Tuomari sanoi – – – oih, en voi sitä sanoa.

''– Yritä edes, auttoi Artturi.

''Samaan aikaan kuului verhon takaa Toivo Mäkelän kuiskaus yhä voimakkaampana niin, että se kuului katsomoon:

''– Tuomari sanoi – – – tuomari sanoi – – –

''– Älä huuda, tuiskahti Turri ja yritti jälleen.

''Aika tuntui ikuisuudelta. Lopulta Turri muisti jatkonkin ja pääsi omin avuin eteenpäin, sillä Toivo Mäkelä ei naurultaan päässyt pitemmälle kuin ”tuomari sanoi”.''

[[Leo Riuttu]]: Teatteriväen makeimmat naurut. [[WSOY]] [[1973]]


{{tynkä/Näyttelijä}}
{{tynkä/Näyttelijä}}


{{DEFAULTSORT:Mäkelä, Toivo}}
{{AAKKOSTUS:Mäkelä, Toivo}}
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]

Versio 22. toukokuuta 2013 kello 00.30

Toivo Mäkelä (26. syyskuuta 1909 Loviisa20. huhtikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Ennen elokuvauraansa Mäkelä näytteli teattereissa. Näistä yksi oli Kotkan teatteri, jossa hän tapasi tulevan elinikäisen puolisonsa Irma Seikkulan. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Mäkelä näytteli Wilho Ilmarin ohjaamassa Jalmari Finne -filmatisoinnissa Pitkäjärveläiset (1951) ollessaan jo 42-vuotias. Tämä ei haitannut hänen urakehitystään, vaan Mäkelä esiintyi aktiivisesti elokuvissa ja tv-rooleissa kuolemaansa saakka vuoteen 1979.

Mäkelä muistetaan erityisesti persoonallisesta, tiettyjä maneereja hyväksi käyttävästä näyttelijätyylistään. Elokuvayleisölle hän tuli tunnetuksi Matti Kassilan draamojen ja Aarne Tarkaksen komedioiden luottonäyttelijänä. Tunnetuimmat roolinsa hän tekikin Kassilan ohjaamissa elokuvissa Elokuu (1956) ja Kaasua, komisario Palmu! (1961). Ensimmäisessä hän näyttelee juoppoa kanavanvartijaa ja jälkimmäisessä hieman homssuista tuomaria. Muistettava on myös pääministerin rooli Spede-elokuvassa Pähkähullu Suomi (1967). Hänen viimeiseksi suureksi elokuvaroolikseen jäi valokuvaajan (sekin alkoholistin) rooli Rauni Mollbergin lämminhenkisessä komediassa Aika hyvä ihmiseksi (1977) Irma Seikkulan esittäessä hänen vaimoaan. Elokuva toi Mäkelälle hänen ainoan Jussi-patsaansa.

Elokuvauransa aikana Mäkelä jatkoi tiiviisti esiintymistä myös teatterin puolella. Elokuva- ja televisiorooleja hänelle kertyi lähes 50. Vuonna 1960 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.

Näyttelijä Taito Mäkelä oli Toivo Mäkelän veli.

Toivo Mäkelä on haudattu vaimonsa Irma Seikkulan kanssa Helsinkiin Malmin hautausmaalle, kortteliin 30–4–125.

Elokuvat

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.