Ero sivun ”Cher Lloyd” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 24 Wikidatan sivulle d:q230451 siirrettyä kielilinkkiä
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 21: Rivi 21:
| musicbrainz =
| musicbrainz =
}}
}}
'''Cher Lloyd''' (s. [[28. heinäkuuta]] [[1993]]) on [[englanti]]lainen laulaja [[Malvern]]ista, [[Worcestershire]]stä. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi vuonna 2010 Britannian ''[[The X Factor (Iso-Britannia)|X Factorin]]'' seitsemännellä tuotantokaudella, jolla hän sijoittui neljänneksi. Lloydin esikoisalbumi ''Sticks + Stones'' ilmestyi marraskuussa 2011.
'''Cher Lloyd''' (s. [[28. heinäkuuta]] [[1993]]) on [[englanti]]lainen laulaja [[Malvern]]ista, [[Worcestershire]]stä. Hän sijoittui vuonna 2010 Britannian ''[[The X Factor (Iso-Britannia)|X Factorin]]'' seitsemännellä tuotantokaudella neljänneksi. Lloydin esikoisalbumi ''Sticks + Stones'' ilmestyi marraskuussa 2011.


==Yksityiselämä==
==Yksityiselämä==
Rivi 29: Rivi 29:
===The X Factor===
===The X Factor===


Ennen menestystään Lloyd koetti osallistua ''X Factoriin'' kaksi kertaa aiemminkin laulaen [[balladi|balladeja]] (silloin ikäraja osallistumiseen oli alhaisempi). Kolmannella yrityksellään 16-vuotiaana hän pääsi vihdoin jatkoon laulettuaan [[Keri Hilson]]in kappaleen ”Turn My Swag On”. Bootcamp-vaiheessa Hän lauloi [[rap]]-version kappaleesta ”Viva La Vida”. Hän kertoi keksineensä rap-lyriikat itse. Tuomareiden talolla hän oli valinnut esitettäväkseen kappaleen ”Cooler Than Me”, muttei pystynyt [[angiina]]sta kärsivänä esittämään sitä kokonaan. [[Cheryl Cole]] valitsi hänet siitä huolimatta semifinaaleihin.
Ennen menestystään Lloyd koetti osallistua ''X Factoriin'' kaksi kertaa aiemminkin laulaen [[balladi|balladeja]] (silloin ikäraja osallistumiseen oli alhaisempi). Kolmannella yrityksellään 16-vuotiaana hän pääsi vihdoin jatkoon laulettuaan [[Keri Hilson]]in kappaleen ”Turn My Swag On”. Bootcamp-vaiheessa Hän lauloi [[rap]]-version kappaleesta ”Viva La Vida”. Hän kertoi keksineensä rap-sanoituksen itse. Tuomareiden talolla hän oli valinnut esitettäväkseen kappaleen ”Cooler Than Me”, muttei pystynyt [[angiina]]sta kärsivänä esittämään sitä kokonaan. [[Cheryl Cole]] valitsi hänet siitä huolimatta semifinaaleihin.


Ensimmäisessä live-esiintymisessä Lloyd esitti kappaleen ”Just Be Good to Me” ja toisessa kappaleen ”Hard Knock Life (Ghetto Anthem)”. Kolmannessa live-esiintymisessä hän esitti kappaleiden ”No Diggity” ja ”Shout” [[mash-up]]in. Neljännessä live-show’ssa esitetty ”Stay” oli ensimmäinen kappale, jossa hän ei räpännyt. [[Simon Cowell]] kehui sitä ”kauden parhaaksi esitykseksi”. Viidennellä viikolla Lloyd esitti [[Alicia Keys]]in kappaleen ”[[Empire State of Mind]]”, mutta tuomarit sanoivat pettyneensä, ja Cowell haukkui häntä jäljittelijäksi. Kuudennella viikolla Lloyd pelasti itsensä pudotukselta laulamalla mashupin [[Elton John]]in ”Sorry Seems to Be Hardest Wordistä” ja [[Eminem]]in ”Mocking Birdistä”. Viikolla seitsemän hän oli viimeisen kahden joukossa, mutta tuomarit pelastivat hänet pudotukselta. Seuraavalla viikolla hän esitti [[Avril Lavigne]]n kappaleen ”Girlfriend” ja [[Aerosmith]]in kappaleen ”Walk This Way”. Hän pääsi mukaan semifinaaliin, jossa esitti kappaleet ”[[Love The Way You Lie]]” ja ”Nothin’ On You”. Hän joutui uudestaan pudotusuhan alle, mutta tuomarit pelastivat hänet taas, vaikka hän oli saanut yleisöäänestyksessä vähiten ääniä. Finaalissa Lloyd lauloi mashupin kappaleista ”The Clapping On” ja ”Get Ur Freak On”. Lisäksi hän esitti dueton [[will.i.am]]in kanssa (mashup kappaleista ”Where Is The Love” ja ”I Gotta Feeling”). Hän sai finaalissa vähiten ääniä ja jäi siten kilpailussa neljännelle sijalle.
Ensimmäisessä live-esiintymisessä Lloyd esitti kappaleen ”Just Be Good to Me” ja toisessa kappaleen ”Hard Knock Life (Ghetto Anthem)”. Kolmannessa live-esiintymisessä hän esitti kappaleiden ”No Diggity” ja ”Shout” [[mash-up]]in. Neljännessä live-show’ssa esitetty ”Stay” oli ensimmäinen kappale, jossa hän ei räpännyt. [[Simon Cowell]] kehui sitä ”kauden parhaaksi esitykseksi”. Viidennellä viikolla Lloyd esitti [[Alicia Keys]]in kappaleen ”[[Empire State of Mind]]”, mutta tuomarit sanoivat pettyneensä, ja Cowell haukkui häntä jäljittelijäksi. Kuudennella viikolla Lloyd pelasti itsensä pudotukselta laulamalla mashupin [[Elton John]]in ”Sorry Seems to Be Hardest Wordistä” ja [[Eminem]]in ”Mocking Birdistä”. Viikolla seitsemän hän oli viimeisen kahden joukossa, mutta tuomarit pelastivat hänet pudotukselta. Seuraavalla viikolla hän esitti [[Avril Lavigne]]n kappaleen ”Girlfriend” ja [[Aerosmith]]in kappaleen ”Walk This Way”. Hän pääsi mukaan semifinaaliin, jossa esitti kappaleet ”[[Love The Way You Lie]]” ja ”Nothin’ On You”. Hän joutui uudestaan pudotusuhan alle, mutta tuomarit pelastivat hänet taas, vaikka hän oli saanut yleisöäänestyksessä vähiten ääniä. Finaalissa Lloyd lauloi mashupin kappaleista ”The Clapping On” ja ”Get Ur Freak On”. Lisäksi hän esitti dueton [[will.i.am]]in kanssa (mashup kappaleista ”Where Is The Love” ja ”I Gotta Feeling”). Hän sai finaalissa vähiten ääniä ja jäi siten kilpailussa neljännelle sijalle.

Versio 17. toukokuuta 2013 kello 14.56

Cher Lloyd
[[Tiedosto:|250px|Lloyd vuonna 2012.]]
Lloyd vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt28. heinäkuuta 1993 (ikä 30)
Muusikko
Tyylilajit popmusiikkiView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Sony Music, Epic Records ja Syco MusicView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
cherlloyd.com

Cher Lloyd (s. 28. heinäkuuta 1993) on englantilainen laulaja Malvernista, Worcestershirestä. Hän sijoittui vuonna 2010 Britannian X Factorin seitsemännellä tuotantokaudella neljänneksi. Lloydin esikoisalbumi Sticks + Stones ilmestyi marraskuussa 2011.

Yksityiselämä

Lloyd asui lapsuutensa isänsä Darrenin, äitinsä Dinan ja kolmen sisaruksensa kanssa Malvernissa, Worcestershiressa. Nykyään hän asuu kihlattunsa Craig Monkin kanssa Lontoossa. Lloyd on opiskellut muun muassa teatteritaidetta.

Ura

The X Factor

Ennen menestystään Lloyd koetti osallistua X Factoriin kaksi kertaa aiemminkin laulaen balladeja (silloin ikäraja osallistumiseen oli alhaisempi). Kolmannella yrityksellään 16-vuotiaana hän pääsi vihdoin jatkoon laulettuaan Keri Hilsonin kappaleen ”Turn My Swag On”. Bootcamp-vaiheessa Hän lauloi rap-version kappaleesta ”Viva La Vida”. Hän kertoi keksineensä rap-sanoituksen itse. Tuomareiden talolla hän oli valinnut esitettäväkseen kappaleen ”Cooler Than Me”, muttei pystynyt angiinasta kärsivänä esittämään sitä kokonaan. Cheryl Cole valitsi hänet siitä huolimatta semifinaaleihin.

Ensimmäisessä live-esiintymisessä Lloyd esitti kappaleen ”Just Be Good to Me” ja toisessa kappaleen ”Hard Knock Life (Ghetto Anthem)”. Kolmannessa live-esiintymisessä hän esitti kappaleiden ”No Diggity” ja ”Shout” mash-upin. Neljännessä live-show’ssa esitetty ”Stay” oli ensimmäinen kappale, jossa hän ei räpännyt. Simon Cowell kehui sitä ”kauden parhaaksi esitykseksi”. Viidennellä viikolla Lloyd esitti Alicia Keysin kappaleen ”Empire State of Mind”, mutta tuomarit sanoivat pettyneensä, ja Cowell haukkui häntä jäljittelijäksi. Kuudennella viikolla Lloyd pelasti itsensä pudotukselta laulamalla mashupin Elton Johnin ”Sorry Seems to Be Hardest Wordistä” ja Eminemin ”Mocking Birdistä”. Viikolla seitsemän hän oli viimeisen kahden joukossa, mutta tuomarit pelastivat hänet pudotukselta. Seuraavalla viikolla hän esitti Avril Lavignen kappaleen ”Girlfriend” ja Aerosmithin kappaleen ”Walk This Way”. Hän pääsi mukaan semifinaaliin, jossa esitti kappaleet ”Love The Way You Lie” ja ”Nothin’ On You”. Hän joutui uudestaan pudotusuhan alle, mutta tuomarit pelastivat hänet taas, vaikka hän oli saanut yleisöäänestyksessä vähiten ääniä. Finaalissa Lloyd lauloi mashupin kappaleista ”The Clapping On” ja ”Get Ur Freak On”. Lisäksi hän esitti dueton will.i.amin kanssa (mashup kappaleista ”Where Is The Love” ja ”I Gotta Feeling”). Hän sai finaalissa vähiten ääniä ja jäi siten kilpailussa neljännelle sijalle.

Sticks + Stones

The X Factorin finaalin jälkeen lauluntekijä Autumn Rowe ja tuottaja RedOne työskentelivät Cherin esikoisalbumin parissa. Levyn ensimmäinen single oli ”Swagger Jagger”, jonka ensimmäinen radiosoitto oli 20. kesäkuuta, joskin kappale levisi internetiin jo 15. kesäkuuta. Verkossa julkaistu versio todettiin myöhemmin vain Lloydin Twitter-käyttäjällä julkaistuksi demoksi. Single julkaistiin 31. heinäkuuta. ”Swagger Jagger” saavutti ykkössijan Britannian singlelistalla 7. elokuuta 2011.

28. heinäkuuta 2011 Lloyd julkaisi viisi kappaletta tulevalta albumilta. Kappaleissa olivat mukana esiintymässä muun muassa Busta Rhymes, Mike Posner ja Ghetts. Mike Posnerin kanssa esitetty ”With Ur Love” julkaistiin albumin toisena singlenä 30. lokakuuta 2011. Itse albumi, Sticks + Stones, julkaistiin Britanniassa 7. marraskuuta 2011. Epic Records julkaisee levyn Yhdysvalloissa ja Kanadassa loppuvuodesta 2012.

Lloydin ensimmäinen esiintymiskiertue oli maaliskuusta huhtikuuhun 2012 Britanniaa kiertänyt ”The Sticks and Stones Tour”.

Julkaisut

Singlet

  • ”Swagger Jagger” (2011)
  • ”With Ur Love” ft. Mike Posner (2011)
  • ”Want U Back” ft. Astro (2012)
  • "Oath" ft. Becky G (2012)

Albumit

  • Sticks + Stones (2011)

Lähteet

Aiheesta muualla

Cher Lloydin viralliset kotisivut

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cher Lloyd