Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ kaupunkimallinne + lähteistys alkuun
+ f + täydennystä väestöstä: myös kaupunkikunnan ja kansallisen piirin asukasluku
Rivi 77: Rivi 77:
| huomautukset = [[Kalevalan piiri]]n sivusto {{fi}} {{ru}} {{en}}<br> Uhtua on piirin hallintokeskus
| huomautukset = [[Kalevalan piiri]]n sivusto {{fi}} {{ru}} {{en}}<br> Uhtua on piirin hallintokeskus
}}
}}
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/> Asukkaita Uhtan taajamassa oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 4&nbsp;528.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Uhtuan taajamassa asui 4&nbsp;529 ihmistä ja koko kaupunkikunnassa maaseutuväestö mukaanlukien 4&nbsp;840.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="Automobil Atlas Rossija"/>


Kalevala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä.
Kalevala on 8&nbsp;321 asukkaan [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä.

[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.


==Historia==
==Historia==


[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli [[Arkangelin kuvernementti]]in kuulunut kunta ja kylä.
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}

Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}


[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|210px|left|Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]
[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|210px|left|Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]

Versio 14. toukokuuta 2013 kello 02.36

Uhtua
(Калевала, Kalevala)
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.

Uhtua

Koordinaatit: 65.1969°N, 31.1817°E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan kansallinen piiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 4 528
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 186910[2]
Suuntanumero(t) +7 81454[3]
Kalevalan piirin sivusto (suomeksi) (venäjäksi) (englanniksi)
Uhtua on piirin hallintokeskus










Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Uhtuan taajamassa asui 4 529 ihmistä ja koko kaupunkikunnassa maaseutuväestö mukaanlukien 4 840.[1][4]

Kalevala on 8 321 asukkaan Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus.[1] Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä.

Historia

Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.

Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.lähde?

Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)

Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja I.K. Inha kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.

Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Piiriin aiemmin kuulunut, Ylä-Kuittijärven rantakylä Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.

Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.[5]

Historiallisen Uhtuan kyliä

Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  2. Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  3. Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  4. Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Spk-8127

Aiheesta muualla

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä