Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: + piirin sivut
+ kaupunkimallinne + lähteistys alkuun
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kaupunki2
⚫
[[Image:Location Of Kalevalskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg|thumb|220px|Kalevalan kunta [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] kartalla ]]
| virallinen_nimi = Uhtua
⚫
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalevala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005).{{lähde}}
| muu_nimi =
| alkuperäinen_nimi = Калевала, Kalevala
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta =
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| kuva_lippu =
| lippu_koko =
| kuva_vaakuna =
| vaakuna_koko =
| kilpi_koko =
| kaupungin_logo =
| kaupungin_logon_koko =
| kuva_kartta = Location Of Kalevalskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg
| kartta_koko = 270px
⚫
| kartta_kuvateksti = Kalevalan kunta [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.
| pushpin_map = Republic of Karelia
| pushpin_label_position = <!-- the position of the pushpin label: left, right, top, bottom, none -->
| aluetyyppi = [[Valtio]]
| alueen_nimi = {{Venäjän lippu}} [[Venäjän federaatio]]
| aluetyyppi1 = [[Tasavalta]]
| alueen_nimi1 = [[Karjalan tasavalta]]
| aluetyyppi2 = [[Piiri (hallintoyksikkö)|Piiri]]
| alueen_nimi2 = [[Kalevalan kansallinen piiri]]
| aluetyyppi3 =
| alueen_nimi3 =
| aluetyyppi4 =
| alueen_nimi4 =
| hallinnon_tyyppi =
| johtajan_arvonimi =
| johtajan_nimi =
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1 =
| johtajan_arvonimi2 =
| johtajan_nimi2 =
| johtajan_arvonimi3 =
| johtajan_nimi3 =
| johtajan_arvonimi4 =
| johtajan_nimi4 =
| perustettu_nimeke =
| perustettu_päivämäärä =
| perustettu_nimeke2 =
| perustettu_päivämäärä2 =
| perustettu_nimeke3 =
| perustettu_päivämäärä3 =
| pinta-ala_huom =
| pinta-ala_yhteensä =
| pinta-ala_maa =
| pinta-ala_vesi =
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi = 2010
| väkiluku_huom = <ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
| asutustyyppi = <!--kylälle tai pienemmälle asutukselle (kaupungin ollessa kyseessä jätä tyhjäksi)-->
| väkiluku_yhteensä = 4&nbsp;528
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli =
| väestötiheys_metro =
| aikavyöhyke = [[Moskovan aika]]
| utc_ero = +4
| latd = 65.1969
| latm =
| lats =
| latNS = N
| longd = 31.1817
| longm =
| longs =
| longEW = E
| korkeus_merenpinnasta =
| postinumero_tyyppi = Postinumero
| postinumero = 186910<ref name="post"/>
| suuntanumero = +7 81454<ref name="telefon"/>
| kotisivu = {{URL|http://www.visitkalevala.ru/suo.html}}
| huomautukset = [[Kalevalan piiri]]n sivusto {{fi}} {{ru}} {{en}}<br> Uhtua on piirin hallintokeskus
}}
⚫
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/> Asukkaita Uhtan taajamassa oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 4&nbsp;528.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>

Kalevala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä.


[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.


==Historia==
==Historia==

⚫
[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|250px| Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}


⚫
[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|210px|left|Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.


Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen [[Itä-Karjalan kansannousu]]un. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988.
Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen [[Itä-Karjalan kansannousu]]un. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Piiriin aiemmin kuulunut, [[Ylä-Kuittijärvi|Ylä-Kuittijärven]] rantakylä [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988.


[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref>
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref>
Rivi 22: Rivi 102:


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="post">{{Verkkoviite | Osoite = http://ruspostindex.ru/rf10/pochtovye-indeksy-karelia-respublika.html| Nimeke = Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 2013-05-14| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name="telefon">{{Verkkoviite | Osoite = http://ruspostindex.ru/rf10/telefonnye-kody-karelia-respublika.html| Nimeke = Respublika Karelija: Telefonnyje kody | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 2013-05-14 | Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name="Automobil Atlas Rossija">{{Kirjaviite | Nimeke = Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000)| Julkaisija = | Vuosi = | Tekijä = Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. | Selite = | Julkaisupaikka = Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä | Tunniste = ISBN 985-409-072-8 | Viitattu = 2013-05-14| Kieli = {{ru}} }}</ref>

<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 2013-05-14| Kieli = {{ru}} }}</ref>
}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://www.uhtua.info/ Uhtua-seura: Uhtua info] (uhtua.info)
* [http://www.uhtua.info/ Uhtua-seura: Uhtua info] (uhtua.info)
* [http://www.visitkalevala.ru/suo.html Kalevalan kansallisen piirin sivut] {{fi}} {{ru}} {{en}} (visitkalevala.ru)


{{Tynkä/Venäjä}}
{{Tynkä/Venäjä}}

Versio 14. toukokuuta 2013 kello 01.32

Uhtua
(Калевала, Kalevala)
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.

Uhtua

Koordinaatit: 65.1969°N, 31.1817°E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan kansallinen piiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 4 528
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 186910[2]
Suuntanumero(t) +7 81454[3]
Kalevalan piirin sivusto (suomeksi) (venäjäksi) (englanniksi)
Uhtua on piirin hallintokeskus










Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.[4] Asukkaita Uhtan taajamassa oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 4 528.[1]

Kalevala on Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä.

Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.

Historia

Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.lähde?

Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)

Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja I.K. Inha kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.

Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Piiriin aiemmin kuulunut, Ylä-Kuittijärven rantakylä Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.

Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.[5]

Historiallisen Uhtuan kyliä

Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  3. ↑ Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. ↑ Spk-8127

Aiheesta muualla

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakunta

Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakunta

Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku

Petroskoin kihlakunta

Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja

Aunuksen kihlakunta

Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uhtua&oldid=13256450”