Ero sivun ”Juan Perón” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 58 Wikidatan sivulle d:q93330 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 65: Rivi 65:
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1974 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1974 kuolleet]]
[[Luokka:Diktaattorit]]

Versio 13. toukokuuta 2013 kello 11.50


Juan Perón
[[Tiedosto:|250px|]]
Argentiinan 29. presidentti
Edeltäjä Edelmiro Julián Farrell
Seuraaja Eduardo Lonardi
Argentiinan 40. presidentti
Edeltäjä Raúl Alberto Lastiri
Seuraaja Isabel Martínez de Perón
Henkilötiedot
Syntynyt8. lokakuuta,1895
Buenos Aires,Argentiina
Kuollut1. heinäkuuta 1974 (78 vuotta)
Buenos Aires,Argentiina
Ammatti sotilas
Puoliso (1). Aurelia Tizón
(1929–1938)
(2). Eva Duarte (1945–1952)
(3). Isabel Martínez de Perón (1961–1974)
Tiedot
Puolue Partido Justicialista
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Juan Domingo Perón (8. lokakuuta 1895, Buenos Aires1. heinäkuuta 1974, Buenos Aires) oli Argentiinan presidentti vuosina 19461955 ja uudelleen 19731974. Välillä hän oli maanpaossa. Hän jätti Argentiinan politiikkaan peronismina tunnetun ideologian. Hänen toinen vaimonsa oli kuuluisa näyttelijätär Eva "Evita" Perón ja kolmas Isabel Martínez de Perón, joka seurasi häntä presidenttinä.

Perón synntyi italialais-espanjalais-skotlantilaisen pientilallisen poikana, joka meni sotilasakatemiaan 1911. Hän toimi myöhemmin akatemian kouluttajana ja vieraili 1939 Mussolinin Italiassa, matkustaen Saksan ja Espanjan kautta. Näistä maista hän sai luultavasti korporatistisen politiikkansa vaikutteet.

Eversti Perón tuli vuonna 1943 sotilasjuntan työministeriksi. Työministerinä hän perusti häntä tukevan ammattiyhdistysliikkeen, johon kuului paljon köyhiä työläisiä, descamisadoseja (kirjaimellisesti paidattomia). Perónin hallituskumppanit olivat hyvin huolestuneita hänen kansansuosiostaan ja pidättivät Perónin lokakuussa 1945, mikä sai descamisadot raivoihinsa, ja he aloittivat suurmielenosoitukset radiotoimittaja Eva "Evita" Duarten yllyttäminä. Evita ja Perón menivät naimisiin ja 1946 Perón valittiin presidentiksi antiamerikkalaisen ja populistisen kampanjan avulla.

Perón aloitti käänteentekevät sosiaaliset uudistukset, kansallisti ulkomaiset yritykset ja aloitti laajat työllisyyshankkeet. Sodan jälkeen maahan tuli runsaasti pakolaisia mm. Saksasta.

Peron antoi turvapaikan monille Euroopasta paenneille saksalaisille sotarikollisille sekä esimerkiksi Kroatian fasistipuolueen Ustasan jäsenille ja Ranskan Vichyn hallituksen kannattajille. Peronin valtakaudella Argentiinaan muuttivat esimerkiksi Auschwitzin kuolemanenkelinä tunnettu natsitohtori Josef Mengele, juutalaisten kuljetuksista keskitysleireihin vastannut Adolf Eichmann, Kroatian sodan aikainen diktaattori Ante Pavelic, Sobiborin keskitysleirin komendantti Franz Stangl ja Lyonin teurastaja SS-Haupsturmfuhrer Klaus Barbie.lähde? Peron on yhdistetty myös natsihallinnon sodanjälkeiseen rahanpesuun.[1]

Vuonna 1949 säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti presidentin valtaa. Perónin tukijoiden hallitsema kongressi sääti lain, joka kielsi presidentin arvostelemisen. Vuonna 1951 Perón valittiin uudelleen presidentiksi suurella enemmistöllä. 1950-luvun alkuun mennessä sodan jälkeen kerätyt reservit alkoivat olla lopussa ja Perónin itsevaltainen tyyli herätti tyytymättömyyttä. Hän vastasi kiristämällä komentoa. Evita kuoli syöpään 1952, minkä jälkeen Perónin suosio alkoi hiipua.[2]

Kesäkuussa 1955 laivasto yritti vallankaappausta, mutta uskolliseksi jäänyt armeija kukisti sen. Syyskuussa kaikki puolustushaarat nousivat kuitenkin yhdessä kapinaan ja kolmipäiväisissä taisteluissa kuoli tuhansia. Perón pakeni Paraguyan presidentti Alfredo Stroessnerin avulla, joka lähetti laivan Río de la Plata joelle evakoimaan sotalaivalla Peronin Paraguayhin josta Peron asettui Panamaan jossa hän tapasi tulevan kolmannen vaimonsa María Estela Martínezin eli Isabelitan. Isabelita työskenteli tuolloin cabareetanssijana. 35 vuotta vanhempi Perón otti Isabelin mukaansa Francon Espanjaan vuonna 1961. Peron eli Espanjassa Francon avulla. Jyrkkä katolinen maa ei voinut hyväksyä Perónin asumista nuoren naisen kanssa, joten marraskuussa 1961 entinen presidentti meni naimisiin kolmannen kerran.

Maanpaosta Perón käytti valtaa luomiensa joukkoliikkeiden kautta. 11. maaliskuuta 1973 Argentiinassa järjestettiin ensimmäiset vaalit kymmeneen vuoteen. Perónia estettiin osallistumasta, mutta hänen tukijansa Héctor José Cámpora valittiin presidentiksi ja Perónin seuraajat saivat hallintaansa myös kongressin molemmat kamarit. Cámpora erosi heinäkuussa 1973, jolloin piti järjestää uudet vaalit. Asevoimat salli Perón palata maanpaosta ja hän asettui ehdolle varapresidenttinään vaimonsa. Perón-Perón-lista sai vaaleissa yli 60 % äänistä. Hänen vakautusyrityksensä epäonnistui ja viimeisiä vuosia leimasi poliittinen ja taloudellinen kaaos ja terrori.

Perón sairastui vakavasti ja kuoli 1. heinäkuuta 1974 oltuaan alle vuoden virassaan. Presidentinvirka jäi Isabelitan hoidettavaksi 29. kesäkuuta 1974, ja näin hänestä tuli yksi maailman ensimmäisistä naispresidenteistä. Kaksi vuotta myöhemmin Isabelitan virkakausi kuitenkin päättyi Jorge Videlan johtamaan sotilasvallankaappaukseen.[2]

Vunna 2006 Peronin jäännökset siirrettiin mausoleumiin Buenos Airesin ulkopuolelle.[3]

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Perón.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.