Ero sivun ”Kaarle Wärri” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
86 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
korjattu suuri lähetystö -kohtaa
p (→‎Aiheesta muualla: Lisätty Kb-linkki)
(korjattu suuri lähetystö -kohtaa)
Jo ensikertalaisena nuoren ratsutilallisen vakavuus ja asiallisuus herätti toiveita, jotka myöhemmin täyttyivätkin. Kerta kerralta säädyn arvonanto ja luottamus Wärriä kohtaan kasvoi ja hänelle uskottiin lukuisia merkittäviä luottamustehtäviä. Vuosien '''''1894, 1897 ja 1899 valtiopäivillä''''' hän toimi '''''talonpoikaissäädyn puhemiehenä''''' erittäin ansiokkaasti, vaikka ystävät olivat aluksi olleet huolissaan, koska Wärrillä oli ”hidas puhe ja kankea kieli”. Hän oli huolellinen toimissaan, kirjoitti itse puheensakin.
 
Ensimmäisillä valtiopäivillään Wärri joutui perustuslakivaliokunnan jäsenenä ottamaan osaa mm. valtiopäiväjärjestyksen valmisteluun ja hänelle uskottiin myös tarkastusvaliokunnan jäsenyys. Pitkänä edustajakautenaan hän oli − kuten itse myöhemmin muisteli − mukana Suomen valtiopäiväjärjestystä luomassa sekä lakkauttamassa. Muiden puhemiesten mukana hän 1899 Suuren lähetystön jäsenenä pyrki helmikuun manifestin johdosta keisarin puheille, mutta turhaan. Suomen itsemääräämisoikeutta rajoittava manifesti synnytti levottomuutta valistuneissa kansalaispiireissä. Päätettiin kerätä kansalaisadressi ja sitä hallitsijalle vievään lähetystöön valittiin edustaja jokaisesta Suomen kunnasta. Suuri lähetystö joutui Pietarissa kuitenkin toteamaan, ettei aloitteellinen kansalaistoiminta ollut lainkaan vallanpitäjien mieleen. Keisari ei ottanut lähetystöä vastaan, mutta pyysi välittämään tiedon, ettei hän ole heille vihainen. Synkin mielin Helsinkiin palannut lähetystö otettiin vastaan Maamme-lauluin ja isänmaallisin puhein.
 
Suomen itsemääräämisoikeutta rajoittava [[helmikuun manifesti]] synnytti levottomuutta valistuneissa kansalaispiireissä. Päätettiin kerätä [[Suuri adressi|kansalaisadressi]], ja sitä hallitsijalle vievään lähetystöön valittiin edustaja jokaisesta Suomen kunnasta. Muiden puhemiesten mukana hän 1899 [[Suuri lähetystö|suuren lähetystön]] jäsenenä pyrki helmikuun manifestin johdosta keisarin puheille viemään [[Suuri adressi|kansalaisadressia]], mutta turhaan. Suuri lähetystö joutui Pietarissa kuitenkin toteamaan, ettei aloitteellinen kansalaistoiminta ollut keisarin mieleen. Keisari ei ottanut lähetystöä vastaan, mutta pyysi välittämään tiedon, ettei hän ole heille vihainen. Synkin mielin Helsinkiin palannut lähetystö otettiin vastaan Maamme-lauluin ja isänmaallisin puhein.
 
Säätynsä puhemiehenä Wärri osallistui [[Aleksanteri III (Venäjä)]]:n hautajaisiin ja [[Nikolai II]]:n kruunajaisiin. Kaikissa tärkeimmissä talonpoikaissäädyssä tehdyissä aloitteissa hän oli mukana. Hänen sydäntään lähinnä olivat valtiolliset sekä suomalaisuuden asiaa ja suomalaisten koulujen perustamista koskevat kysymykset. Oli luonnollista, että myös kaikki maalaisväestön olojen parantamista ja uudistamista koskevat suunnitelmat olivat hänelle tärkeitä. Valtiopäivillä hän edusti kansallista ja vanhoillista suuntaa. Sama näkemys ohjasi hänen asennettaan myös sortovuosina. Vilpittömänä ja rauhaa rakastavana luonteena hän ei kuitenkaan suhtautunut katkerasti toisin ajattelevia kohtaan.
6 557

muokkausta

Navigointivalikko