Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:Tammelantori20009.jpg|thumb|225px| Tammelantorilla on lauantaisin kirpputori]] |
[[Kuva:Tammelantori20009.jpg|thumb|225px| Tammelantorilla on lauantaisin kirpputori]] |
||
[[File:Tammelantori idästä kuvattuna.JPG|thumb|Tammelantori idästä kuvattuna]] |
[[File:Tammelantori idästä kuvattuna.JPG|thumb|Tammelantori idästä kuvattuna]] |
||
'''Tammela''' on [[Tampere]]en keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun, lännessä [[ratapiha]]an, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös [[Tulli (Tampere)|Tullin alue]] [[Sorsapuisto]]ineen, etelään Kalevantiehen saakka, lasketaan usein kuuluvaksi Tammelaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Wacklin, Matti | Nimeke=Tammela – suutarien pääkaupunki | Selite= | Julkaisija=Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-609-058-3}}</ref> Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat. <ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 86. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref> |
'''Tammela''' on [[Tampere]]en keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun, lännessä [[ratapiha]]an, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös [[Tulli (Tampere)|Tullin alue]] [[Sorsapuisto]]ineen, etelään Kalevantiehen saakka, sekä [[Osmonmäki]] lasketaan usein kuuluvaksi Tammelaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Wacklin, Matti | Nimeke=Tammela – suutarien pääkaupunki | Selite= | Julkaisija=Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-609-058-3}}</ref> Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat. <ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 86. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref> |
||
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna [[2003]] purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna [[1990]] pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä. <ref> Louhivaara 1999, s. 89. </ref> |
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna [[2003]] purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna [[1990]] pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä. <ref> Louhivaara 1999, s. 89. </ref> |
||
Versio 5. toukokuuta 2013 kello 10.59
Tammela on Tampereen keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun, lännessä ratapihaan, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös Tullin alue Sorsapuistoineen, etelään Kalevantiehen saakka, sekä Osmonmäki lasketaan usein kuuluvaksi Tammelaan.[1] Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat. [2]
Tammela tunnetaan erityisesti Tammelantorista, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo Villa Sofia. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna 2003 purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna 1990 pidettyjen asuntomessujen myötä. [3]
Tammelan pääkadut ovat Tampereen rautatieaseman ja Sammon aukion välinen Itsenäisyydenkatu (vuoteen 1958 nimeltään Puolimatkankatu[4]) ja Tammelantorin itäreunaa sivuava Tammelan puistokatu, joiden risteyksessä otettiin vuonna 1960 käyttöön Tampereen ensimmäiset liikennevalot. Tammelan puistokadun eteläpää Itsenäisyydenkadulta Kalevantielle nimettiin Yliopistonkaduksi vuonna 1984. Aloite nimenmuutokseen tuli silloin 60-vuotisjuhlaansa viettäneeltä yliopistolta. [5]
Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä Hatanpään kartanon torpasta, joka mainittiin vuonna 1758 tehdyssä kartassa. Muita siellä olleita torppia olivat mm. Puolimatka, Moisio, Mäkipää ja Välimaa, jotka ovat säilyneet myöhemmässä kadunnimistössä. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna 1876 ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin asemakaava vuonna 1886 ja sitä täydennettiin vuonna 1897, jolloin otettiin käyttöön runsaasti Kalevala-aiheisia kadunnimiä, mm. Ilmarinkatu, Tapionkatu, Kyllikinkatu ja Kullervonkatu. [6] Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten pommituksissa sekä Tampereen valtauksen ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös talvisodan lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja 1960- ja 1970-luvun kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.
Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa Aaltosen kenkätehdas ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa Attilan kenkätehdas. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja Kone ja Terä Oy, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat Jaguar-merkkiset polkupyörät.
Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata Helsingin Kallion kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. Tampereen yliopiston opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) asuntoja.
Tammelassa on myös Tammelan jalkapallostadion ja alakoulu.
Viitteet
- ↑ Wacklin, Matti: Tammela – suutarien pääkaupunki. Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki, 1997. ISBN 951-609-058-3.
- ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 86. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 89.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 87.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 91.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 86.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammela (Tampere) Wikimedia Commonsissa
- http://www.tammelaan.info Tampereen tammelalaiset ry
- Ilmapanoraamakuva Tampereen Tammelan kaupunginosasta Tammelantorin kohdalta nähtynä - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
