Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.
Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.


Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa [[Aaltosen kenkätehdas]] ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa [[Attilan kenkätehdas]]. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa.
Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa [[Aaltosen kenkätehdas]] ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa [[Attilan kenkätehdas]]. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja Kone ja Terä Oy, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat Jaguar-merkkiset [[polkupyörä]]t.


Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. [[Tampereen yliopisto]]n opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu [[Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö]]n (TOAS) asuntoja.
Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. [[Tampereen yliopisto]]n opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu [[Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö]]n (TOAS) asuntoja.

Versio 5. toukokuuta 2013 kello 08.51

Tammelantori. Taustalla entinen Aaltosen kenkätehdas.
Annikinkadun 100-vuotias puutalokortteli
Tammelantorilla on lauantaisin kirpputori
Tammelantori idästä kuvattuna

Tammela on Tampereen keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä Itsenäisyydenkatuun, lännessä ratapihaan, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös Tullin alue Sorsapuistoineen, etelään Kalevantiehen saakka, lasketaan usein kuuluvaksi Tammelaan.[1]

Tammela tunnetaan erityisesti Tammelantorista, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo Villa Sofia. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna 2003 purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja.

Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten pommituksissa sekä Tampereen valtauksen ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös talvisodan lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja 1960- ja 1970-luvun kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.

Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa Aaltosen kenkätehdas ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa Attilan kenkätehdas. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja Kone ja Terä Oy, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat Jaguar-merkkiset polkupyörät.

Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata Helsingin Kallion kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. Tampereen yliopiston opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) asuntoja.

Tammelassa on myös Tammelan jalkapallostadion ja alakoulu.

Viitteet

  1. Wacklin, Matti: Tammela – suutarien pääkaupunki. Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki, 1997. ISBN 951-609-058-3.

Aiheesta muualla