Ero sivun ”Kirjesalaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kirjesalaisuus''' on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva [[perusoikeus]]. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan [[kirje]]en vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Vastaava salaisuus koskee usein myös esimerkiksi erilaisia [[sähköinen viestintä|sähköisen viestinnän]] muotoja. |
'''Kirjesalaisuus''' on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva [[perusoikeus]]. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan [[kirje]]en vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. {{lähde}}Vastaava salaisuus koskee usein myös esimerkiksi erilaisia [[sähköinen viestintä|sähköisen viestinnän]] muotoja. |
||
'''[[Suomi|Suomessa]]''' kirjesalaisuus eli nykyisin '''viestintäsalaisuus''' pohjautuu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] yksityiselämän suojaa käsittelevään 10. pykälään: "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Kirjesalaisuuden rikkoja voidaan tuomita [[rikoslaki|rikoslain]] perusteella viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos viestintäsalaisuuden loukkaus on törkeä, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. |
'''[[Suomi|Suomessa]]''' kirjesalaisuus eli nykyisin '''viestintäsalaisuus''' pohjautuu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] yksityiselämän suojaa käsittelevään 10. pykälään: "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Kirjesalaisuuden rikkoja voidaan tuomita [[rikoslaki|rikoslain]] perusteella viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos viestintäsalaisuuden loukkaus on törkeä, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. |
||
Versio 3. toukokuuta 2013 kello 00.30
Kirjesalaisuus on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva perusoikeus. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan kirjeen vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. lähde?Vastaava salaisuus koskee usein myös esimerkiksi erilaisia sähköisen viestinnän muotoja.
Suomessa kirjesalaisuus eli nykyisin viestintäsalaisuus pohjautuu perustuslain yksityiselämän suojaa käsittelevään 10. pykälään: "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Kirjesalaisuuden rikkoja voidaan tuomita rikoslain perusteella viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos viestintäsalaisuuden loukkaus on törkeä, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Rikoslaki 38 luku 3 §: "Joka oikeudettomasti 1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka 2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Yhdysvaltain perustuslaki ei anna mitään erityistä suojaa kirjeille tai tietoliikenteelle. Käytännössä voimassa oleva kirjesalaisuus on oikeuskäytännön avulla johdettu perustuslain neljännestä lisäyksestä, joka suojaa kansalaisia perusteettomilta kotietsinnöiltä.
Saksassa liittovaltion perustuslakisuojavirastolle (kotimaan tiedusteluorganisaatio) on taattu oikeudet rikkoa kirjesalaisuus, mikäli tiedonvälittäjää on aihetta epäillä eräistä rikoksista, jotka kuuluvat viraston toimialaan.[1]