Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Turha väli |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Rasvat}} |
{{Rasvat}} |
||
'''Rasvahapot''' ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia mono[[karboksyylihappo]]ja, joissa on parillinen määrä [[hiili]][[atomi|atomeja]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia | Sivu = 255 | Julkaisija = Opetushallitus | Vuosi = 1995 | Tunniste = 951-37-1568-X}}</ref> Ne voivat olla [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneitä]], [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymättömiä]] tai [[monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömiä]]. Esteröityneinä ne muodostavat [[glyseroli]]n kanssa [[rasva|rasvoja]] ja [[etanoli|alkoholin]] kanssa [[vaha|vahoja]]. Luonnon rasvahapot ovat [[heikko happo|heikkoja happoja]], ja ne muodostavat [[suola|suoloja]] sekä [[esteri|estereitä]]. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten [[muurahaishappo]], [[etikkahappo]] ja [[propionihappo]],<ref name=Pieni>{{kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja, 3. osa | Sivu = 1145, art = Rasvahapot | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1927 | www= http://runeberg.org/pieni/3/0631.html}}</ref> joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös [[haihtuvat rasvahapot|haihtuviksi rasvahapoiksi]] (''VFA volatile fatty acids'').<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto| Julkaisija = Turun Ammattikorkeakoulu| Vuosi =´2011| Tekijä = Aleksi Virta| Sivu = 14| www = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34331/Virta_Aleksi.pdf?sequence=1| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 2.5.2013}}</ref> |
'''Rasvahapot''' ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia mono[[karboksyylihappo]]ja, joissa on parillinen määrä [[hiili]][[atomi|atomeja]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia | Sivu = 255 | Julkaisija = Opetushallitus | Vuosi = 1995 | Tunniste = 951-37-1568-X}}</ref> Ne voivat olla [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneitä]], [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymättömiä]] tai [[monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömiä]]. Esteröityneinä ne muodostavat [[glyseroli]]n kanssa [[rasva|rasvoja]] ja [[etanoli|alkoholin]] kanssa [[vaha|vahoja]]. Luonnon rasvahapot ovat [[heikko happo|heikkoja happoja]], ja ne muodostavat [[suola|suoloja]] sekä [[esteri|estereitä]]. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten [[muurahaishappo]], [[etikkahappo]] ja [[propionihappo]],<ref name=Pieni>{{kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja, 3. osa | Sivu = 1145, art = Rasvahapot | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1927 | www= http://runeberg.org/pieni/3/0631.html}}</ref> joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös [[haihtuvat rasvahapot|haihtuviksi rasvahapoiksi]] (''VFA volatile fatty acids'').<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto| Julkaisija = Turun Ammattikorkeakoulu| Vuosi =´2011| Tekijä = Aleksi Virta| Sivu = 14| www = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34331/Virta_Aleksi.pdf?sequence=1| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 2.5.2013}}</ref> |
||
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat [[välttämätön rasvahappo|välttämättömät rasvahapot]], joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut [[omega-rasvahappo|omega-rasvahapot]]. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava [[voihappo]] on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa [[veri|veren]] [[kolesteroli]]tasoa. {{Lähde}} |
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat [[välttämätön rasvahappo|välttämättömät rasvahapot]], joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut [[omega-rasvahappo|omega-rasvahapot]]. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava [[voihappo]] on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa [[veri|veren]] [[kolesteroli]]tasoa. {{Lähde}} |
Versio 2. toukokuuta 2013 kello 19.08
Ruokien rasvat |
---|
Katso myös |
Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA volatile fatty acids).[3]
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava voihappo on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa veren kolesterolitasoa. lähde?
Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.
Tärkeimpiä rasvahappoja
Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasvahapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kertatyydyttymättömillä ja vähintään 2 monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasvahapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiiliatomin päässä ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyliryhmää.
Tyydyttyneitä
Nimi | Kemiallinen kaava | C:D |
---|---|---|
Voihappo | CH3(CH2)2COOH | 4:0 |
Kapronihappo | CH3(CH2)4COOH | 6:0 |
Kapryylihappo | CH3(CH2)6COOH | 8:0 |
Kapriinihappo | CH3(CH2)8COOH | 10:0 |
Lauriinihappo | CH3(CH2)10COOH | 12:0 |
Myristiinihappo | CH3(CH2)12COOH | 14:0 |
Palmitiinihappo | CH3(CH2)14COOH | 16:0 |
Steariinihappo | CH3(CH2)16COOH | 18:0 |
Maapähkinäöljyhappo | CH3(CH2)18COOH | 20:0 |
Tyydyttymättömiä
Nimi | Kemiallinen kaava | C:D | ω−x |
---|---|---|---|
Öljyhappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)7COOH | 18:1 | ω−9 |
Linolihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:2 | ω-6 |
Alfalinoleenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:3 | ω-3 |
Arakidonihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH[4] | 20:4 | ω-6 |
Eikosapentaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH | 20:5 | ω-3 |
Erukahappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)11COOH | 22:1 | ω-9 |
Dokosaheksaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)2COOH | 22:6 | ω-3 |
Viitteet
- ↑ Pirjo Napari: Orgaaninen kemia, s. 255. Opetushallitus, 1995. 951-37-1568-X.
- ↑ Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 1145, art = Rasvahapot. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Aleksi Virta: Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto, s. 14. Turun Ammattikorkeakoulu, ´2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.5.2013).
- ↑ NIST