Norjan kielipolitiikka

Norjan kielipolitiikka tarkoittaa Norjan valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Norjassa on yksi virallinen kieli (norja) ja kolme vähemistökieltä (saame, kveeni ja romani). Huippuvuorilla puhutaan myös venäjää ja puolaa, mutta niillä ei ole virallista asemaa.

Norjan kieli

Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa

Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia bokmåliin ja nynorskiin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen elliitin keskuudessa 400 vuotta sitten tanskan ja norjan sekoittuessa. Valtio tunnusti nynorskin vuonna 1885. Nynorskia käytetään maan länsiosien vuonoissa ja 10% norjalaisista käyttää sitä kirjakielenään. Bokmålia käytetään Norjan tiheämmin asutetuilla alueilla, 85-90% käyttää sitä kirjakielenään. Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistää luomalla samnorsk, mutta siitä ei koskaan tullut laajasti käytettyä. Høgnorsk on nynorskin muoto jossa on säilynyt enemmän vanhoja vaikutteita, mutta silläkin on vain vähän käyttäjiä.

Saamelaiskielet

Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat eteläsaame, luulajansaame, piitimensaame ja pohjoissaame. Norja on määrällisesti eniten saamelaisia ja saamelaiskieliä puhuvia. Saamelaiskielillä on virallinen asema Porsangin, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen, Koutokeinon, Kaivuonon, Tysfjordin ja Snåsan kunissa. Koutokeino on saamelaisten tärkeimpiä kulttuurikeskuskia, Snåsa on eteläsaamen tärkein keskus. 1860-luvulta eteenpäin saamelaiskielten puhujiin kohdistettiin norjalaistamistoimia ja kielet alkoivat elpyä vasta 1970-luvulla.

Kveeni

Kveeniä eli ruijan murteita puhuvat kveenit Tromsan- ja Finnmarkin lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa. Kuten saamelaiskielienkin puhujiin, myös kveeneihin kohdistettiin norjalaistamistoimia. Samoin kuin saame, kieli alkoi elpyä 1970-luvulla ja vuodesta 2006 lähtien kieltä on voinut opiskella Tromssan yliopistossa. Kveeni on virallinen kieli Porsangissa

Romanin kieli

Romanin kielellä on noin 6500 puhujaa Norjassa ja se jakautuu neljään murteeseen, tavringerin, vlaxin, skandiromaanin ja rodin murteisiin. Rodi on muodostunut norjan kielestä jossa on suuri määrä lainasanoja romanin kielestä. Romanit eivät ole keskittyneet mihinkään osaan maata vaan ovat hajautuneet ympäri sitä, lähinnä suuriin asutuskeskuksiin.