Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
155 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
kh
(Kumottu muokkaus 13209782, jonka teki 82.128.133.139 (keskustelu))
(kh)
| kuolinaika = [[2. elokuuta]] [[1927]]
| kuolinpaikka = [[Tukholma]], Ruotsi
| asuinpaikat ={{Ruotsin lippu}} Ruotsi
| kansalaisuus = {{Ruotsin lippu}} Ruotsalainenruotsalainen
| sukujuuret =
| tutkimusalue = [[Fysiikkafysiikka]]<br />[[Kemiakemia]]
| instituutti = [[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu]]
| alma mater =[[Uppsalan yliopisto]] <br />[[Tukholman yliopisto]]
| ohjaaja = [[Per Teodor Cleve]], [[Erik Edlund]]
| oppilaat = [[Oskar Klein]]
| tunnetut työt =[[Arrheniuksen yhtälö]] <br /> Dissosiaatioteoria[[dissosiaatioteoria]]
| palkinnot = {{Nobel}} [[Nobelin kemianpalkinto]] (1903)
| uskonto =
| alaviitteet =
}}
'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]], [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. elokuuta]] [[1927]], [[Tukholma]], Ruotsi) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saajasaanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat. Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van't Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] luojana.
 
[[Uppsalan yliopisto]]nssa väitöskirjassaan1884 [[26.valmistuneessa toukokuuta]] [[1884]]väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materia-faasinmateriafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sitäsen laatua pidetty tarpeeksiriittävän laadukkaana, jotta Arrhenius olisi päässythyvänä [[dosentti|dosentiksidosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin, Wilhelm Ostwaldin avulla, Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi Uppsalaan. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.
 
Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä maassaMaassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa.
 
Vuonna [[1896]] Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]]'n havaittuaoli havainnut ilmiön 1827. Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.
 
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti teokset ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907), ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908), ''Smittkoppar och deras bekämpande'' (1913), ''Stjärnornas öden'' (1915) (Suom. ''Tähtien kohtalot'', Otava 1916) sekä ''Kemien och det moderna livet'' (1919).
 
==Teokset==
* ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907),
* ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908),
* ''Smittkoppar och deras bekämpande'' (1913),
* ''Stjärnornas öden'' (1915) (Suom. ''Tähtien kohtalot'', Otava 1916)
* ''Kemien och det moderna livet'' (1919).(suom. ''Kemia ja nykyaikainen elämä'', Otava 1923)
 
== Katso myös ==
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/index.html Nobel-e-museo, kemian Nobel-palkinto 1903]
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html Nobel-e-museo, Svante Arrhenius — biografia]
*[http://runeberg.org/authors/arrhensa.html Arrhenius Runeberg-projektissa, kolme teosta ruotsiksi]
 
{{Nobelin kemianpalkinto}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Arrhenius, Svante}}
 
[[Luokka:Ruotsalaiset fyysikot]]
59 384

muokkausta

Navigointivalikko