Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
50 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
"sirkeissä silmissä loisti" jne. lainattu muistokirjoituksesta.
("sirkeissä silmissä loisti" jne. lainattu muistokirjoituksesta.)
'''Tuire Orri''' (oik. '''Tuire Orri-Björkell''', [[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].
 
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo."{{kenen mukaan|jos lainataan}} [[Välirauhan aika]]an hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. "Nykyteatterin viehkein ilmestys" sekä "operettien laululintunen" sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.
 
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]], useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekä ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna [[1948]] hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui perhesyistä lopettamaan [[1950]]. Hän opiskeli laulua [[Hanna GranfeldinGranfelt]]in opastuksellaopetuksessa.
 
Tuire Orri tuli takaisin estradeille [[1990-luku|1990-luvulla]], keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna [[1993]] hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
 
Vuonna [[1997]] Orri levytti kappaleen "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta [[1949]] ja "Riihentontun joulu" vuodelta [[1958]]. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna [[1997]] [[Lotta Svärd|lotta]]järjestöstä kertovassa tv-sarjassadraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]].<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref>
 
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko