Ero sivun ”Louis Braille” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 91.155.143.92 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 89.106.42.197 tekemään versioon. |
|||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit [[keuhkotuberkuloosi]]sta, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayyn, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.<ref name="nkl"/> |
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit [[keuhkotuberkuloosi]]sta, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayyn, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.<ref name="nkl"/> |
||
Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayyn, mutta hänen |
Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayyn, mutta hänen ruumiinsa haluttiin myöhemmin siirtää [[Panthéon]]iin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.<ref name="nkl"/> Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéoniin 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti [[Vincent Auriol]]. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayyn, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.<ref name="history"/> |
||
== Merkitys == |
== Merkitys == |
||
Versio 23. huhtikuuta 2013 kello 13.46
| Louis Braille | |
|---|---|
 Étienne Leroux’n veistämä rintakuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. tammikuuta 1809 Coupvray, Ranska |
| Kuollut | 6. tammikuuta 1852 (43 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Ammatti | opettaja |
| Muut tiedot | |
| [[Tiedosto:Tiedosto:Louis Braille Signature.svg|128x92px|Nimikirjoitus]] Nimikirjoitus |
|
Louis Braille (4. tammikuuta 1809 Coupvray, Ranska – 6. tammikuuta 1852 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen opettaja ja sokeiden tai voimakkaasti heikkonäköisten käyttämän pistekirjoituksen eli braillekirjoituksen keksijä. Braille sokeutui itse jo nuorena ja opiskeli pariisilaisessa sokeainkoulussa, jossa tutustui erilaisiin sokeiden kirjoitusjärjestelmiin. Hän alkoi kehittää omaa järjestelmäänsä kouluaikanaan ja sai sen valmiiksi 15-vuotiaana. Braille kuoli keuhkotuberkuloosiin 43-vuotiaana, ja braillekirjoituksen leviäminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti
Braille syntyi 1809 Coupvrayn kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.[1] Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.[2] Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. Naskali lävisti hänen toisen silmänsä ja toinenkin sokeutui, kun siihen kehittyi sympaattinen oftalmia.[1]
Vammastaan huolimatta Braille menestyi hyvin paikallisessa koulussa. Paikallinen maanomistaja huomasi Braillen kyvyt ja järjesti tälle paikan Pariisiin sokeainkouluun. Braillet olivat huolissaan poikansa tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella, mutta suostuivat lähettämään hänet kouluun. Louis Braille aloitti opintonsa Pariisissa 10-vuotiaana.[2]
Elämä sokeainkoulussa oli melko raskasta, sillä rakennus oli kostea ja epäterveellinen ja kuri tiukkaa. Siellä opetettiin pääasiassa erilaisia käytännön neuvoja, joiden avulla oppilaat pystyisivät pärjäämään kouluajan jälkeen. Koulussa oli myös käytössä sokeiden kirjoja, jotka oli tehty kuitenkin kömpelöllä ”kohokirjoituksella”. Niissä kirjaimet oli painettu sivulle kuparilangan avulla. Oppilaat kyllä oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille koki lisäksi kirjat hidaslukuisiksi.[2]
Braillekirjoituksen kehittäminen
Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni Charles Barbier vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun yökirjoituksen, jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan pistekirjoitusjärjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.[2] Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.[3]
Koulun oppilaat alkoivat käyttää Brailleen käyttämää metodia, mutta sitä ei otettu viralliseen opetusohjelmaan. Braillesta tuli koulun opettaja vuonna 1826, ja hän julkaisi vuonna 1829 pistekirjoitusta esitelleen 32-sivuisen kirjan.[4] Braillen pistekirjoitus ei noussut suosioon Braillen elinaikana. Koulua valvonut sosiaaliministeriö kielsi 1838 kirjoituksen ottamisen opetusohjelmaan. Ministeriö vaati, että sokeiden opetuksessa tuli käyttää vain latinalaisia aakkosia, kuten näkevienkin opetuksessa. Australialaisen elämäkerturin Lennard Bickelin mukaan aran ja sosiaalisesta syrjäänvetätyvän Braillen henkinen tasapaino järkkyi huomattavasti kuultuaan ministeriön päätöksen. Braillen järjestelmää tukenut koulun johtaja Pignier erotettiin virastaan vuonna 1840.[1]
Sairastuminen ja kuolema
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit keuhkotuberkuloosista, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayyn, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.[1]
Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayyn, mutta hänen ruumiinsa haluttiin myöhemmin siirtää Panthéoniin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.[1] Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéoniin 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti Vincent Auriol. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayyn, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.[4]
Merkitys
Braillekirjoitus levisi Braillen kuoleman jälkeen ympäri maailmaa. Ranskasta se levisi Belgiaan ja Sveitsiin ja lopulta muualle Eurooppaan. Suomeenkin pistekirjoitus tuli jo 1860-luvulla.[5] Pariisilaisessa kongressissa 1878 päätettiin alkaa käyttää braillekirjoitusta sokeiden maailmanlaajuisena kirjoitusjärjstelmänä. Sen rinnalla oli silti pitkään monia muitakin järjestelmiä, ja esimerkiksi englanninkieliset maat ottivat käyttöönsä yhtenäisen braillekirjoituksen vasta 1932.[6] Braillen kehittämä kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin auttanut maailmanlaajuisesti monia sokeita lukemaan ja kirjoittamaan. Sokea kirjailija Helen Keller on muun muassa sanonut, että Braillen merkitys sokeille on sama kuin Johannes Gutenbergin merkitys koko ihmiskunnalle.[2]
Braille on saanut monia tunnustuksia ympäri maailmaa. Hänen kotitalossaan Coupvrayssä on nykyään museo, ja se on julistettu kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi.[7] Braillen työn kunniaksi vietetään vuosittain Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta maailman pistekirjoituspäivää. Braillen syntymän 200-vuotisjuhlaa vuonna 2009 juhlistettiin muun muassa Ranskassa, ja esimerkiksi Intiassa, Belgiassa ja Italiassa lyötiin Braillen kunniaksi juhlakolikoita.[8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Huuskonen, Kari: Louis Braille - historiallinen henkilö ja myytti Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
- ↑ a b c d e Louis Braille London: Royal National Institute of Blind People. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Louis Braille Biography American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Cavendish, Richard: Death of Louis Braille. History Today, 2002, 52. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Kohokirjoitusjärjestelmät Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
- ↑ Dissemination of Braille American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
- ↑ A brief overview Associaition Valentin Haüy. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Quick Facts : World Braille Day CalendarLabs. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Braille Wikimedia Commonsissa
- Louis Braille Online Museum (englanniksi)
Kirjallisuus
- Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)