Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.128.133.249 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.
Rivi 32: Rivi 32:


== Katso myös ==
== Katso myös ==
[[Arrheniuksen yhtälö]]
[[Arrrhinuksen ses]]


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/index.html Nobel-e-museo, kemian Nobel-palkinto 1903]
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/index.html Nobel-e-museo, kemian Nobel-palkinto 1903]
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html Nobel-e-museo, Svante Arrhenius — pornografia]
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html Nobel-e-museo, Svante Arrhenius — biografia]


{{Nobelin kemianpalkinto}}
{{Nobelin kemianpalkinto}}

Versio 23. huhtikuuta 2013 kello 10.44

Svante Arrhenius
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1859
Uppsala, Ruotsi
Kuollut2. elokuuta 1927
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi Ruotsalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Uppsalan yliopisto
Tukholman yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Per Teodor Cleve, Erik Edlund
Instituutti Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu
Oppilaat Oskar Klein
Tutkimusalue Fysiikka
Kemia
Tunnetut työt Arrheniuksen yhtälö
Dissosiaatioteoria
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1903)

Svante August Arrhenius (19. helmikuuta 1859, Uppsala, Ruotsi2. elokuuta 1927, Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen fyysikko ja kemisti, Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. Tukholman yliopisto) fysiikan professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen Nobel-palkinnon saaja (Nobelin kemianpalkinto 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat. Eniten hän on vaikuttanut juuri kemian alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä Wilhelm Ostwaldin ja Jacobus Henricus van't Hoffin kanssa fysikaalisen kemian luojana.

Uppsalan yliopiston väitöskirjassaan 26. toukokuuta 1884 Arrhenius esitti muun muassa elektrolyyttisen disassosiaatioteorian perusajatukset. Tämä teoria korvasi Faradayn virheellisen kuvauksen kahden materia-faasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi eikä sitä pidetty tarpeeksi laadukkaana, jotta Arrhenius olisi päässyt dosentiksi. Sittemmin, Wilhelm Ostwaldin avulla, Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin ja hänet nimitettiin fysikaalisen kemian dosentiksi Uppsalaan. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun professoriksi.

Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät panspermia-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa.

Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti kasvihuoneilmiötä, erityisesti hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia, Joseph Fourier'n havaittua ilmiön 1827. Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.

Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti teokset Världarnas utveckling (1906) (Suom. Maailmojen kehitys, Otava 1907), Människan inför världsgåtan (1907) (Suom. Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä, Otava 1908), Smittkoppar och deras bekämpande (1913), Stjärnornas öden (1915) (Suom. Tähtien kohtalot, Otava 1916) sekä Kemien och det moderna livet (1919).

Katso myös

Arrheniuksen yhtälö

Aiheesta muualla