Ero sivun ”Pekarit” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[Luokka:Pekarit|*]] |
[[Luokka:Pekarit|*]] |
||
[[vi:Tayassuidae]] |
|||
Versio 18. huhtikuuta 2013 kello 05.28
| Pekarit | |
|---|---|
 Kauluspekari (Pecari tajacu) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: |
Pekarit Tayassuidae Palmer, 1897 |
| Suvut ja lajit [1] | |
|
|
| Katso myös | |
Pekarit (Tayassuidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo.[2] Pekareja esiintyy Amerikan mantereella Yhdysvaltain lounaisosista Keski-Argentiinaan ulottuvalla alueella ja ne ovat Vanhan maailman sikojen ekologinen vastine.[3] Pekarien heimossa on kolme sukua, joista jokaiseen kuuluu yksi laji.[1]
Pekarit ovat kooltaan lajista riippuen noin 50–61 senttimetriä pitkiä ja painavat 14–50 kilogrammaa.[4]
Pekarit elävät laumoissa, joissa voi olla kymmeniä tai jopa satoja yksilöitä. Ne ovat kaikkiruokaisia, mutta käyttävät kasviravintoa enemmän kuin siat.[3]
Lähteet
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Tayassuidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat, s. 45–46. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
- ↑ a b Family Tayassuidae ultimateungulate.com. Viitattu 5.8.2012.
- ↑ Peccaries: Tayassuidae - Physical Characteristics animals.jrank.org. Viitattu 5.8.2012.