Ahvenanmaan lääni

Ahvenanmaan lääni 2009 Ålands län
vaakuna	sijainti
Pääkaupunki	Maarianhamina
Viimeinen maaherra	Peter Lindbäck
Historialliset maakunnat	Ahvenanmaa
Pinta-ala ilman merialueita	1 551,55 km² 6:nneksi suurin 2009
– maa	1 522,56 km²
– sisävesi	28,99 km²
– meri	11 742,81 km²
Väkiluku	27 732 6:nneksi suurin 2009
Väestötiheys	18,21 as./km²
Infobox OK

Ahvenanmaan lääni 1993
vaakuna	sijainti
Pääkaupunki	Maarianhamina
Viimeinen maaherra	Henrik Gustafsson
Historialliset maakunnat	Ahvenanmaa
Pinta-ala ilman merialueita	1 552 km² 12:nneksi suurin 1993
– maa	1 527 km²
– sisävesi	25 km²
Väkiluku	24 993 12:nneksi suurin 1993
Väestötiheys	16,4 as./km²
Infobox OK

Ahvenanmaan lääni (ruots. Ålands län) oli yksi Suomen lääneistä vuosina 1918–2009. Lääni käsitti saman alueen kuin itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Läänin pääkaupunki oli Maarianhamina.

Ahvenanmaan lääninhallitus (ruots. Länsstyrelsen på Åland) oli Suomen tasavallan aluehallintoviranomainen Ahvenanmaan maakunnassa.

Vaikka lääninhallituslaki [1] mainitsikin Ahvenanmaan läänin muiden Suomen läänien yhteydessä, oli sen tehtäväalue melkoisesti erilainen kuin muualla Suomessa. Useat normaalisti lääneillä olevat tehtävät kuuluvat Ahvenanmaalla maakuntahallitukselle.

Itsehallinnollisen Ahvenanmaan ja valtakunnan toimivallan jako merkitsi sitä, että Ahvenanmaan lääninhallituksella on vähemmän ja osittain toisenlaisia tehtäviä kuin maan muilla lääninhallituksilla, mutta se hoiti myös sellaisia tehtäviä, jotka sille on annettu valtion erityisviranomaisten puuttuessa maakunnasta.

Ajatuksen Ahvenanmaan läänin perustamisesta esitti epävirallinen Ahvenanmaa-komitea, joka oli perustettu etsimään sovintoratkaisua Suomen ja Ruotsin väliseen kiistaan Ahvenanmaasta. Lääniksi erottamisella haluttiin siirtää päätösvaltaa saarille ja se oli yksi vaihe itsehallinnon luomisessa. Itsehallinto oli osa saarten kansainvälistä asemaa koskevan kiistan ratkaisua. Suomen senaatti päätti 13. kesäkuuta 1918 erottaa Ahvenanmaan kihlakunnan Turun ja Porin läänistä ja muodostaa siitä Ahvenanmaan läänin.

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Ahvenanmaan tunnuksena ovat kirjaimet ÅL.

Valtion aluehallintoa Ahvenanmaalla hoitaa nykyään Ahvenanmaan valtionvirasto.

Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni

Suomen läänit 1921: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni, 25: Petsamon lääni

Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni', 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni

Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Valtion virastot

Lääninhallituksen johtamat valtion virastot olivat:

• Työsuojelutoimisto
• Keskusrikospoliisi
• Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto/Ahvenanmaa
• Eurooppatiedotus Ahvenanmaalla
• Kansaneläkelaitos/Ahvenanmaan vakuutuspiiri
• Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto
• Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto
• Ilmailulaitos/Maarianhaminan lentokenttä
• Länsisuomen merivartiosto
• Merenkulkulaitos/Saaristomeren merenkulkupiiri
• Merenkulkulaitos/Meriturvallisuus/Saaristomeren merenkuluntarkastusyksikkö
• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Ahvenanmaan toimipiste
• Ahvenanmaan oikeusaputoimisto
• Ahvenanmaan poliisilaitos
• Ahvenanmaan verotoimisto
• Ahvenanmaan käräjäoikeus
• Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
• Ahvenanmaan tullipiiri/Maarianhaminan tulli
• Kriminaalihuoltolaitos Ahvenanmaalla

Kunnat 2009 ja 1997 (kaupungit lihavoitu)

Brändö Eckerö Finström Föglö Geta Hammarland Jomala Kumlinge Kökar Lemland Lumparland Maarianhamina Saltvik Sottunga Sund Vårdö

Kuntien asukasluvut 2009 olivat:

1. Maarianhamina, 11 140
2. Jomala, 4 017
3. Finström, 2 486
4. Saltvik, 1 790
5. Lemland, 1 782
6. Hammarland, 1 462
7. Sund, 1 031
8. Eckerö, 923
9. Föglö, 562
10. Brändö, 496
11. Geta, 456
12. Vårdö, 445
13. Lumparland, 391
14. Kumlinge, 371
15. Kökar, 258
16. Sottunga, 122

Kuntamuutokset

Ahvenanmaalla ei ole Suomen itsenäisyyden aikana tapahtunut kuntamuutoksia.

Maaherra

Ahvenanmaan lääninhallitusta johti maaherra, jonka nimitti tasavallan presidentti sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa.

Vuoden 2010 alusta lähtien maaherra johtaa Ahvenanmaan valtionvirastoa, joka korvasi lääninhallituksen. Ahvenanmaan maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.

Maaherrat 1918–2009

1918-1918	Hjalmar von Bondsdorff	(1869–1945)
1918–1922	William Isaksson	(1866–1924)
1922–1937	Wilhelm Fagerlund	(1852–1939)
1938	Torsten Rothberg	(1884–1938)
1938–1945	Ruben Österberg	(1895–1959)
1945–1953	Herman Koroleff	(1883–1957)
1954–1972	Tor Brenning	(1903–1983)
1972–1982	Martin Isaksson	(1921–2001)
1982–1999	Henrik Gustafsson	(1934–  )
1999–2009	Peter Lindbäck	(1955–  )

Aiheesta muualla

• Länsstyrelsen på Åland (ruotsiksi) - nyt Statens ämbetsverk på Åland
• Onko Ahvenanmaa lääni?, maaherra Peter Lindbäck